Lainaus käyttäjältä: optimisti - 24.11.19 - klo:08:11

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 24.11.19 - klo:07:11

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 23.11.19 - klo:21:36

Myöntäkää nyt; onhan se kauheaa viljellä hallanarkoja länttejä jonkun huonon viljelytien päässä. Tai viljellä ravinneköyhää nevaa.

Soille syntyy tasaisia hyvällä vesitaloudella varustettuja tehokkaita konepeuhuukenttiä. Se varmaaan on tavoitteena. Eikä kivistä liene niin paljon haittaa.
Ja yksi lisäsyy suon raivaukseen pelloksi on mainittu Keskustan turvepoltiittisessa ohjelmaesityksessä:

"Laajentavat karjatilat tarvitsevat uutta alaa lannanlevitykseen. Sitä saa helpoiten turvemaista. Siltä osin vesistönsuojeluun ja ilmastonsuojeluun tähtäävät tavoitteet menevät ristiin."  (Kimmo Tiilikainen, Kesk. )

-SS-

Tuossa törmätään taas "laajentaviin karjatiloihin", ensin tehdään navetta ja sitten katselaan olisiko siihen sittenkään ollut mitään luontaisia edellytyksiä.

Navetta tehdään sinne, missä tuotantohinta on paras, henkilöstön saatavuus kunnossa ja taloudellinen kokonaiskannattavuus kunnossa. Jos lisänä on vielä keräilykustannusten kompensointi ( kuljetettavaan ravinteeseen nähden maito on suureksi osaksi vettä !) , niin toki pellon puute on vähin ja helpoimmin järjestettävä tuotannontekijäongelma.

Viljelijää ( tai mannermaisesti lausuttuna dairy-yhtiöiden omistajistoa)  ei voi syyttää siitä, että ratkaisut tehdään raha edellä. En usko, että kellään hyvin kauas pellottomalle alueelle laajentavaa navettaa tehdään yksistään siksi, että pidetään tärkeänä koko maan asuttuna pitämistä, tai ylevänä tavoitteena olisi tuottaa yleistä hyvää syrjäseutujen talouselämälle ?

-SS-

Kannattaa myös miettiä sitä, että mitäs jos samat tuet olisi maksettu täällä etelässä. Olisi yksi porukka taas lisää kisaamassa pellosta joilla olisi takanaan vielä sievoinen summa tukieuroja. Ehkä parempi, että lypsävät vain siellä pohjoisessa suon reunalla.

Tilannehan voi ensi tukikaudella muuttua jos tukioikeuksista luovutaan niinkuin on väläytelty. Tulevatko kaikki raiviopellot tukieuroja jakamaan. Hulluksi menee tilanne. Etelässä istutetaan puuntaimia pelloille, kun ei oma viljely kannata ja naapurille ei myydä tai vuokrata. Pohjoisessa taas raiviopellot tulevat yhdessä yössä tukienpiiriin. Taitaa suomen kartta näyttää kovin erilaiselta tulevaisuudessa.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 23.11.19 - klo:09:17

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.11.19 - klo:07:14

Mutta pellon myynti- ja realisointitilanteesta oli kysymys. Sokerijuurikas siis on yksi merkittävimmistä pellon vuokratasoa ja hintaa säilyttävistä tekijöistä. Ja siinä suhteessa se on tervetullut, jos ajattelee pellon arvon kehitystä ja säilymistä, omistajan osalta.

-SS-

Sitten kun pääomasijoittajat huomaavat homman kannattavuuden niin homma onkin valmis. Sekin aika tulee koittamaan, jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä. Tästäkin on jo esimakua havaittavissa.. "Olen aina halunnut alkaa maanviljelijäksi"

Mitähän ne korjaavat toimenpiteet voisivat olla ? Sisäsiittoinen pieni kansanosa
ja näiden yksinoikeus viljelyyn suojellaan valtion taholta kiinteistöjenhankintakilpailulta,
ja "väärällä omistajalla" olevat kiinteistöt esimerkiksi takavarikoidaan näille sitten käyttöön ?

