Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Onhan tätä jauhettu aiemminkin, mutta jauhetaans taas.
Uudemmalle autolle tarvetta maatalouskäyttöön. Pakettia, pickuppia tai kevyt kuorma-autoa mietitty. Ollaan tykästytty automaattiin ja nelikkoon. Pakettiautona löytyisi vitoa ja transportteria sopivassa hintahaarukassa. Pickuppeja sitten satunnaisesti joitain ja kevyt ka:t on sitten jenkkejä jos haluaa nelikon.
Heittäkää vinkkejä ja mitä kannattaisi katsella. Hiacea kun ei enää saa eikä tälläkään hetkellä ole yhtäkään automaattia ja nelikkoa tarjolla.
Tuosta perustuksista...
Jos pohjamaa on höttöä, ei siinä päällä sorapatja auta, vaan pehmeä on kuorittava pois ja täytettävä kovalla.
Joo lähinnä meinasin näitä tilanteita jossa räjäytellään sitä kalliota. Pelto tms. rakentamisessa menee tietysti sitä peltoa sen rakennuksen alle. Vaikka pintamaa joudutaan kuorimaan ja ajamaan tilalle mursketta tai soraa niin luulisi silti tulevan halvemmaksi. Eihän tuollaista tietenkään mihinkään suolle voi rakentaa.
Sitten tuo jonkun mainitsema sosiaalitilojen rakentaminen on ihan asiaa. Monesti näkee sen navetan tai sikalan yhteyteen rakennetun "omakotitalon" josta löytyy kaikki mukavuudet. En kiellä sitä, ettei näitä tiloja tarvittaisi, mutta hieman vaatimattomammatkin luulisi ajavan asiansa.
Eniten ihmetyttää mitä viljatilalliset täälä hämeessä touhaa näiden puimatta jääneiden vehnä peltojen kanssa jotka nurrin kauttaaltaan jo lokakuun alussa.. Nyt tarttis kiireen vilkkaa murskailla ja kyntää, ei noille keväällä mitään enää tee, savimaita kun ovat.
Meinaavat varmaan keväällä polttaa. Tuollainen "matto" eristää vain aika hyvin, että voipi olla, että siinä vaiheessa kun sen saa poltettua niin alla on vielä jäätä/routaa. Sitten se meneekin kesäkuun kylvöihin..
Ja jos sattuu kuivakevät niin palovaroitus tulee aika herkästi päälle, mutta eivän ne nyt ole ennenkään pellon polttajia haitanneet...
Kuusi kappaletta on. Vanhin on 33 vuotias ja nuorin 12 vuotias. Keski-ikä on 20 vuotta. Parilla tehdään töitä enää vähemmän. Kolmella sitten hieman enemmän ja yhteen tulee tunteja reilummin. Olisikohan tunteja yhteensä joku 500-1000 vuodessa. Parissa yli 10000h toisessa lähemmäs 20000h. Muut sitten tuossa 5-10 tuhannen tunnin välissä. Etupäässähän nuo seisoo tuolla tallissa. Tuo kone millä ajellaan eniten on tuo nuorin niin sen vaihtaminen tuoreempaan voisi olla tarpeellista tai siis tuolta vanhimmasta päästähän se pitäisi hävittää uudemman tieltä, mutta eipä noista oikein rahaa saa niin sen takia edellisessäkin kaupassa vaihtokone jäi omaan pihaan.
Perusversiossa ei tainut tilikarttaa pystyä muokkaamaan, mutta pro versiossa taisi onnistua. Kolmisen vuotta tullut perusversiota käytettyä. Kyllähän tuolla toimeentulee ja paremmasta kun ei tiedä niin... Nettiversion plussana pidän sitä, että päivitykset tapahtuvat automaattisesti samoin kuin sitä, että tallennukset menevät automaattisesti. Sitten tietysti jos sen ison töpselin joku nykäsee irti niin se on ongelma. Selvää hidastelua oli huomattavissa ennen vuoden vaihdetta, vaikka käytössä on nopea nettiyhteys.
