Eihän maataloudella rikastu kun siinä vaiheessa, kun tila (pellot) myydään. Jos myynti tapahtuu alihintaan tai kokonaan ilman jatkajalle niin eihän tästä hommasta kyllä paljon mitään jää. Pienemmällä vaivalla pääsisi kun vit***lisi palkansaajana jossakin. Eipä tarvitsi kytätä kuin kelloa koska voi lähteä kotiin.
En oikein ymmärrä noitten vuokrapeltojen viljelijöitä jotka viljelevät peltoja 500e vuokrahinnoilla. Viljelet peltoa vuokralla 30 vuotta (tilanpitoa ajan). Paljon vuosittain jää käteen hommasta? Siitä kun ottaa vielä elämiseen tarvittavan rahan pois niin jääkö jotain säästöön tai sijoitettavaksi muualle? Omassa pellossa on puolensa kalliskin pelto on joskus oma, mutta sitä ei ole varaa sitten ilmaiseksi siirtää jatkajille. Tietysti on tilanteita joissa tuollainen kalliskin vuokrapelto on tarpeellinen esim. lannanlevitysalana tai rehun tuotannossa, mutta siinäkin kohdin tulee mieleen, että olisiko pienempi eläinmäärä parempi ratkaisu tai olisiko mahdollisuus löytää pysyvää yhteistyötä.

Eiköhän noita hölmöjä vielä jonkin aikaa riitä. Kai se sitten siinä vaiheessa alkaa taittumaan, kun pankkit alkavat lyömään jarruja. Rahaihmiset ostaa silloinkin, mutta niillehän ei ole merkitystäkään mitä maksaa rahaa kun on.

Missähän se järkevä hinta sitten on? Tämän hetken tukitasolla (500e) ja pitkällä (20v) maksuajalla 7000e? Silloinkin pitää itse viljelyn kantaa itsensä ja tuloa pitää tulla muualtakin jolla elää. Mutta kannattaako se sitten ottaa velka 20 vuodeksi ja sen jälkeen omistaa pelto ja ehkä hetken aikaa viljellä omaan piikkiin ja sitten jäädä eläkkeelle. Eiköhän se pitäisi maksaa nopeammin pois jolloin ei tuki summa sitä enää kata. Tukitasokaan ei taatusti pysy 20 vuotta näin korkealla.

>Jäljelle jäävien kannattavuus ei parane juuri siitä syystä, että pellon hinnat on korkealla tuottoon nähden niin osto kuin vuokrahinnat. Eli jos olisi halua laajentaa toimintaa niin monesti se loppuu siihen, ettei vapaata peltoa ole sopuhintaan saatavilla.

Ja sä meinaat,että että pellot pitäisi antaa ilmaiseksi joillekin peltoelviksille?Nevör gotta happen

Ei, mutta onko nykyisellä hintatasolla mitään tekoa tuottoarvon kanssa? Ei se kannattavuus tietysti yksin tuosta ole kiinni, mutta kyllä tuolla suuri merkitys on.

Valinta avolavan, umpipaketin ja kevyt kuorma-auton välillä on sitten jo vaikeampi sanoa. Omalla kohdalla päädyin normaaliin maasturiin, kun pitää välillä pystyä viemään kolme ihmistä. Isompien tavaroiden kuljetukseen pitää sitten ottaa perävaunu.

Joo näiden välillä on mietitty. Avolavassa olisi se jos tarvii kuljetella jotakin haisevaa tai likaista esim. löpösäiliötä niin lavalla kuljetus mukavampaa. Jos taas ei ole pitkä koppi niin aina kaikki nippelitkin täytyisi olla siellä lavalla. Silloin se täytyisi melkein olla katettu. Ja sitten taas ei löpö säiliö oikein kulje. Lisäksi jos lava-autossa on penkit takana ja se ei ole kevyt KA niin henkilöautona tulee veroja jonkin verran samoin kuin umpipakuissa ja maastureissa jos penkkejä enemmän. Kevyt KA rekisteröity on siten helpompi, mutta sielä tulee sitten nopeudenrajoitin. Vaatiiko kevyt KA muuten piirturin? Penkkejä olisi kuitenkin kiva olla, että saisi muksutkin reissuun mukaan.