Että jonkin syyn tähden näin pitäisi tehdä ? Ja se syy oli ?

-SS-

En mä korjaavista toimenpiteistä tiedä. Kuhan kirjoitin mitä tulee tapahtumaan..

Muutama aika sitten mtk:n kokouksessa, muuan viljanviljelijä vaati ympäristönurmien tuen lakkauttamista ja vilja-alan lisäämistä. Samalla paheksuttiin koko joukolla niinsanotun näennäsviljelyn lisääntymistä. Loppukaneettina oli takertuminen Rinteen hallitukseen; nyt loppuu näennäisviljely!
Se oli semmoinen kokous.

90 Luvun alussa koko maan minta-alasta noin 20- 25% oli kesanolla, samalla oli viljalla ns vientimaksu. Silloinkin oli viljasta ylituotantoa.

Kyl mä ymmärrän ton mtk:n kokouksessa esitetyn kritiikin. Tuollakin taitaa aika moni olla karjaihmisiä ja monella karjatilalla on tiukkaa pellon kanssa. Olisihan se helpompi ymmärtää jos tuettaisiin viljan viljelyä huonosta hinnasta huolimatta kuin näennäisviljelyä.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 22.11.19 - klo:07:11

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 20.11.19 - klo:07:59

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.11.19 - klo:07:26

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 19.11.19 - klo:09:14

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 18.11.19 - klo:16:47

mutta miksi ?   miksi tuo on mahollista?  eihän suuri voi olla kannattamaton!    johan se täällä miullekii on sanottu.  pieni EI ole kaunista!

Jos katsoit? Ja kuuntelit? Ja ymmärsit kuuntelemasi Lontoon murteen? Niin perussyy on sama kuin Suomessakin, maidon kulutus on koko ajan laskenut. Jotkut asiat on silti ennallaan, maitoa myydään näköjään yhä noissa  gallonan eli lähes neljän litran muovipäniköissä. Mutta kulutus laskenut.

Sitten tuon konkurssin suurin syy on, että joku teki tuolle firmalle Valiot. Eli WallMart otti ja lopetti maidon ostamisen tuolta firmalta ja perusti oman meijerin. Lidl-tyyliset omat tuotemerkit? Ja WallMartin kokoluokan jos oksa tiedät, niin sen jälkeen firmalla oli vallan julmetusti liikaa maitoa, jolle ei ollut ostajaa. Ja jos kapasiteetti ja menot on mitoitettu isommalle maitomäärälle ja sitten kukaan ei ostakaan, niin huonostihan siinä käy.

Se sitten kertautui maitotiloille eli kun oli ylimäärä maitoa ja ostajalla ei ollut ostajaa sille ylimäärälle niin ostaja joutui sanomaan tiloille että "Ei osteta" ja tiloja alkoi mennä nurin jos eivät saaneet sopimusta uudelle ostajalle. Ja kun maitoa oli ennestäänkin liikaa niin kävi hiukan vaikeaksi.

Mutta ei kaatunut suuruuteen vaan siihen, että vielä suurempi teki Valiot ja kilpailija pois markkinoilta.

Ja tosiaan perussyy on maidon kulutuksen väheneminen ja tuotantoketjun tiloilta meijereihin täytyy sopeutua alenevaan kulutukseen. Sama on edessä täälläkin, maidon kulutus on koko ajan hitaasti mutta onneksi varmasti laskenut. Markkinamiehet koittaa epätoivoisesti keksiä uusi tuotteita tyyliin Mifu ja muut proteiinit ja muut, mutta kehitys näyttää jääväämättömästi siltä, että maitoa ei jatkossa tarvitse tuottaa niin paljoa.

Asiaa. Suomessa tätäkään ei ole ymmärretty. Ei muuta kuin uutta navettaa pystyyn vaan. Se juna meni valitettavasti jo.

Onkos navetan teko kiellettyä ? Maidontuottajia lopettaa kokoajan joten tilaa tuotannossa löytyy . EU alkupuolella tehtiin sikaloita helvetisti joita sitte lopetti saatuaan 20.000 € lopettamis rahaa kolmella vuodella .

