Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kyllä mää nyt niin mieleni pahoitin, kun joku keksi tuoda naapurista viljaa. Saakohan tässä käydä viljakauppaa edes maakuntien välillä, kun see on omasta maakunnasta sekin pois? Ties vaikka siitä menisi muutama euro pahaan Helsinkiin, oikein kehäkolmosen sisäpuolelle hyödyttämään jotain.
Itse asiassa, viljanviljelijöiden pitäisi itse varmistaa se, että tarvitsevat rehuviljaa käyttävät karjayksiköt saavat edullisen viljan läheltä, jotta viime syksyn tapahtumat eivät toistuisi. Hinnasta yksinomaan siis ei liene ollut kysymys, vaan siitä, että kyseiset emakkosikalat, jotka ohran tilasivat, eivät olleet saaneet hyvää palvelua lähiviljelijöiltä ? Tämä viljanhankinta lienee enemmänkin muistutus siitä, että kehittyvä agrobisneseläinyksikkö tarvitsee edullista maatalousmaata rehuntuotantoon läheltä, ja paikalliset viljanviljelijät nähtävästi kieltäytyvät luovuttamasta maitaan tähän käyttöön.
Sen unohtaminen, että nimenomaan suomalainen emakkosikalaryhmä tuon nimenomaisen viljaerän hankki, vaikka sitä varmaankin oli ihan vieressä viljelijöillä, on hieman tarkoitushakuista.
-SS-
En nyt ihan suorilta allekirjoita tuota, että eläintilojen pitäisi saada edullista viljaa lähitiloilta. Ennemmin näkisin asian niin, että sen pitäisi olla molemminpuolinen hyöty. Mielestäni eläintilojen pitäisi alkaa tekemään sopimuksia viljatilojen kanssa, vähän samaan tapaan kuin nykyään tehdään muidenkin viljan ostajien kanssa, mikäli mielivät varmistaa kohtuuhintaisen rehun saannin. Kukin tietää omat tuotantokustannuksensa jonkinmoisella tarkkuudella jo kasvukauden alussa ja siinä olisi se paikka tehdä kiinteähintainen sopimus tavarasta suoraan tilojen välille ilman välikäsiä. Tähän voisi laittaa ihan yhtälailla laatulisäykset/vähennykset kuin muuallakin, varastointikorvaukset tms. Tämäntyyppisellä toiminnalla pystyisi varmistamaan saatavuutta ja tasapainottamaan myyntituloja/ruokinta kustannuksia. Toki tällä systeemillä saattaisi jäädä molemmilta osapuolilta ne suuret voitot saamatta, mutta pitkässä juoksussa varmasti tasoittuisi. Samaan ruljanssiin sopisi lannan levitys sille viljatilan pelloille josta ostetaan sitä elukoiden ruokaa, olisi kohtuu helppo huomioida viljan hinnassa ravinteiden osuus, levityskulut esim puoliksi jne. Taitaa vaan olla liian vaikeita asioita, siitä alkaa kuitenkin mutinat vähintään seläntakana kun sen viljan markkinahinta ylittää tai alittaa so***** hintatason.
Kyllä. Peukku täältäkin. Se ei ole pois kummaltakaan, ja mitä kerroin meidän yhteistyöstä tuon sikatilan kanssa, niin molemmat siitä tosiaan hyödytään, minulta jää rahdit ja kauppiaan kulut pois viljan myynnistä, saan sieltä lannoitetta pelloille, ajellaan niiden hyvällä kalustolla sitä, ne saa halvemmalla viljaa rehuksi kun jää rahit ja kauppiaan siivu pois (vaikka minä saan myös enemmän) ne saa lietteen pois jaloista muille pelloille kun omilla paukkuu fosforit tapissa, eikä tarvii väkisin sitä sinne survoa jos kelit on huonot. Välimatkaa on sen verran, vaikka ei pitkä olekkaan, että monta kertaa siellä on sateet, meillä kuivat pellot. Silloin on hyvä ajella kuiville maille eikä rypeä väkisin omia maita piloille.
Tässä on ollut oikeastaan vain hyötyä tässä hommassa. Viljanhintaa on yhdessä so***** aina matkan mukaan. On mennyt jonkun kertaa vilja sinne, vaikka euron pari ois saanu muualta enemmän. Se ei vaan pitkässä juoksussa tosiaan oo minunkaan etu.. Ei meillä sopimuksia ole tehty, mutten ole kyllä kiristänytkään hintoja muilla, sanalla so***** ja siihen on totuttu et sana pitää. Lihan hinnasta se pitäis "meidän" rinkiin se lisäarvo ja raha saada, sieltä kuluttajalta. Sitä minä oon ihan sen kanssa samassa rintamassa kyttäämässä. Ei tää oo hei niin vaikeaa.. Ei oo minulta pois sen hyöty, eikä haittais yhtään jos se sais lisää hintaa sille possulle.