No miten se transportteri sitten? Ainakin DSG:tä olen kuullut haukuttavan.
Tai entäs sprintteri? Onko näissä samaa tekniikkaa viton kanssa? Vanhemmissa vitoissa on tuo ruostumisongelma ja eipä noita ole oikein enää järkevillä kilometreillä tarjolla. Transiitista ei tainut saada automaattia. Se on ominaisuus josta en ihan heti haluaisi luopua. Ennemmin luovun tuosta nelivedosta, vähemmän sille on tarvetta.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 14.01.18 - klo:08:19

Kiinnostaisi tietää kaunko tämä matalan koron aika jatkuu. Epäilen että koron nostosta seuraa vain hillitön devlaatio ja ennallaan pitämisestä hillitön inflaatio. No Iinflaatio on kyllä EKP toivomus, mutta onkohan niin kova mikä mahdolisesti tulee.

korkotukilainaan vaikuttavaa koronnousua saa odottaa varmaan pitkään. Jos nyt ollaan tilanteessa, ettei sitä korkotukea mene ollenkaan, niin aika reipas saa korkojen nousu olla.

Enemmän vaikuttaa maataloustuotteiden tuotantokustannusten jatkuva nousu suhteessa tuotteista saatavaan hintaan. Tilojen koko, tuottavuuden kasvu, työn tehostuminen ym pitäisi parantaa jäljellä olevien tilojen kannattavuutta, onko käynyt näin? Maatalous elinkeinona kutistuu ja maatilat ovat menettäneet merkittävästi varallisuutta eu-aikana. Investointeihin on käytetty metsätuloa, palkkatuloa ja reaalisoitu vanhoja säästöjä. Tuonti lisääntyy ja riippuvuus omasta tuotannosta vähenee. Ainoa lohtu tässä on ollut peltomaan jatkuva arvonnousu, joka auttaa lainoituksessa....tai on ainakin auttanut

Älä nyt väitä, että maataloutta pyöritettäisiin jollakin muulla rahalla kuin siitä maataloudesta tulevalla. Täällä on aikaisemmin kai parissakin keskustelussa saanut kuulla, että ei näin tapahdu. 
Oikeasti se menee juuri noin. Jäljelle jäävien kannattavuus ei parane juuri siitä syystä, että pellon hinnat on korkealla tuottoon nähden niin osto kuin vuokrahinnat. Eli jos olisi halua laajentaa toimintaa niin monesti se loppuu siihen, ettei vapaata peltoa ole sopuhintaan saatavilla.
Jalostavalle teollisuudellehan tämä on hyvää hommaa hölmöt viljelijät kinaavat keskenään itsensä kuoliaiksi ja siinä sivussa myyvät edullisesti tuotteensa jalostettaviksi.

http://maatilanpellervo.fi/2016/08/04/vampulan-vapaat-possut/

Atria suurimpana sianlihanhankkijana määrittelee sianlihan hinnan suomessa. Muut toimijat suunnittelevat hinnan nostoa. Atria sitävastoin ainoana vuodenvaihteen jälkeen laski sian hintaa - 4 sent kg

Nyt A tarjoaa sikalan remppaan investointukea. Pieni ylläri kuitenkin odottaa. Tuottajan täytyy sitoutua 7 (seitsemäksi) vuodeksi rengiksi.

Muistanko väärin jostain lukeneeni, että tuo vapaa possu hommakin olisi jo loppunut?

Ja eikös A tarjoilut jo aikasemminkin tuotantosopimusten kylkiäisinä sitoutumista. Näin muistelen siis ainakin joskus 10 vuotta sitten olleen? Jos olisi sitoutunut niin hinta olisi silloin muistaakseni ollut kilpailukykyinen muuten ei. Mutta onneksi ei tullut sitouduttua, kun on nähnyt miten siellä kohdellaan näitä syrjäseutujen tuottajia.
Tuo tyyli, että lihatalon puolelta aletaan tarjoamaan investointirahaa taitaa olla vain ensiaskel. Kohta sitä ollaan renkejä sanan varsinaisessa merkityksessä. Lihatalot omistaa sikalat ja sä oot palkkatyöläinen siellä sikalassa. Näissä suurissa sikalahankkeissa missä lihatalot on takaamassa rahoitusta on suuri riski, että homma ajetaan tuollaiseksi pitkällä aikavälillä.