Eihän se kiellettyä ole, mutta jos maitoala ajattelisi itseään ni se kieltäisi sen. Tilaa tuotannosta. Sama pätee maito kuin sikapuolellakin niitä 20 lehmän karjoja saa aika monta lopettaa, että tuotanto pysyy samana jos tilalle tulee parin robon koppi. Tarkoitan sitä että tarkkaan kannattaisi miettiä että tehdä ylituotantotilannetta johon sitten itketään apuun valtiota, veronmaksajia, eu:ta, venäjän vientiä jne...

Miten tämä sika tähän edes liittyy? Sikabisnneshän oli suomen eu:n alkuaikoina ihan hyvää hommaa. Siihen asti oli rajotukset eläinmäärän suhteen joita sitten jotkut kiertivät eri tavoin. Jossakin vaiheessa tuli se lopetustuki jolla kai tarkoitus oli päästä niistä 300 lihasian ja 20 emakon kopeista eroon. En tiedä kuinka moni tuohon tarttui ja oliko niitä lopettaneita ennen sitä ja sen jälkeen mitenkä. Tilamäärä on kuitenkin ollut tasaisessa laskussa.

Niit lopettaa isompiakin paikkoja . Täällä tuo rakennemuutos alkoi ja nyt muu Suomi perässä . Kiuruvesi , Kuopio ja Pohjanmaa , siellä ne maidot suurimmaksi osaksi tuotetaan . Uusia sorkkahoitajia ei Kiuruvedelle jostakin syystä tule . 

Kyllähän niitä isompiakin lopettaa. Monessa tilanteessa mitä tiedän lopettaneita niin kyse on kuitenkin ollut siitä omasta halusta tehdä mitä haluaa. Yksi aloitti urakoinnin, yksi siirtyi päätoimiseksi urakoitsijaksi, yksi vaihtoi tuotantosuuntaa, yksi lähti palkkatöihin jne.

Mutta pellon myynti- ja realisointitilanteesta oli kysymys. Sokerijuurikas siis on yksi merkittävimmistä pellon vuokratasoa ja hintaa säilyttävistä tekijöistä. Ja siinä suhteessa se on tervetullut, jos ajattelee pellon arvon kehitystä ja säilymistä, omistajan osalta.

-SS-

Sitten kun pääomasijoittajat huomaavat homman kannattavuuden niin homma onkin valmis. Sekin aika tulee koittamaan, jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä. Tästäkin on jo esimakua havaittavissa.. "Olen aina halunnut alkaa maanviljelijäksi"

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 22.11.19 - klo:07:25

Lainaus käyttäjältä: Petri - 21.11.19 - klo:22:16

On sielläkin meno vähän siistiytynyt, mutta 80-luvulla  siellä asuessani kävin mm. tiloilla, joilla oli 100 lypsylehmää ja 7 ha peltoa, tai 400 lihasikaa koristekanervapuutarhan vieressä - en saanut selville, minne lanta roudattiin...

Saksaan junalla..
Näin luin aikoinani jostakin. Jutussa oli jopa mainittu kustannukset ja ihmettelin siinä, että miten homma voi olla kannattavaa..

Niihin aikoihin kun Suomi liittyi eu:hun oli Suomessa sikoja keskimäärin 4 kpl/. Varsinais-Suomi oli silloin possuisin maakunta, ruhtinaalliset 24 kärsää per ha. Tanskassa oli tuolloin 240 sikaa peltohehtaaria kohti. Hollannissa oli tuolloi 400 sikaa per ha. Ja muut elikot kussakin maassa päälle. Ei Hollannissa tuolloin ollut kovin montaa peltoneliömetriä per elukka jos olisi laskenut märehtijät ja siipikarjan mukaan.

Se kannattavuus tulee tuotanoltaan suurissa mutta pinta-alaltaan pienissä maissa ihan siitä, että homma osataan todella hyvin, volyymi on erittäin suuri, työmenekki per työntekijä on pieni ja hyväksytään se että kate on erittäin pieni ja välillä ollaan hieman tappiolla.