Kauppiaitten into noihin sopimuksiin on selvä, se on kuin noi boonuskortit, sillä saadaan "tukahdettua" markkinoita, varmisteltua matalia hintoja, että olis mahdollisimman vähän sellaista tavaraa josta joutuis käymään "huutokauppaa" niin ollen estämään hintojen nousuja. Ne muutamat jotka siitä hyötyy nyt kun sopimuksia tekee että saa parempaa hintaa, hyötyy juuri siksi kun on vielä niin paljon "vapaata" tavaraa. Kuten toi luomu homma osaltaan. Jos kaikki lyödään sopimuksiin kiinni, joka kilo. Niin ihan turha luulla, että ikinä, tulis penniäkään lisää hintoihin.
Näinhän se meilläkin on toiminut, tai nykyään on liete mennyt muualle ja viljaa tullut sitten toisaalta. Täällä vain oli sellaistakin ajatusta aiemmin liikkeellä, että sen karjatilan pitäisi maksaa siitä tavarasta enemmän, kun se saa korkeamman tuenkin ja joutuisi muuten maksamaan enemmän jos kaupasta sen ostaisi. Musta se hinta on se mitä lähialueella siitä maksetaan, rahti sitten sen mukaan jos viljelijä ajaa sen niin rahti hyöty hänelle ja jos itse ajan niin sitten rahti hyötyä itselle sama varastoinnin kanssa. Sopimis asioitahan nämä on.
En kyllä allekirjottaisi sitä, että sikojen keskipaino olisi noussut. Tai onhan se noussut jostakin 80 luvun tilanteesta, mutta viimeisen 10 vuoden aikana, niin kyllä ainakin HK:lla on pyritty alhaisempiin teuraspainoihin. Lihan määrän pysyminen samalla tasolla johtuu ehkä ennemmin siitä, että se sama lihasikapaikka tuotti ennen kolme sikaa ja nyt melkein neljä vuodessa. Tämä on hieman nurinkurista. Jos kasvatettaisiin edelleen se kolme sikaa vuodessa korkeammalla keskipainolla niin voisi silti olla kannattavampaa lihasiantuottajalle, kuin lähes neljä sikaa matalammalla painolla. Porsaita ei tarvittaisi kuin se kolme, samoin kuin kallista alkukasvatusrehua ei menisi kuin niille kolmelle sialle. Nyt sika teurastetaan siinä kohtaa, kun se alkaa sille lihasian kasvattajalle tuottamaan jotakin. Mutta eihän tämä olekkaan lihatalojen (Atria ja HK) tarkoitus. Snellulla kai kasvatetaan isommiksi, mutta muuten en osaa sanoa.
Porsastarjonta tai sen puute on varmaan syy lihasian painoon ja kasvatusaikaan.
No juu vaikuttaa tietysti, mutta ensiksi vähennettiin emakoita ja nyt taas lisätään. Helpommalla olisi päästy kun olisi nostettu keskipainoa. Nyt kuitenkin HK:lla on kärsitty siitä porsaspulasta ja silti kärkihinta haarukan ei ole annettu kasvaa ylöspäin. Lihasikaloita pidetään sitten tyhjinä aina muutama viikko erien välissä. Kiinteät kulut juoksee..
Vähän kun kyseelee rttä onko lakkiaisia, synttäreitä ja ynm. tulossa että haittaaako esim kakan ajo. Pikkuisen kun vielä jättää etäisyyttä taloon esim.150 metriä mikä on metsästyslaissakin pihapiirin rauhoitus alueen raja. Pääsee helpommalla. Varmasti alkaa sota jo 20 mottia sian p.....askaa nurkkajuureen kippaa.
Juu näinhän pärjää normaalien ihmisten kanssa, mutta sitten kun siihen tulee se änkyrä asumaan niin ei auta muu kuin lopettaa itse toiminta. Edelleen jos aiot pitää siellä navetassa niitä eläimiä niin osta se talokin, muuten varaudu siihen, että ennemmin tai myöhemmin eläimille on löydettävä uusi kortteeri äläkä ainakaan laske navetalle mitään arvoa. Käsittääkseni aloittajalla oli tälläinen tilanne kuitenkin kyseessä. Pelkissä peltokaupoissa tilanne toinen.
