Lainaus käyttäjältä: SKN - 27.08.19 - klo:16:28

En tarvi enää ensi vuonna puimuria.... 😎😎

Tarkennapas tätä hiukan...

Skänsä alkaa hömppäheinän viljelijäks?

Sitä alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään miksi toisilla viljelijöillä on pinta-alaan nähden ylitehokkaat puimurit.  Ei kenelläkään isännällä ole aikaa istua koko syksyä puimurinkopissa kun pitää käydä kuivurilla, syömässä sekä joskus nukkumassa.

Tulee muuten olkea tänä vuonna niin paljon että se haittaa puimista kun silppuri töräyttelee kasoja puimattoman viljan sekaan mikä alkaa kerätä pöydälle kasaa ja tukkii sen. Ärsyttävää...

Toi nyt on ihan isännästä kiinni, toisilla on aikaa toisilla ei. Pienelläkin puimurilla ja kuivurilla voi hyvänä vuonna pärjätä, mutta kyllä se yleensä opettaa yhden sadesyksyn kun käy läpi. Eihän sulla nyt vielä pitäisi hätäpäivää olla. Elokuu vasta lopulla ja ehkä niitä puintikelejä tulee vielä ensi kuussakin. Toista se olisi jos olisi syyskuun loppu. Pääasia on se, että joka päivä pui kun siihen on mahdollisuus eikä ala turhempia katselemaan näin pärjää pienemmälläkin kalustolla.

Jotenkin voi aistia, että kansallisesti jonkun iihme syyn velvoittamana nyt pitäisi kaikki vähänkin kelvolliset hehtaarit saada korjuuvelvoitteen ja viljelyvelvoitteen piiriin. Jos vaihtoehtoisesti luomuun vietäisiin miljoona ha, eli puolet pelloista, jotta ei-viljelyssä oleva lataus toteutuisi 1980-luvun lopun kesantoja vastaavasti, mikään raha ei riittäisi luomutukiin vastaavasti.

-SS-

Unohdat nyt sen, että puhut sadonkorjuu velvoitteen palauttamisesta tai siis sen puolesta ettei sitä pitäisi palauttaa joka hehtaarille. Joka hehtaari saa kuitenkin saman tuen kuin se viljeltykkin hehtaari. Silti kritisoit luomun latausnurmia ja sitä ettei mikään raha riitä siihen. Eikö ole hieman ristiriitaista?

Niinkuin olen aiemminkin maininnut niin luomunlatauspelloilta voidaan ihan hyvin ottaa tuki pois, alkaapahan tuleemaan tavaraa siltäkin puolelta eli tuki kohdistuu oikeasti siihen tuotantoon. Samalla tavalla kyllä niiltä peltoheitoilta voidaan ottaa tuki pois joita ei viljellä. Rahat kun kuitenkin vähenee.

Kaikki karjatilathan vain lisäävät elukoita kiihtyvään tahtiin ja raivaavat lisää maata ettei vain tarvitsisi tehdä yhteistyötä Kaikkien oikeitten viljelijöiden kanssa .Itse pitää viljelllä Kaikki rehunsa ja itse pitää saada Kaikille lannoilleen levitys alat...Itseitseitseminäminäminä... Miksi maidon hintaan ei vaikuta markkinatalous,hinta on aina korkea vaikka maitoa tuotetaan liikaa.Sitten vielä Kaikki kriisituet kinuvat joka vuosi...

Oikeiden viljelijöiden kanssa se yhteistyön tekeminen vain ei ole niin aina niin helppoa. Muistan taannoin tuossa yhtenä märkänä syksynä kun oli so*****, että lantaa ajetaan no viljelijä perui sitten sen lannan ajon kun oli niin märkää. No eihän siinä sitten mikään auttanut muuta kuin ajaa omalle pellolle.

Rehu puolella sama juttu. Eipä sitä joustoa viime vuonna tullut, kun sikapuoli ei pystynyt maksamaan 200e maksavia rehuviljoja. Lihasikakin kestää sen vajaasta kolmesta vajaaseen neljään kuukauteen kasvaa täysikokoiseksi ja syö sinä aikana vajaasta paristasadasta kilosta ylöspäin viljaa. Siinä kerkiää aika iso lovi tulemaan.

Viljelijät on sellaisia, että hyödyt kyllä haetaan, mutta kun joustoa tarvitsi toisinpäin niin harvoin sitä tulee. Jos homma oikeasti toimisi niin lannastakin maksettaisiin, mutta ei nyt sehän on teille ylimääräistä ja teidän on siitä kuitenkin päästävä eroon. En yhtään ihmettele jos karjatilat haluaa, että pellot on omassa hallinnassa. Saa itse tehdä päätökset. Näiden isojen navettaloiden pellon tarve nyt on niin iso, ja ne kun on siirtynyt pohjoiseen niin on aika selvää, että pellot raivataan viereen ennemmin kuin ajellaan pikkutilkkujen perässä pitkin maakuntaa. Etelässä taas pellon hinta sanelee jo sen, että järkevyyttä ei koko touhussa ole, vaikka sorkkis muuta vänkääkin.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 25.08.19 - klo:09:52

En ole kokenut peltopuolen luomuvalvontoja kahden kerran kokemuksella hankaliksi. Eri asia jos muutenkaan ei ole tottunut pitämään mitään asioista muistiinpanoja niin sitten voi olla haastavaa. Oletin asioita hankalammiksi.