Väitän kyllä että valehtelette, että ette ole mitään merkannut siemenen laatu-sarakkeeseen. Tai sitten jätätte kertomatta jotain, onko ehkä tullut tarkastus?
Luulisin kyllä että vipussa jos jättää merkkaamatta, ohjelma siitä ilmoittaa, eikä saa tallennettua ja lähetettyä.
Toisaalta, jos kovin yleistyy ettei ilmoiteta sienenen laatua, niin jää paljon rahoja saamatta jalostajilta, ja tulee pakolliseksi tuo merkintä.

Ei se mitään ainakaan herjannut. Ja mitä tarkastukseen tulee niin mulla on tarkastuspäällä, että eiköhän se tämän talven aikana selviä jos olisi pitänyt merkata. Sinänsä olisi outoa, tuolloin tuossa vipu palvelussa tulisi olla sen kylvösiemen kohdan kohdalla tähti joka velvottaisi sen pakolliseksi kohdaksi.

No sanotaanko että 10-15 litraa sataselle Dieselille varmaan osuva haarukka. Mulla meni kesällä matka-ajona tuo 5.9 litran Bensa vehe jollain 15.9 litralla satasen. Syksyllä talvirenkailla meni jotain 18.9 litraa. Eli renkaat vaikutta hirveästi. Ens kesänä olisi tarkoitus kokeilla "oikeilla" kesärenkailla mitä vie kun ei nyt vältämättä tarvii muta renkaita alla koko ajan. Veroja ei tarvitse maksaa kun seisoo parkkiruudussa. Eli olen nauranut että vastaavan Diesel laviskaan mihin 5 henkeä mahtuu, niin tuo kun viikon seisoo pihassa. Kärsii kerran käydä torilla.

Näissä Diesel jenkeissä kannattaa olla sitten varovainen. melko monessa on joku boksi/ohjelma tehon lisäykseen ja siitä johtuvia ongelmia saattaa olla. Eikä saata olla lähelläkään selaista seppää joka sen boksi selvittää. Tekniikka on kuitenkin lähes idiotti varmaa 1960 luvun peruja olevaa perustekniikkaa. Mitä on vähän modernisoitu. Vuosi nyt mennyt edelisestä leimasta ja nyt vaihdettava ristikko ohjaukseen. Kustannut ehkä 50-100€ osalla . vesipumppu vanhuuttaan pettänyt että se vaihtuu samalla. Kaikki nivelet on rasvattavia ja välystä kärsii olla vähän kun ei pysty pyöränripustukset purkaantumaan näissä jenkeissä samalla tavalla kuin tavan vehkeissä.

Joo ovat nuo jenkkilaitteet hieman tuttuja. Perhepiirissä noita on ollut. Samaa olen kuullut, että noissa ruiskutusbokseissa on ollut jotakin ongelmia ainakin joskus. Sinänsä tuollainen kyllä kiinnostaisi, koska ainakin itselle jäänyt juuri hieman samanlainen kuva, että ovat aika perustekniikkaa tosin näistä alle 10 vuotta vanhoista ei ole käsitystä. Ja mitä muistelen niin osat olivat kohtuu halpoja jos remppaa joutui tekemään. Ja tilaviahan nämä on siitä iso plussa.
Tuo polttoaine kulutus on sitten asia joka menee kyllä niin, että yksikin isompi remontti per vuosi niin meidän kilometreillä se tasaa kustannukset. Ainoa ongelma näissä vain tahtoo olla se, että järkevän ikäisillä ja kohtuu matalilla kilometreillä tahtoo hinta karata käsistä.

Tulihan sieltä eka mairitteleva kommenttikin vitosta. Onko ihan oma kohtaisia kokemuksia?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 16.01.18 - klo:06:57

Onko niitä tos maksu lappuja muka tullut? Itselle ei ainakaan.

Minulle tuli jo joulukuun alkupuolella ja eräpäivä oli vähän aikaa sitten.

No näin muistelen sen aikeisempina vuosina tulleen. Tosin nyt jätin vipu palvelussa kylvösiemenen laadun ilmoittamatta sitä kun ei erikseen vaadita (ei ole merkattu pakolliseksi.)

Taitaa tuossa tos maksussa olla siinäkin mielessä ilmaa kun on varaa "jalostaa" näin jumalattomasti uusia lajikkeita. Muistelen jostain lukeneeni, että suomessa on lajikkeita suhteutettuna viljelyyn niin ylipaljon. Kannattaisiko paukut satsata muutamaan lajikkeeseen niin voisi se maksukin olla viljelijöille pienempi?