En kyllä allekirjottaisi sitä, että sikojen keskipaino olisi noussut. Tai onhan se noussut jostakin 80 luvun tilanteesta, mutta viimeisen 10 vuoden aikana, niin kyllä ainakin HK:lla on pyritty alhaisempiin teuraspainoihin. Lihan määrän pysyminen samalla tasolla johtuu ehkä ennemmin siitä, että se sama lihasikapaikka tuotti ennen kolme sikaa ja nyt melkein neljä vuodessa. Tämä on hieman nurinkurista. Jos kasvatettaisiin edelleen se kolme sikaa vuodessa korkeammalla keskipainolla niin voisi silti olla kannattavampaa lihasiantuottajalle, kuin lähes neljä sikaa matalammalla painolla. Porsaita ei tarvittaisi kuin se kolme, samoin kuin kallista alkukasvatusrehua ei menisi kuin niille kolmelle sialle. Nyt sika teurastetaan siinä kohtaa, kun se alkaa sille lihasian kasvattajalle tuottamaan jotakin. Mutta eihän tämä olekkaan lihatalojen (Atria ja HK) tarkoitus. Snellulla kai kasvatetaan isommiksi, mutta muuten en osaa sanoa.
PolttoAine, haku metsästä muu kuormaus
pensat ( tai giljotiini ) 2
Nyt ei oikein ymmärrä, pelkkä rangan ajo maksaa tuon hakemottia kohden, teko paljon enemmän. Mutta voihan sen tehdä ilmaiseksi pokasahalla ja ajaa vesikelkalla, niin pääsee tuohon.
Eikös sen urakoijan pitänyt ottaa tuo noin 4€ / motti? , ja harvemmalla hakepuu kasvaa tuvannurkalla joutuu käymään ehkä useemman kerran ja jotenkin se puu on myös kaadettava ja karsittava, toki olis voinut laittaa rangalle myös tienvarsihinnan, mutta kannattaisiko hakkeen teko sitten olenkaan?
Tarkenipa lukuja ei ole kukaan kieltänyt lisäämästä omatoimisesti .
Muut polttoaine vaihtoehdot on sitten vielä läpikäymättä.
tähän hakkeen tuotantokustannukseen ei kannata hirttäytyä, koska säästöä pitää verrata vastaavaan energiasisältöön muilla polttoaineilla...
Hake i-m3 = 100 ltr öljyä = noin 90 €
http://www.halkoliiteri.com/?id=171&o=Energiavertailu
Hake on edullista niille, joilla tietyt reunaehdot täyttyy; omaa rankapuuta, metsissä hoitotarvetta, korjuuvälineet seisoo tallissa, aikaa tehdä talvella hommia....näiden siis kannattaa noita lämpökeskuksia harkita. Avaimet käteen, ostotyönä ja alvit lisänä ei houkuta. Jos ranka tienvarressa on 26€/k-m3 niin hakekuutiolle tulee yli 10 € jo rankahintaa. Haketus ja muut "lämmityskulut" siihen päälle....ja ehkä suurin kulu tulee pääomakulusta, kun lämpökeskusta rakennetaan. Ilman tukea taitaisi painua tappiolle?
Niin toiset tekee ne puut kuiduksi ja myyvät joko pystykaupalla n. 15e hintaan tai sitten omatoimisesti n. 30e hintaan. Itse laskin, että jos lämmitystarvetta on enemmän niin tukitkin kannattaisi tällä hinnalla työntää hakekattilaan. Eikä kukaan ainakaan alkanut oikomaan sitä laskelmaa. Mutta sitä lämmitettävää on oltava. Ei taloa ja jotain korjaamohalliakaan kannata varmaan hakkeella lämmittää, mutta sitten kun on kotieläinrakennusta ja varsinkin kuivuri niin alkaa jo kannattamaan.
Ala-Talkkarin stokerissa on poltettu vuosien saatossa kaikkea mitä vain ruuvin läpi on saatu menemään. Kovemmilla pakkasilla joutuu toki öljyllä liukastamaan narisevaa syöttöruuvia.
Onko narina ainut ongelma vai alkaako ruuvi pysähtelemäänkin? Meillä on nyt tehnyt sitä, että alkaa laukomaan lämpörelettä. En tiedä onko vikaa sähköissä vai meneekö tuo jonkin verran kostea hake niin tiukkaan, että ei jaksa pyörittää. Öljyä laittamalla pelaa kyllä huomattavasti paremmin.