Väittäisin, että sika-alalla suomi on ihan kilpailukykyinen tuotannon mittareilla mitattuna euroopan kärkimaiden kanssa. Miksi sitten homma toisaalla rokkaa edelleen, kun toisaalla meinataan hukkua suohon? Volyymi ja lyhyet välimatkat selittävät varmasti edelleen jotain, vaikka suomessakin panostetaan kokoajan rakennemuutokseen. Työ on euroopassa halvempaa kuin suomessa. Rakentamisen vaatimukset ovat vaativammat niin ilmaston kuin viranomaistenkin puolesta.

Lisäksi pitää muistaa, että esim. tanskassa sikatilojen konkursseja on huomattavasti enemmän kuin suomessa. Bisnestä pidetään terveenä tekohengityksellä jossa suurimpia velkoja aina leikataan veke ja uusi toimija aloitta "puhtaalta pöydältä". Tähänkö suomessakin ollaan menossa? Esimakua on jo muutamasta tapuksesta..

Kovat on puheet kiinan viennistä,jos tilaus tulisi sellainen kun esim Tanskalle, Saksalle niin linja huutaa tyhjää heti.
Ja sellaiseen tilanteeseen ei lihatalot halua lähteä.Eli halutaan lihaa mutta ei kuitenkaan haluta sitä.
Ylläpidetään kauhun tasapainoa.

Olen samaa mieltä, että suomen volyymi on liian pieni oikeisiin kauppoihin. Myös pitkät toimitussopparit paikallisiin kauppoihin ovat varmaan syynä, ettei vientiä ole kuitenkaan tuon enempää, vielä. Ehkä myös ihan aiheellinen pelko siitä, että jos kiinan vienti yhtääkkiä pysähtyy kuin seinään mitä lihoille sitten tehdään. Suomalainen kauppa vaikka kyykyttä tuottajia sekä lihataloja on kuitenkin varma yhteistyökumppani. Eli haetaanko hyvää kannattavuutta suurella riskillä vai huonompaa kannattavuutta pienellä riskillä.

Se miksi se ei sitten näy tuottajien hinnassa niin onkin toinen juttu. Hk paikkaa varmaan omaa kassaa ja muut lihatalot seuraavat vierestä, kenties sielläkin on kassan paikkaus käynnissä. Pitää myös muistaa, että silloin kun lihasta sai euroopassa 1,2€/kg niin suomessa maksettiin silloinkin n. puoltoista euroa. Se että jos haluttaisiin siirtyä eurooppalaiseen hinnoittelu tyyliin, jossa hinta vaihtelee pitkin vuotta enemmän niin lisää haasteita logistisesti ainakin, oltaisiinko siihen valmiita, tuskin. Pidemmällä aika välillä tuon tietysti pitäisi alkaa näkymään, mutta minusta aikaikkuna on vielä liian lyhyt.

Jos pitempiaikainen muutos halutaan saavuttaa niin ainoana järkevänä tapana näen sen, että tuotannon olisi vähennyttävä riittävästi, mutta niinkuin tuonne toiseen aiheeseen kommentoin samasta hommasta viljan kanssa niin se ei auta, että joku tai jotkut vähentävät tuotanto kun samalla toiset lisäävät. Minusta joku lisätuki on väärä tapa korjata ongelmaa. Lisätuki ulosmitataan helposti kaupan ja lihatalojen toimesta ja tuottajalle ei jää tuesta kuin velvoitteet. Nyt kyse on siitä, että ovatko tuottajat yhteisessä rintamassa vähentämässä tuotantoa..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 22.11.19 - klo:14:30

Energiaviljasta saattaisi saada 40 €/tn, tilahintana. Ei ole huono vaihtoehto.
Saa olla homeista ja voi olla torajyvää ja roskaa, ja rotan jätöksiä.

Toistaiseksi oma viljameklari ei suostunut vielä tekemään kaupungin energialaitoksen
kanssa kauppaa, vaikka jo annoin toimeksiannon. Uskottelee saavansa jostakin
kympin kaksi paremman hinnan.