Tuottajahinta mallasohralla ja sen osuus kaljatölkistä on alle sentin, tuki noin toisen sentin ja tölkki maksaa yli euron....kukaan ei huomaa eroa, jos viljelijä toimittaisi ilmaiseksi ilman tukea viljellyn viljan mallastamoon....mäyräkoira maksaisi 24 senttiä enemmän. Samoin kävisi leivällä, muutama sentti lisää...mahtuu virhemarginaaliin. Viljalla näin, eläinpuolella vähän eri, vai onko?
Niin muista lihan hinnoista tiedä, mutta jos kinkkupaketti sitä mitä laitetaan leivänpäälle niin kilohinta kaupassa pyörii kympin molemmin puolin riippuen tuotteesta ja tuottaja saa siitä kilosta n.1,5e. Väitän että tuossakin tuo lihan hinta häviää itse tavaran hintaan aika hyvin. 300g paketissa hinta vaikutus on 45 senttiä. Huomaisiko tuotakaan kukaan?
Harvinaista ehkä. Saattaa johtua siitä, että jos sitä muutakin puuta oli tarpeeksi tarjolla. Itse kyllä ajattelin, että näin toimin jos tuota pientä hakkuukypsää alaa lähtisin myymään. Ja tuo yllä tekemäni laskelma paljastaa, että toiminta on kovinkin järkevää ainakaan kukaan ei ole vielä korjannut sitä.
Toimintasi on erittäin järkevää. Kuitupuupino säilyy myös hyvin sääsuojattuna vuosikymmenenkin jolloin "hakkuuajan ongelmajäte" tulee varmasti nakerreltua hyvällä korolla omaan taskuun.
Säältä suojattu? Peittämistä meinaat? Säilyykö havupuukin noin pitkään? Muutaman vuoden tiedän sen kyllä säilyvän, mutta että ihan vuosikymmeniä..
Uusimman pellervon eläinliitteessä oli aika hurjaa tahtia laajentava emotilallinen. Toivottavasti pysyy siellä homma paketissa. Lähinnä ihmetytti, että mitenkä saa rahoituksen noin nopeaan laajennukseen ja se valtava raiviopellon määrä.
Taitaa olla Atrian emoprojektin lippulaiva, rahoitus tullee "kultapossukerhon" kassasta jos ei muualta löydy. Peltoala jäi vähän epäselväksi, oliko se nykyiset 400ha + 300ha raivioita? Alkaa olla sellaisia lukuja, että itse voi mennä puuliiteriin häpeemään. 
http://maatilanpellervo.fi/2018/01/03/hyvat-vasikat-ovat-kannattavuuden-pohja/
Oliko tuosta jutusta kyse, itselle ei kyseistä lehteä tule. Paljonko tuonne on kaikkiaan emoja tulossa, entä paljonko raiviota on?
Ilmeisesti kun viimeinen navetta on valmis niin n.400 emoa. Raivion määrästä ei ota selkoa.
Nyt peltoa 400ha, josta 65 ha vuokralla. Lisäksi jonkin verran sopimusnurmia. Peltoalaa lisätty sekä ostamalla, että raivaamalla. Työn alla tällä hetkellä 300ha raiviota. Raivioista kaksi on yhtenäisiä n. 200ha lohkoja. Eka 100ha raivattu kaivurilla kivisyyden vuoksi, nyt loput jyrsimellä. Lähes suoraa lainausta. Eli olisiko sitä peltoa nyt sitten tulossa 700ha plus vuokra ja sopimuspellot? Jyrsinraivaus viittaa johonkin entiseen suohon tai muuhun missä ei kiviä ole haittana.
Samassa lehdessä on toinenkin juttu emotilasta. Sielläkin ilmeisesti emoja 200-250. Viisi eri navettaa tai oikeammin katosta. Tämän jutun rakennukset vaikuttavat jotenkin yksinkertaisimmilta. Taisi tekstissä olla mainintakin jostakin yksinkertaisesta ja halvasta rakentamisesta. Ainakin itsellä jäi se kuva molemmat jutut luettuani, että tällä tilalla oli enemmän jalat maassa...