Viimeisimmät hakepuut on tullut tehtyä kaivurilla ja kymppikouralla. Tyvipäästä tullut raapaistua pintaa rikki ennen katkaisemista ja latvus sitten erikseen. Näin siis männyllä ja lehtipuilla. Kuuset on tullut otettua kokonaan niissä kun on ollut sitä oksaa alhaalta asti. Viimeisimmät tuli kyllä keräiltyä alalta josta olisi tarkoitus tehdä peltoa niin tuli kaikki kerättyä oksineen päivineen, mutta metsässä voisi huoletta jättää ne oksat sinne mettään samoin kuin latvus ja ottaa vain sen "puun" siitä.
Jostakin luin, että suoraan hakkurilla kuivuriin puhallettuna tulisi sellainen ongelma, että tavara menee liian tiukkaan eikä ilma tulisi läpi? Entäs sitten sen hakekasan paksuus, jostakin luin, että 2,5-3m olisi maksimi? Entä millainen pohja, että kestää traktorilla tyhjentää? Tässä täytyy nyt ihan vakavissaan alkaa miettimään kuivurin tekoa sen verta on tämän märän hakkeen kanssa tullut tänä syksynä ja varsinkin talvella pelattua. Vaikka kuivaus maksaisi muutaman kympin tai satasen niin ongelmien poistuminen on jo sen väärti, eikä se tee vielä hakkeen käytöstä kannattamatonta. Itseä oikeastaan harmittaa ainoastaan, että tuli aikoinaan hommattua liian pieni hakekattila (150kw) kun olisi ollut reilusti isompi niin olisi tuolle viljakuivurillekkin saanut riittävästi lisälämpöä, ettei olisi paljon tarvinut öljyä polttaa. Kesäkäytön takia tuohon silloin päädyttiin. Mutta kesällä se lämmin vesi kannattaa tehdä jollain muulla kuin haketta käyttäen. Jos sopivasti tulisi joku isompi konttilaitos vastaan niin voisin, vaikka ostaa ja myydä tuon pienemmän pois.
Niin mutta ihmettelenkin, missä vaiheessa uuden kauden vuokraaja mulkuksi muuttuu, jos vuokramiehiä on useampia vuosikymmenten jonossa ? Että yksittäisen vuokramiehen edellisen kauden kalkitus tai ojanperkaus olisi aina muiden vuokramiesten tarjouksien este ?
Kauanko se nautintaoikeus kalkituksesta tai vuokrasopimuksesta säilyy ? Koskeeko tämä rajoitus myös maan ostamista, että vain tämänhetkisellä vuokramiehellä on ehdoton etuoikeus ostoon ?
Maanvuokralaki lienee muuttunut paljonkin, sitten viime näkemäni. Pitääkin alkaa selvittää.
-SS-
Ei mun mielestä missään vaiheessa. Eikö se raha ratkaise yleensä. Joskus tietysti voi muutkin asiat ratkaista, mutta hölmöyttähän sen on vuokraajan niitä peltoja kunnostaa lyhyellä sopparilla.
Atria on lojaali tuottajiaan kohtaan. Meillä kerkes tulla 25v täyteen rankin syöttöä lehmille ennen, kuin A-rehu osti Altialta rehutuotannon. Ensin luvattiin, että ei tule isoja muutoksia, korkeintaan kuljetusyrittäjä saattaa vaihtua tuoretien hoitaessa ajojärjestelyt. No kun tuli aika tilata taas säiliö täyteen niin ilmoitettiin että teille ei enään myydä rehua ennen kuin teette täyssopimus asiakkuuden meidän kanssa eli sitouduttu ottamaan kaikki rehut yms. Tarpeet Atrian kautta, koska haluaavat turvata rehun riittävyyden omille asiakkailleen. Nyt kun reilu vuosi muutosten jälkeen olin huoltsikalla tutun rankkikuskin kanssa jutuilla niin mainitsi että koskaan aikaisemmin ei ole ajettu näin paljoa rankkia isäntien lietekaivoihin ja jätelaitoksille kun ei ole paikkoja mihin viedä syöttöön sitä
Juu tällä tavalla sitä hivuttaudutaan sen tilallisen selkänahkaan. Kohta sitä ollaan kaikki renkejä lihafirmoille eikä pelkästään pankille...