Mahtuisi verotukseen pari kuormaa ruista, myös ohrat voisi laittaa liikkeelle. Vehnä
tuntuisi pitäneen edes jonkinlaisen hinnan, toki jopa 50€ itämerivähennys hiukan nipistää
siitäkin

Äh, onhan se itämerivähennys hiukan kaventunut. Avenakauppa tarjoaa rehuvehnälle 138 €
Hampurin satamahinta on 178 €, joten ero on vain 40 €..   Toisalta, Rotterdamin satamassa tarjotaan 188 €

-SS-

Varaat kippiajan Rotterdamin satamasta,tilaat rekan pihaan, ja laitat kuskin kuljettamaan vehnäsi sinne Hollantiin.

Samaa meinasin ehdottaa.. Luulisi internet aikana jopa onnistuvan kohtuu helposti..


Onhan se tietysti väärin kun täällä missä vaatimukset tuotannolle on kovemmat hinta on alhaisempi. Mutta mikä se hinnan sieltä sitten nostaisi? Jos aletaan peltoalasta vaikka neljännes laittamaan pakkokesannolle niin hinta muutos todennäköisesti tulee. Karjatila joutuvat tuossa vaan ahdonkoon kun lanta ja rehuala tippuu neljänneksen. Nooh karjaakin voisi vähentää sen neljänneksen niin ehkä niittenkin tuotteiden hinnat nousisivat. Mutta sitten on se, että kaikki kun ei vähennystä kuitenkaan tee ja pakkokeinoillakin se on ainakin karjapuolella hankala toteuttaa, mistä eläinmäärästä lähdetään laskemaan sitä vähennystä jne. Jotkut kuitenkin vain lisäävät tuotantoa ja kuorivat kermat päältä.

Joten voisi sanoa, että tämä nykyinen vapaa systeemi voi kuitenkin olla ihan hyvä. Tässä on se ongelma, että viljelyn harrastajia on niin paljon joilta laskukone puuttuu, että muutosta tämäkään tuskin nopeasti tuo...

Kyllä joissakin maissa, esim.  Isossa-Britanniassa vuokraustoiminta on aika yleistä.

Mutta Suomessa viljelijät on niin rikkaita, että meillä on varaa ostaa ihan omaksi sellaisiakin koneita, joita tarvii mutamana päivänä vuodessa.

Niinkuin yllä kirjoitin niin monessa muussa maassa sesonki on pitempi jolloin on aikaa odotella sitä vapautuvaa konetta. Muualla maailmassa homma toimii myös hieman siihen tyyliin, että koneita rahdataan pohjois etelä suunnassa vuodenaikojen mukaan. Tämä voisi toimia suomessakin.

Se on totta, että suomessa ilmeisesti viljelijät ovat sen verran rikkaita että ostavat koneet omaksi. Syynä voi myös olla laskutaidottomuus, MVL, rahakassivutyö, tukieurojen tulo joulukuussa jne. Ne joilla ei ole rahakasta sivutyötä, osaavat laskea ja verotuksestakin ymmärtävät jotain ovatkin ajaneet vanhoilla koneilla jo pitkään..

Traktori taitaa olla ainoa järkevä vuokrattava. Viljatilalle keväin syksyin, karjatilalle rehuntekoon, talveksi lumitöihin. Ei varmasti sovi kaikille, joillekin voisi.

Totta sille traktorille voisi löytyä käyttöä ympäri vuoden ja nyt kun näyttää siltä, että traktoreiden hinnat senkuin nousevat ja viljelyn kannattavuus laskee niin tulevaisuudessa siirrytään varmaan enemmän ja enemmän vuokratraktoreiden käyttöön. Korkeintaan talossa on joku vanha pihatraktori millä tehdään ne tarvittavat lumityöt, polttopuut, pihateiden lanaukset ja mitä niitä noista töistä nyt sitten tulevaisuudessa tehdäänkään.