Jos on bioenergialle omaa käyttöä, niin eipä kuitupuuta kannata metsäkapitalisteille myydä. Myös pystykaupoissa kannattaa pidättää itselleen kuitupuut ja maksaa metsäfirmalle kaato- ja kuljetuskulut. Tuo onnistuu ainakin, kun myy sahoille, UPM ja vastaavat eivät varmaankaan metsänomistajalle tuota iloa suo. Siis tarkoitan tässä kauppaa, jossa pääosa on tukkia ja loput kuitua.
Mitä olen seuraillut, niin aika harvinaista moinen itselle jättäminen on. Poikkeuksena jotkut lahot/ylilahot ja haavat/lepät, niissä pinoissa on useimmiten tuo "metsänomistajan puita"-lappu.
Harvinaista ehkä. Saattaa johtua siitä, että jos sitä muutakin puuta oli tarpeeksi tarjolla. Itse kyllä ajattelin, että näin toimin jos tuota pientä hakkuukypsää alaa lähtisin myymään. Ja tuo yllä tekemäni laskelma paljastaa, että toiminta on kovinkin järkevää ainakaan kukaan ei ole vielä korjannut sitä.
Mitä olen tässä hiukan emohiehoille laskeskellut majantekokustannuksia, niin seinät ja katto ei ole se rahasyöppö, vaan lattia (+pohjatyö) ja lantala. En tosin meinannut mitään lämmintä rakentaakaan.
Betoni on kallista ja eristeet? Minkälaista seinä kattorakennelmaa laskeskelit?
ja kiva tuo lista nuista kielletyistä merkeistä. kuinkahan monta pönttöä nuita löytyy isäntien nurkista. tulispa aikainen kevät.
Keväällä ajelee ja jättää merkkaamatta niin hyvin häviää pois nurkista.
Joo itse veikkaan, että ennen tämän vuoden loppua löytyy jostakin suomesta kuollut villisika josta todetaan sikarutto. Sitten tämä homma muuttuukin mielenkiintoiseksi 
En onneksi osunut veikkauksessani oikein.
Meinaatteko, että jos investointituet poistuisivat niin raha jäisi viljelijälle? Luulen, että kyllä siitä hommasta välikädet silti ottavat osansa. Siellä väliportaissa lasketaan tarkkaan minkä verran maajussilta voidaan rahaa ottaa, että se jatkaa toimintaansa eikä lopeta sitä kannattamattomana. On totta, että jos investointituet poistettaisiin niin rakentaminen voisi järkevöityä sekä ylikalliit investoinnit jäädä tekemättä. Investointituet eivät ole silti esim. auttaneet sikapuolen korjaus tai uudisrakentamisessa. Että homma kun on tarpeeksi huono niin ei sitä investointituilla kateta.
Siitä olen samaa mieltä, että suomessa rakennetaan ihan liian kalliisti. Rakennusmääräykset ovat tietysti rajoittavat jonkin verran hommaa, mutta luulisi tuolta puolelta löytyvän silti tiukattavaa. Jos tuotanto rakennuksen yhteyteen pitää rakentaa "omakotitalo" sosiaalitiloiksi ja hintalappu on parisataa tonnia jo tuon osalta niin voi morjens. Tätä perustellaan aina sillä, että tilat on sitten valmiina laajennusta varten. No jos sitä laajennusta ei ikinä tule kun ei ekastakaan meinaa selvitä. Kannattaisiko se kallis osa tehdä vasta sitten kun on eka sitä tulosta syntymässä siitä ekasta projektista? Ja siten se itse rakennus pitää muutenkin tehdä niin halvalla kuin mahdollista. Ei ne eläimet katsele minkälaiset ne seinät on jos homma muuten pelaa. Eläinten oloista ei pidä tinkiä. Muuten en ole niin perehtynyt navettarakentamiseen, mutta tuo tuntuu olevat yhteistä kaikelle rakentamiselle.