Minkälainen lasku tuli?

Maksimi lasku. En muista eurosummaa oliko se jotain vähä alta tonnin...

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 26.08.19 - klo:11:24

Mitä te vinkutte? Lopettakaa viljely, jos se kerran on niin kannattamatonta...

Jos tekopyhyydelle pitää kehittää uusi sana, se olisi ja101. 

-SS-

Etkö mitään muuta keksinyt? Heitä nyt muuta kaavio ja jotain linkkejä historiaan.. 

Fazer ei kerro asiaa suoraan, vaan väistelee, viime Pro-Ruis - peltopäivän  puheesta voi aistiakin, että lopettakaa jo, teemme vain sopimuksia tehtaan viereen meidän VIP-tuottajille.

"Fazer Myllyn viljanhankintapäällikkö, Tero Hirvi, kertoi puheenvuorossaan rukiin markkinoista sekä edustamansa yrityksen viljan hankinnasta ja sopimusviljelystä. Hänen mukaansa Suomen vuotuisen rukiin tarpeen kattaisi vuosittain satotasosta riippuen keskimäärin reilun 30 000 hehtaarin viljelyala, joka tuottaisi noin 100 miljoonaa kg ruista. Tämän hetkisen viljelyalan satonäkymiksi hän arvioi noin 130-140 miljoonan kg:n tasoa."

Toki ryntäämme kaikki kylvämään sitä ruista lisää ? Otamme haaveissamme 12 - tonnarin, koska kasitonnari ei riitä enää tuottamaan nettotuloa.  Rukiin tuotantovarmuuteen tällä Pro-ruis - toiminnalla ei ole mitään vaikutusta, koska entistä notkeampi tehomaatalous kylvää yhdessä syksyssä satatuhatta hehtaaria, jos vain vilautetaankin kahdensadan tonnihintaa.  Maataloudessa on pellon ylikapasiteettia, ja kun  voimaperäinen viljely ottaa loputkin pellonkainalot mukaan tulevan korjuupakon ja hömppävihan jälkeen, kyllä vaan ruis taas palaa 220 euroon, eikö ?

Rukiin sato vuonna 1990 oli 244 miljoonaa kiloa. Ei ihme, että vientikustannusmaksu vuodelle 1992 määrättiin 80 penniin ( tavoitehinta oli 310 penniä kilo ) Korjausliike oli nopea, koska valtio jo silloin tiesi, että joka ruiskilon vientiin piti laittaa kaksi markkaa mukaan. Eli valtio silti köyhtyi parisataa miljoonaa markkaa, vaikka rukiinviljeiljöiltä kokonaisvastuulla rokotettiin osa.

Muistellaanpa lisää: Suomen Maatalous vuonna 1991: MTT 65

"Palkkiokesantoa oli 468 000 ha ja muuta kesantoa 25 800 ha eli yhteensä 19.4 % koko peltoalasta. Muuta viljelemätöntä peltoa, joka ei ehkä olekaan enää kunnollista peltomaata, oli 221 900 ha, joten tuotannosta oli pois yhteensä  28 % kokonaispeltoalasta. Viljelty peltoala oli  kuitenkin vielä liian suuri kotimaista kulutusta ajatellen."

Vähän ajateltavaa niille, jotka pitävät hömppää Suomen maatalouden suurimpana vihollisena ? Tervetuloa korjuupakko takaisin ?

-SS-

Mitä te vinkutte? Lopettakaa viljely, jos se kerran on niin kannattamatonta...

Täs lähistöllä huomaa miltei kaikilla jolla on ajourat tai vain tallatut ovat täys vihreitä kun pääosa näytää suht kypsältä.

Tämä on niitä vuosia kun taas nähdään sitä "tyhjää" ruiskutusta eli käydään polkemassa ajourat alas ennen puintia..

Poutaa luvassa, mutta millaista ja kuinka pitkään? Kaksi viikkoa ollut epävakaista, jossain vaiheessa kääntyy poudallekin.

Mä en tässä vaiheessa vuotta enää luottais et ennen joulua tulee poutaa. Ei tullut 2017 vuonnakaan..

En ole kokenut peltopuolen luomuvalvontoja kahden kerran kokemuksella hankaliksi. Eri asia jos muutenkaan ei ole tottunut pitämään mitään asioista muistiinpanoja niin sitten voi olla haastavaa. Oletin asioita hankalammiksi.

Miten suorakylvöväki multaa lietteen mahdollisimman vähän pintaelämää häiriten? Onko vanha kunnon hankmo tässä hyvä?