Onko niitä tos maksu lappuja muka tullut? Itselle ei ainakaan.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 07.01.18 - klo:08:30

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 05.01.18 - klo:09:17

Mitä olen tässä hiukan emohiehoille laskeskellut majantekokustannuksia, niin seinät ja katto ei ole se rahasyöppö, vaan lattia (+pohjatyö) ja lantala. En tosin meinannut mitään lämmintä rakentaakaan.

Betoni on kallista ja eristeet? Minkälaista seinä kattorakennelmaa laskeskelit?

Päässälaskuharjoituksena välillä miettinyt noita valmiita kolmiseinäisiä konekatoksia. En tosin ole selvittänyt niiden rakenteiden lujuuksia, jos kestopatjan laittaa, että minkälaisia sivuttaisvoimia kestävät. Jotenkin vaan tykästynyt noihin avoimiin systeemeihin, vaikka tämä talvi on ollut huono sellaisen kannalta. Katoksen eteen avonainen tarha (tietty betonilattialla) ja sen eteen jonkilainen ruokintapöytä/katos -tyyppinen ratkaisu.

Pitänee vissiin vähän vakavammin eli exceliin alkaa laittaa lukuja, ja katsoa, saako sitä millään ilveellä järkevän hintaiseksi ja ylipäätänsä kannattavaksi. Alkaa nuo vanhat hiehojen tilat tulla elinkaarensa päähän, joten jokin ratkaisu hiehoille pitäisi kehitellä. Onpa se sitten rakennus tai jokin muu. Lantalatilavuuden kannalta pitää vielä miettiä, mikä eläinmäärä olisi järkevä, ettei tartteis uutta lantalaa tehdä, varsinkaan jos sen joutuu kattamaan, kuten Maakalle totesi.

Uusimmassa pellervossa oli juttua tuosta emolehmätilasta jossa oli noita katoksia rakennettu. Ne oli tehty tyylillä terästolpat pystyyn, liimapuupalkit kantamaan ja itsekantavaa peltiä päälle. Jutussa oli mainitta, että ekat kasvattamot olisi omasta puusta tehty ja oliko jopa ristikkotuoleilla, mutta jälkimmäisissä oli tuolla tyylillä. Varmaan ainakin nopeammat ollut noin rakentaa, mutta miten mahtanut sitten hinta olla. Yksinkertaisia nuo ainakin olivat.

Lainaus käyttäjältä: mah - 15.01.18 - klo:06:07

Oletteko laskeneet, kummalla "voittaa" enempi, maatalousajoneuvolla poistoineen ja vähennyksineen vaiko yksityisautojen kilometrien korvauksella? 

Tämä ei ole aivan oma valinta. Jos kilometreistä yli 50% tulee maatalouden ajoista, kuuluu auto maatalouden kalustoon ajoneuvotyypistä riippumatta.

Pakettiauton kuluista saa vähentää arvonlisäveron. Henkilöauton kuluista arvonlisäveroa ei saa vähentää.

Alkuperäisen kysymykseen vois vastata että se riippuu ihan ajettavasta kilometrimäärästä ja mahdollisesti kalustossa olevan auton poistamattomasta pääomasta.

Eikös se oo niin, että henkilöautostakin saa alvit vähentää jos on kokonaan maatalousajoa. Käsittääkseni muuten ei edes hyväksytä kalustoon. Ja 50% täyttyy helposti kun on erikseen autot. Ei tule muuta kuin maatalousajoa.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 14.01.18 - klo:23:17

https://op.media/teemat/Maatalous/Haaveesta-totta-palkkatoista-maitotilalle-90c7cc6ea48243d09c88c5d81f52d5b1

Tuo vissiin ollut konkkatila? Komiat kaaret on navetassa.

  Joistain yrityisaloista on sanottu että vasta kolmannen konkurssin jälkeen alkaa homma kannattamaan, maataloutta tämä ei koske kun kuilun reunalle itsensä pelanneet yrittäjät pelastetaan kaikenlaisilla kriisiavuilla ja saneerauksilla.
  Pellon hintakin alkaisi asettumaan lähemmäs tuottoarvoa jos saamattomat ja epäonniset annettaisiin mennä konkkaan..

Näinhän se on, mutta onko yksi syy sitten se, että vakuusarvot häviää jos näiden annetaan mennä konkkaan?

Tyyppinavettahankkeen mallipiirroksessa oli aputiloille varattu vain 30 neliötä. Sisältäen siis tankkihuoneen ym. En olekaan niin varma että niitä pienomakotitaloja on rakennettu navetan yhteyteen työntekijöitä varten vaan ihan tilan omaa väkeä varten.