Maastullis,seuraamme markkinoita toteaa atria.Eipä seurannu kesällä euroopan markkinoita. Kyllä on naivia kirjoittelua.
Eipä täs laskimet auta.Usko pitää olla vahva.
Yllättävän hyvin se usko on joillakin riittänyt. Tuotantomäärä kun ei ole kuitenkaan tippunut esim. edellisessä 10 vuodessa, vaikka kannattavuuden puolesta näin olisi pitänyt tapahtua. Eihän tämä tietenkään mitään lyhyt näköistä bisnestä ole, mutta 10 vuotta alkaa olemaan jo aika pitkä aika.
Kyllä mää nyt niin mieleni pahoitin, kun joku keksi tuoda naapurista viljaa. Saakohan tässä käydä viljakauppaa edes maakuntien välillä, kun see on omasta maakunnasta sekin pois? Ties vaikka siitä menisi muutama euro pahaan Helsinkiin, oikein kehäkolmosen sisäpuolelle hyödyttämään jotain.
Itse asiassa, viljanviljelijöiden pitäisi itse varmistaa se, että tarvitsevat rehuviljaa käyttävät karjayksiköt saavat edullisen viljan läheltä, jotta viime syksyn tapahtumat eivät toistuisi. Hinnasta yksinomaan siis ei liene ollut kysymys, vaan siitä, että kyseiset emakkosikalat, jotka ohran tilasivat, eivät olleet saaneet hyvää palvelua lähiviljelijöiltä ? Tämä viljanhankinta lienee enemmänkin muistutus siitä, että kehittyvä agrobisneseläinyksikkö tarvitsee edullista maatalousmaata rehuntuotantoon läheltä, ja paikalliset viljanviljelijät nähtävästi kieltäytyvät luovuttamasta maitaan tähän käyttöön.
Sen unohtaminen, että nimenomaan suomalainen emakkosikalaryhmä tuon nimenomaisen viljaerän hankki, vaikka sitä varmaankin oli ihan vieressä viljelijöillä, on hieman tarkoitushakuista.
-SS-
Oliko se määrä kolme miljoonaa kiloa? Jos oli niin ei sillä montakaan emakkolaa pyöritetä. Tollasen emakkolan pyörittämisessä on ihan tarpeeksi hommaa jolloin viljan hankinta oli ulkoistettu läntmännille, joka katsoi sitten parhaimmaksi tuoda sen määrän. Muutenkin tuollaisessa laitoksessa on ongelma siinä jos joku haluaa tuoda sen 10 tonnin kerrallaan. Näitä kymppitonnin kuormia saa sitten haalia pitkin syksyä muutaman ja jokainen on laadultaan erilaisia. Eihän tuohon kolmeen miljoonaan kiloon tarvitsisi kuin muutama isompi viljatila, mutta näiden tyyli on yleensä ollut se, ettei sitä nyt ainakaan "naapurille" myydä. Nämä siis omakohtaisia kokemuksia. Mutta saahan tämän käännettyä suomalaisen elukan pitäjän syyksi, sen saman joka ostaa ja vuokraa kaikki pellot ilman laskimen käyttöä ja saa vielä pelloille kovemman tuen...
Eikös vuokramaan kunnostaminen vuokra-ajan lopulla, ilman sov ittua
korvausta maanomistajan taholta, ole vähän riskialtista, arkijärjellä ajateltuna.
Miksi pitäisi olla katkera uudelle vuokramiehelle, koska vuokranantaja/omistaja tässä
on se toiselle vuokraava osapuoli, uusi vuokramies lienee tehnyt laillisen tarjouksen ?
Määräaikainen vuokraaminen ei muodostane pysyvää nautintaoikeutta, eikä myöskään
omistusoikeutta, ilman sopimusta. Ja jos sellainen sopimus on, silloin ei pitäisi
olla tarpeen edes keskustella vuokra-ajan päätyttyä uuden vuokraajan mahdollisuudesta
tulla lohkolle viljelemään ?
Minä en ainakaan osaa tuntea syyllisyyttä siitä, että menin vuokraamaan seuraavaksi
viideksi vuodeksi jonkun muun käytössä olleita lohkoja. En edes tiedä, kuka
mahdollisesti on ollut aikaisempi vuokraaja. Ei ole ainakaan viimeiseen 10 vuoteen
perannut ojia, salaojittanut tai kalkinnut. En siis mielestäni ole ryöstänyt keltään
kalkkia tai ojitusvaivaa.