En tiedä kuinka muut tekee, mutta itse tullut syksyisin vedettyä kultivaattorilla ja keväisin äkeellä. En ole tarkemmin ajatellut koko asiaa mitä siellä maanpintakerroksissa tapahtuu.

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 23.08.19 - klo:22:07

sorkkis paikkaa bäccärin jättämää aukkoo, tilakäyntejä jos alkaa tekeen niin kyllä siinä kahveekupit kilisee pöydäs kun sorkkis lyä nyrkkiä pöytään ymmärtämättömään isäntään tuskastuessaan

Kun on omin silmin nähnyt härkäpavulla syötetyn lihasian kasvavan kannattaisi asian tuntemattoman olla vastaan väittämättä .

Ei kai sitä kukaan epäilekkään ettei sika härkäpavulla kasvaisi. Sopivan tiiviste lisäyksen kanssa jossa oikea aminohappo koostumus. Mä kun olen kiinnostunut myös euroista niin mä en vaan ole saanut sitä papua kannattavaksi syöttää sioille. Sempä vuoksi tässä kovasti ihmetellään jos joku väittää että härkäpavun syöttäminen sioille on niin kannattavaa, että rahaa jää oikeen pellon ostoon.

Mitä järkee tässä nyt on näitä millejä täällä luetella, ei niillä oo mitään merkitystä enää tässä vaiheessa, varsinkin kun ette halua paikkakuntaa ilmoittaa samassa yhteydessä.

"Rain makes grain"

Eipä noilla vesillä munkaan mielestä ole enää mitään merkitystä, mut satakoon nyt kunhan sitten kun pitää puida on satamatta.. 

Sorkkis kai ihan oikeesti luulee etten oo näitä tutkinut. Väitän et mä seuraan ja kilpailutan rehut useammin kuin moni muu. Se miksi joku tila käyttää papua voi johtua ihan mistä vaan. Sitä on aika vaikea sanoa tietämättä tarkemmin. Sanoisin että vähemmistössä ne kuitenkin ovat ja mikäli se olisi oikeasti kannattavaa niin kaikki käyttäisi papua ruokinnassa.

Onhan meilläkin silloin tällöin käytetty papu ja kyllä sillä muuta valkuaista saadaan vähemmäksi, mutta ei se mikään erityisen halpa konsti ole jonka säästöillä rahoitetaan peltokauppoja.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 23.08.19 - klo:11:06

Toki, mutta ei sillä sikojen pidollakaan rikastu tai peltoja makseta, sitä on turha luulla. Se on totta, että yhdistelmätilalla jää tuo yksi välisiirto pois joka on kuitenkin useampi euro per sika. En tiedä kuinka se on laskettu, mutta mä en omien rehumyyjien kanssa ole saanut papua kannattavaksi et se siitä..

Hmm...sulla on asiansa osaava rehunmyyjä. Sellasesta kannattaa pitää kiinni.

Meinaat ilmeisesti sitä, et rehumyyjät myyvät nimensä mukaisesti ja koska eivät pääse papua myymään niin laskelma näyttää aina silloin huonommalta? Näin voi tietysti olla, vaikka pääsevät samalla tavalla myymään sille pavulle soveltuvan tiivisteen.

Olisi tietysti ihan hyvä jos olisi kokonaan ulkopuolisia ruokintareseptin laskijoita, mutta siinäkin tulee se ongelmaksi, että rehutehtaat eivät luovuta tuotetietojaan ulkopuolisille edes sille tuottajalle. Että laskeminen on hieman hankalaa.

Kenenkään en ole vielä kuitenkaan kuullut ruokkivan sikojaan ilman tiivistettä. Tai no kyllä mä yhden tapauksen tiedän, mutta se ei päättynyt hyvin. Että se on melkein vain pakko ainakin osittain luottaa siihen rehumyyjään. Väittämän että papu ei ole kilpailukykyinen lihasikojen ruokinnassa saa kyllä tulla kumoamaan sitten faktalla eikä millään mutulla.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 23.08.19 - klo:08:45

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 23.08.19 - klo:08:16

ja kun pellot kaukana niin se yks asuu sit enemmän siellä traktorin kopissa;   ja se pitää olla sit jo mukavempi<kalliimpi.

Tätä juuri tarkoitin. Onhan näitäkin millä ne hehtaarit on raivattu siihen navetan nurkalle. Vaikka ovatkin tuettomia niin pitkässä juoksussa ovat todennäköisesti silti kannattavampia. Syitä on monia mm. se, että pohjoisessa hehtaarit eivät saa samalla tavalla tukia, mutta elukat saa. Etäisyydet pidempiä, lohkot pieniä. Etelässä pellonhinta pilvissä verrattuna metsäpohjaan kainuussa jne...

Perusta maitotila , voit kyllä pikkuisen pettyä .

En perusta. Ei kiinnosta lypsäminen yhtään. Kuhan heittelen samanlaista mutua kuin säkin tuolla toisessa ketjussa sianpidon kannattavuudesta..