Pitkäranta on esittänyt edullisemman runkovaihtoehdon mikä on matalampi kuin esim liimapuukaari ja teräsrunkohalli. Kattokulma siinä on tosi loiva.

Millainen tämä edullisempi runkovaihtoehto on? Juu varmaan rakennettu tilan omaa väkeä varten joka on vielä hölmömpää. Ei kai siellä navetalla ole tarkoitus asua. Eri asia sitten jos on todella tarkoitus muuttaa asumaan siihen, mutta enpä ole vielä kenenkään näin kuullut tekevän.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 13.01.18 - klo:10:29

Navettoja jää kylmilleen ja tuotantokapasiteettia jouten. Osa voi olla yhä käyttökelpoista. Täytyisi olla joku tietokanta, mistä selviäisi missä on mitäkin vapaana.

 Naapurikylässä eräs nuori isäntä alkoi rakentamaan navettaa, parinsadan metrin päässä olevalla naapurilla oli kymmenisen vuotta vanha navetta pihapiirissä tyhjänä isäntäväen ikääntymisen vuoksi, emäntä sanoi että tuo meidän navetta joutaisi kyllä,mutta kun se on meidän pihassa.. Navetta pitäisikin rakentaa niin että jos lypsämiseen kyllästyy niin sen saisi vuokrattua jollekin niin ettei olisi häiriötä sen käyttämisestä sille edelliselle omistajalle..

Tässä on vain se ongelma, että jos navetta rakennetaan puhtaaseen paikkaan niin tulee taas lisäkulua äkkiä kun homma on aloitetta sähkön ja veden vedolla. Samoin kuin, että mahdollisuus käyttää jo olemassa olevia rakennuksia apuna (rehunsäilytytilat, konevarastot yms.) vähenee huomattavasti. Kannattaisikin miettiä, että jos se tilan päärakennus ei ole enää kaksisessa kunnossa niin rakentaa sen pois siitä maatalouskeskuksesta ja antaa sen tuotannon olla siinä. Elämän laatukin saattaa parantua kun ei tarvitse katsella kesken olevia töitä, paskaisia ja räjähtäneitä nurkkia jne.

Oletteko laskeneet, kummalla "voittaa" enempi, maatalousajoneuvolla poistoineen ja vähennyksineen vaiko yksityisautojen kilometrien korvauksella? 

En ole laskenut. Homma vain yksinkertaisempaa jos on maatalousauto jolla ajetaan maatalousajot ja sitten yksityistaloudessa oma auto.

En ole kuullut, että kevyt kuorma-autosta olisi rajoitusta henkilömäärän suhteen tai siis on varmaan tuo 1+8. Pakulla sallitaan kai tuo kolme vaan, mutta saahan maataloudessa käsittääkseni olla henkilöautokin, jollaisiksi useampipaikkaiset pakut on rekisteröity. Tuollaisen henkilöautopakun käyttömaksut vaan ovat aika kovat, verrattuna tuollaiseen pikku kuormuriin. C1E korttikin löytyy, että senkään puolesta ei ole ongelmaa. Mutta vaihtoehtona tosiaan ainoastaan jenkkejä jos nelikko automaatin haluaa. Vajaa vetosena löytyy sitten sprintteriä ja jotain muuta, mitä? Jenkki olisi kyllä komee peli mutta menovesihän noille taitaa edelleen kelvata? Samoin kai on noissakin jonkinlaista muutakin ongelmaa ollut?

Tuo hiluxin kuormuri olisi ihan varteenotettava vaihtoehto, mutta liian kallis uusi kun on. Ehkä sitten joskus. Mikä tämä f150 foorti on, joku uusi? Todennäköisesti sitten myös liian kallis. Isuzua olen erään kaverinkin kuullut kehuvan, mutta näissä on se ongelma ettei ole edes sitä kolmea paikkaa vaan vain kaksi. Saahan näistäkin kai niitä pitkäkoppisia henkilöautoversioita, mutta käyttömaksuthan noissa nousee.

Vaikea valinta. Oikeastaan jännittää näiden tojotien jälkeen, että kuinka sysipaskan laitteen voi hankkia. Onko nuo mainitsemani transporter ja vito kuinka vikaisia laitteita? Kertokaa jos kokemuksia on. DSG:stä en ole ainakaan kuullut mitään hyvää.