Lainaus yllä mainitusta Pellervon jutusta
"Jos mainituissa asioissa onnistutaan, suuruudella on tarjota melkoisia taloudellisia etuja. Ellei onnistuta, tulevaisuus on synkkä. Suuressa yksikössä myös tappiot voivat olla suuret."
Mikähän asioista meni pieleen, kun tilanne on ajautunut nykyiseen pisteeseen. Lehtijutusta alkaa olla kymmenen vuotta.
Uusimman pellervon eläinliitteessä oli aika hurjaa tahtia laajentava emotilallinen. Toivottavasti pysyy siellä homma paketissa. Lähinnä ihmetytti, että mitenkä saa rahoituksen noin nopeaan laajennukseen ja se valtava raiviopellon määrä.
Maidon hinnan lasku? Kustannusten nousu? Kaikki ei olekkaan mennyt niin hyvin kun on laskettu tai sitten se normaali, että mopo on karannut käsistä ja ajatus päästä. Äkkiä mulle kaikki isoa ei vain toimi tälläisellä alalla josta ei kultakaivosta synny. Kai näissä yleisesti on rikottu sitä ensimmäistä sääntöä, että lasket menot suuriksi ja tulot pieniksi ja sitten jos näyttää vielä plussaa niin voisi olla toteuttamiskelpoinen suunnitelma.
http://www.protestilista.com/yritys/1525718-3 Suuri on kaunista. 
http://www.pellervo.fi/maatila/mp5_08/suurnavetta.htm
"Tämän kokoluokan navetassa asiat ovat jo sillä mallilla, että jos isäntä viihtyy enemmän lypsämässä ja lantaa kolaamassa kuin töitä järjestelemässä, hankintojen teossa ja suunnittelemassa, niin hankkeen kiville menon vaara on suuri."
Isännän pitää viihtyä just navetassa, mitä enemmän viihtyy, sitä enemmän tulee maitoa, yksinkertaista.
Isännän tai emännän pitää olla juuri missä siitä on eniten hyötyä. Jos johtamisesta saadaan suurin hyöty niin sitten pitää johtaa. Yleensä kai kuitenkin käy niin, että työntekijät tekevät työt ja isäntä visioi tulevia. Visioinnille ei voi oikein laskea palkkaa ja näin ollen on yksi, ehkä se suurin palkkaisin tekemättä mitään. Ja jos työntekijät eivät ole tilanteen tasalla niin voi äkkiä mennä homma väärille urille. Silti parhaimman tulon yleensä saa puhelimessa olemalla. Lantaa voi kolata kuka tahansa. Mutta tarkoitit varmaan sitä, että isäntä ei paljon navettalla vieraile vaan "tekee" kaikkea muuta niin siinä on kyllä suuri epäonnistumisen vaara. Samoin kuin siinä, että jos on rakastunut siihen hommaan niin paljon, että kolaa lannatkin itse, eikä anna sitä jonkin sellaisen tehtäväksi jolle se paremmin soveltuu.
Viimevuosi oli ilmoiltaan historian paras. Kuivuudesta kärsittiin vain kesäkuun puolivälissä. Viljoista tuli paras sato ikinä. Juurikkaasta tuli historian kolmanneksi paras sato. Lehmätkin jaksoivat lypsää kesällä, kun ei ollut pitkiä hellekausia.
No ei se hyvä kyllä tänne kaakkoon osunut. Kevät oli aluksi märkä joka viivästytti pellolle pääsyä. No normaaliin aikaan sinne pellolle päästiin jos vertaa johonkin 90-lukuun, eli toukokuun puolenvälin jälkeen. No eihän tämäkään vielä mitään jos kesä olisi ollut normaali. Alkukesä oli sitten kuiva ja sitten loppukesästä siitä vedentulosta ei taas meinannut tulla loppu. Lämpö puuttui kokonaan samoin kuin aurinko. Kyllä vuodet 15 ja 16 molemmat olivat parempia. Mutta niinhän tämä vaihtelee alueittain. Itse valitsisin silti kuivan kesän jos valita saisi.