On sielläkin meno vähän siistiytynyt, mutta 80-luvulla  siellä asuessani kävin mm. tiloilla, joilla oli 100 lypsylehmää ja 7 ha peltoa, tai 400 lihasikaa koristekanervapuutarhan vieressä - en saanut selville, minne lanta roudattiin...

Saksaan junalla..
Näin luin aikoinani jostakin. Jutussa oli jopa mainittu kustannukset ja ihmettelin siinä, että miten homma voi olla kannattavaa..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.11.19 - klo:07:26

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 19.11.19 - klo:09:14

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 18.11.19 - klo:16:47

mutta miksi ?   miksi tuo on mahollista?  eihän suuri voi olla kannattamaton!    johan se täällä miullekii on sanottu.  pieni EI ole kaunista!

Jos katsoit? Ja kuuntelit? Ja ymmärsit kuuntelemasi Lontoon murteen? Niin perussyy on sama kuin Suomessakin, maidon kulutus on koko ajan laskenut. Jotkut asiat on silti ennallaan, maitoa myydään näköjään yhä noissa  gallonan eli lähes neljän litran muovipäniköissä. Mutta kulutus laskenut.

Sitten tuon konkurssin suurin syy on, että joku teki tuolle firmalle Valiot. Eli WallMart otti ja lopetti maidon ostamisen tuolta firmalta ja perusti oman meijerin. Lidl-tyyliset omat tuotemerkit? Ja WallMartin kokoluokan jos oksa tiedät, niin sen jälkeen firmalla oli vallan julmetusti liikaa maitoa, jolle ei ollut ostajaa. Ja jos kapasiteetti ja menot on mitoitettu isommalle maitomäärälle ja sitten kukaan ei ostakaan, niin huonostihan siinä käy.

Se sitten kertautui maitotiloille eli kun oli ylimäärä maitoa ja ostajalla ei ollut ostajaa sille ylimäärälle niin ostaja joutui sanomaan tiloille että "Ei osteta" ja tiloja alkoi mennä nurin jos eivät saaneet sopimusta uudelle ostajalle. Ja kun maitoa oli ennestäänkin liikaa niin kävi hiukan vaikeaksi.

Mutta ei kaatunut suuruuteen vaan siihen, että vielä suurempi teki Valiot ja kilpailija pois markkinoilta.

Ja tosiaan perussyy on maidon kulutuksen väheneminen ja tuotantoketjun tiloilta meijereihin täytyy sopeutua alenevaan kulutukseen. Sama on edessä täälläkin, maidon kulutus on koko ajan hitaasti mutta onneksi varmasti laskenut. Markkinamiehet koittaa epätoivoisesti keksiä uusi tuotteita tyyliin Mifu ja muut proteiinit ja muut, mutta kehitys näyttää jääväämättömästi siltä, että maitoa ei jatkossa tarvitse tuottaa niin paljoa.

Asiaa. Suomessa tätäkään ei ole ymmärretty. Ei muuta kuin uutta navettaa pystyyn vaan. Se juna meni valitettavasti jo.

Onkos navetan teko kiellettyä ? Maidontuottajia lopettaa kokoajan joten tilaa tuotannossa löytyy . EU alkupuolella tehtiin sikaloita helvetisti joita sitte lopetti saatuaan 20.000 € lopettamis rahaa kolmella vuodella .

Eihän se kiellettyä ole, mutta jos maitoala ajattelisi itseään ni se kieltäisi sen. Tilaa tuotannosta. Sama pätee maito kuin sikapuolellakin niitä 20 lehmän karjoja saa aika monta lopettaa, että tuotanto pysyy samana jos tilalle tulee parin robon koppi. Tarkoitan sitä että tarkkaan kannattaisi miettiä että tehdä ylituotantotilannetta johon sitten itketään apuun valtiota, veronmaksajia, eu:ta, venäjän vientiä jne...

