Luomuun siirtyminen on järkevää, jos on karjanlantaa käytettävissä, ilman karjanlantaa on luomuviljely aika toivotonta puuhaa. Typpeä toki voi typensitojakasveilla maahan ladata, mutta mista ne muut ravinteet otetaan, jos ei karjanlantaa ole saatavilla? Fosforia ja kaliumia saadaan lannasta, toki on olemassa biotiitit ynnä muut, mutta ne on kalliita eikä niitä kannata joka vuosi maahan laittaa. On edesvastuutonta yllyttää alkamaan luomuviljelyyn, jos ei ole mahdollisuutta saada pelloile joka vuosi karjanlantaa.
Olen samaa mieltä. Itsellä lantaa käytettävissä, ilman sitä kynnys siirtymisenn olisi huomattavasti korkeampi, sen verran paljon nähty niitä luomupeltoja missä pelto kasvaa nilkan korkuista kauraa tai ohraa.
Siirtymähän tulee joka tapuksessa, jos luomuun siirtyy. Niin suunnittelisin siirtymää sillai et monistaisin viljoja omaan käyttöön, et pystyisi jatkossa käyttämään mahdollisimman paljon omaa siementä ainakin viljapuolella. Mut eikös toi viiden kierto olisi järkevä ainakin lannan kiertoa ajatellen. Kierto esim. Nurmi-nurmi-vilja-palko-suojavilja, niin hyvässä lykyssä saisi nurmistakin apilan talteen, jos kylvää apilapitoisia nurmia. Olisko esmes kasvilajeina syysruis, kaura, ohra, härkäpapu ja apilanurmet. Suojaviljalla aikainen ohra, niin saa kunnon nurmen perustettua ja puintikin sujuu yleensä hyvissä olosuhteissa. Syysvilja nurmen perään, niin tasaa kivasti hommia, kun nurmesta syysviljalle saa reilummin aikaikkunaa kylvöille.
Entäs seittämän kierto esmes nurmi-nurmi-syysvilja-palko-joku virna-kaura-suojavilja?
Varmaan kuitenkin alussa helpoin rakentaa yksinkertainen kiertosuunnitelma, jota on sitten ajan myötä helpompi viilata omaan käyttöön paremmaksi. Mitä vähemmän muuttujia, niin sen helpompihan sen kanssa on elää.
No ainakin viiden vuoden kierrossa tuo fosforin tasauksen saisi hyvin hoidettua, miksei kyllä muissakin. Ja onhan siinä sekin, että jos pinta-alat ovat suht samoja niin 60% kun saa multaustuen niin tämänkin saisi täysimääräisesti käyttöön. Olen samaa mieltä, että yksinkertainen sen olla pitää. Joo sv1 vuonna on kai mahdollista tuottaa sitä kylvösiementä tuleville vuosille.
Miks toi kierto aiheuttaa päänvaivaa? Ihan normaalissakin taloudessa kuuluu olla kierrossa jotain muutakin kun kevätviljaa.
Joo joo, savikka, herne ja härkäpapu, mut ei meillä.
Suojavilja-nurmi-nurmi-syysvilja-kevätvilja-kevätvilja ja taas suojavilja. Virnat, retikka, apilat, mailanen ja ruokanata-sörsselit nurmiin.
Oliko tuo alin rivi SKN sinun kiertosi? Lähinnä tuo toimivuus luomussa arveluttaa, että pelaako 2 nurmivuotta ja 4 viljavuotta. Neuvoja oli kyllä kovasti sitä mieltä, että 3 vuotta enempää ei voi olla viljalla. Sempä vuoksi kysyin.
Kyllähän tuolla noita syysviljoja on aina välillä yritetty kierrättää, samoin kuin rypsiä, rapsia, hernettä ja papua. Marginaalisesti kuitenkin kaikkia. Nurmia ei juuri ole kierrossa ollut.
Kierto on helppo nakki, mulla; vln - vehnä - härkäpapu/kaura (noin 30/70 2. satovuoden alasta) - kaura+nurmensiemen - vln.
Paskojen lohkojen ongelmakierto vln - kaura+nurmensiemen
Karjanlantaa ei ole käytettävissä, silti sätkitään. Eli ei se ole mikään ehto onnistumiselle.
Rikkaäestys ei sekään ole tae onneen, itse käytän sitä lähinnä piensimenten kylvöön, jos ei olisi aluskasveja jättäisin sen tekemättä. Laiskuuttani. Kyntöauraa käytän vain lopetettaviin nurmiin, muuten kultivaattoria tai tukiehtojen puitteissa keväistä lautasmuokkausta.
Joo voi mullakin olla, että omille lohkoille teen tuon 5 vuoden kierron ja vuokramaat saavat tuollaisen "ongelmakierron"