Kyllä yhden palstan oston jälkeen tuli sekä suoraan että kiertoteitse kovasanaista
arvostelua, etten olisi niin kuin ollut oikeutettu ostamaan, koska se oli niin kuin
katsottu jo valmiiksi toisen omaksi. Mutta itsellinen omistaja oli sitä mieltä, että
hän saa myydä kelle haluaa, siinä ei muut tule sanelemaan. Se jolla lainhuuto on,
saanee päättää nykyäänkin myymisestään.
Onhan tämä herkkää, pitäisi niikö pysyä sovussa kaikkien kanssa, mutta eikö sitten saa kylällä
ostatella eikä vuokrailla mitään, jotta ei joutuisi hylkiöksi ?
-SS-
Vuokrapeltojen viljelyn ihanuus. Sitten kun vuokranantaja haluaa tehdä vielä 5 vuoden soppareita niin ei siinä paljon kannata kalkkia näyttää. Sitten ihmetellään suureen ääneen, että peltojen kasvukunto hiipuu, syytetään suuria koneita, joissa varmasti kyllä osa syy, mutta kyllähän suurin syy on vuokramaat lyhyine sopimuksineen.
Aika moni tuntuu peittävän niitä kasoja. Kysytään, että onko se oikeasti tarpeellista? Jos kasa on tehty tuuliseen paikkaan ja riittävän korkealle, niin onko riittävä? Jos talvella on ajettu kasalle ja juhannuksen tienoilla haketetaan? Se peittäminen vaan on niin perseestä, lisäksi vaarallista. Ja sitten millä sen peiton saa siellä päällä pysymään?
Kyllä se rankakasan peittäminen on tarpeellista, jos ylivuotista/ useamman vuoden
Rangat kasalla.
Käyttänyt vanhoja lainapeitteen raskaspressuja ( huollettuna ja paikattuja )
Juuttaan painavia käsitellä, 680 g / m2 painoa,
Oikeastaan ainoa joka kestää , sidontanarut kohtuutiheässä ja vahvistettuja,
Eikä mene joka karahka läpi, jos törröllään pressun alla.
Vielä on pysynyt myrskyillä, muutaman perustuneen kiinnitysnarun joutuu uusimaan.
Toinen vaihtoehto on tämä suojapahvi.
Entä jos ne rangat eivät ole kuin sen kevään kasalla? Ehtivätkö kuivaa tarpeeksi, riippuu tietysti keväästä, mutta normaalina keväänä? Vai olisiko tarpeellista saada ylivuotista, näin olen ainakin jostakin ymmärtänyt? Äkkiseltään tuo tuollainen pahvi mitä peittämiseen myydään niin on aika kallista. Tietysti jos tällä saadaan ongelmat kadotettua niin auttaa, mutta hintaa alkaa tulemaan. Parempi olisi jotkin useamman kerran käytettävät pressut tai sitten ihan joku katos johon puut saisi ajettua.
Aika moni tuntuu peittävän niitä kasoja. Kysytään, että onko se oikeasti tarpeellista? Jos kasa on tehty tuuliseen paikkaan ja riittävän korkealle, niin onko riittävä? Jos talvella on ajettu kasalle ja juhannuksen tienoilla haketetaan? Se peittäminen vaan on niin perseestä, lisäksi vaarallista. Ja sitten millä sen peiton saa siellä päällä pysymään?
Täällä on nyt ja alkutalvi painittu märän hakkeen kanssa. Kyllähän se palaa, kun sen saa vain sinne pesään asti, mutta tuonne syöttösäiliöön se tahtoo jäädä.
Meillä ei tuohon varastoon mahdu kokovuoden hakkeet joten talvella on jouduttu hakettamaan toinen täyttö. Tämä on tuottanut ongelmia eli varasto täytyisi saada tarpeeksi suureksi jotta sinne mahtuisi ainakin se vuoden tarve. Puut ovat kyllä yli vuotisia mistä urakoitsija ja musmaxilla hakettanut. Aiemmin oli rankaa, mutta viimekerralla oli osa kokopuuta, näiden päällä oli kyllä katto, muuten ei ole katettu kasoja. Voisi kyllä olla tarpeellista jos vain keksisi jonkin hyvän systeemin kattamiseen. En sitten tiedä riittäisikö, jos ylivuotisia puita hakettaisi siinä juhannuksen tienoilla, tai siis niin kun olisi ollut se pidempi pouta, että saisi riittävän kuivan hakkeen ilman rankakasojen peittämistä.