Miten tämä sika tähän edes liittyy? Sikabisnneshän oli suomen eu:n alkuaikoina ihan hyvää hommaa. Siihen asti oli rajotukset eläinmäärän suhteen joita sitten jotkut kiertivät eri tavoin. Jossakin vaiheessa tuli se lopetustuki jolla kai tarkoitus oli päästä niistä 300 lihasian ja 20 emakon kopeista eroon. En tiedä kuinka moni tuohon tarttui ja oliko niitä lopettaneita ennen sitä ja sen jälkeen mitenkä. Tilamäärä on kuitenkin ollut tasaisessa laskussa.

Vuokrauksen miinuksia.
Kaikki tarvitsee samaa konetta samanaikaisesti tietyssä vaiheessa vuotta. Esim. kukaan ei tarvitse puimuria tammikuussa. Mitä jos kone hajoaa ja seuraavalle päivälle seuraava vuokraaja ei saakkaan konetta. Pitäisi olla "varakoneita" joiden ylläpito taas kallista joka aiheuttaa sen, että vuokraajat maksavat enempi jolloin tullaankin siihen taloudelliseen puoleen. Koneen vuokraus on sellaista hieman tohelon viljelijän hommaa jolla ei ole niin väliä koska kylvää ennen kesäkuun loppua ja milloin pui jyvät maahan. Suomessa sesonkit ovat niin lyhyitä, että kyllä tuota voi olla vaikea saada kannattavaksi.

Plussiksi keksin, että vuokraajan ei tarvitse välittää koneen vuosihuollosta ja veroteknisesti voi olla järkevämpää vuokrata kuin omistaa kone. Lisäksi pääsee todennäköisesti tekemään töitä tuoreemmilla koneilla.

Onneksi Salossa nauta - ja juurikaskeisarit tarjoavat 7:llä alkavia lukemia. Vuokranantajat voivat  nukkua yönsä rauhassa ja laskea seteleitä lampaiden sijasta.

-SS-

Juuri näin.
Alueellista vaihtelua tosi paljon. Toisaalla voi olla homma karannut alkujaan käsistä ja nyt tullaan takaspäin. Paljon on kiinni siitä oman tilan sijainnista. Enää kun ei ole niin merkitystä sillä onnistutko viljelemään jotain vai hallitsetko vain peltoa tukienimurointia varten niin olisi tila kannattanut olla jossakin syrjäisemmässä paikassa missä metsäreunoja hieman enemmän ja vähemmän innokkaita pellonostajia..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.11.19 - klo:11:38

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.11.19 - klo:07:17

Oliko tää se joku sellainen vastaanotto tuki? Eka oli summa joku 60e hehtaari ja sit sitä nostettiin satasen lähellä. Tähän uuteen ei sitten löytynytkään rahoja ja mikäli vanhan sopimuksen tuli muuttaneensa tuoksi uudeksi ei saanut mistään enää rahaa. En tarkkaan muista mut eikö tää ollut joskus 2000-luvun alussa?

Heikko muisti.

Vastaanottotuen taannehtiva kiristys, kuten myös kasvipeitteisyyksien rajoitukset sekä saneerauskasvien tukileikkuu, näistä kaikista on yksinomaan kiittäminen suojavyöhykematematiikkaa, joka ei vaan oikein toiminut.

Eli koskaan missään eli kukaan ei uskaltanut puuttua joidenkin suojavyöhykkeen + salaojakaivokurkkimistukeen, vaan muista nipistettiin.

Tähän kysymykseen ei tullut ainakaan koulutuksissa silloin vastausta, miksi nimenomaan ihan kaikkia muita toimenpiteitä piti rangaista, mutta ei sitä, joka koko budjettiongelman aiheutti ?

-SS-

Kysymykseen on helppo vastaus: koska suojavyöhykkeet on ympäristölle hyödyllisiä, siis ihan oikeasti.

Sarkasmia?
Mä en ymmärrä miten se lohko joka yhdestä kulmastaan osuu valtaojaa suojavyhkeenä pelastaa itämeren. Ymmärrän että jokien, järvien jne rannat suojellaan jonkin järkevän metrimäärän verran, mutta se että valtaojien lohkot kaikki voi lykätä suojavyöhykkeelle niin joku on vedellyt mutkia melkolailla suoraksi..