Lainaus käyttäjältä: ja101 - 06.01.20 - klo:09:02

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.01.20 - klo:14:36

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.01.20 - klo:14:04

Metsityksestä tulee se ongelma vain, että peltoala vähenee entisestään ja jäljelle jäävistä pelloista käydään entistä suurempi kilpailu. Peltojen hinnat karkaavat käsistä yhä kauemmaksi. Ainut toimiva systeemi olisi huonontaa hommaa niin paljon että ylimääräinen innokkuus viljelyä kohtaan vähenisi. Siinä vain kävisi niin että sivutoimiviljelijät jatkaisivat ja päätoimiset joutuisivat lopettamaan.

Eläintilojen vilja-alaan sekä erikoiskasveihin, vähintään myyntiviljaan,  käytetty peltopinta-ala voidaan sitten yhtä hyvin myös tehdä tuettomaksi, sivutoimistahan sekin on, kun varsinainen toimeentulo tulee eläintilan managementtijohtamisesta.

Silloin tulee mahdollisuuksia päätoimisille kasvinviljelijöille satonsa markkinointiin.

-SS-

Kyllä toi mulle käy heti kun se rahan pumppaaminen maatalouden ulkopuolelta lopetetaan.

Oikeasti noinhan se pitäisi. Jos nyt ajatellaan vaikka sikatiloja niin ajatushan on että tuottavat itse rehuviljansa, mutta koska sikabisneksestä ei rahaa irtoa ja rehuviljaa on kaupan niin pelloilla kannattaa viljellä kannattavimpia kasveja tai olla viljelemättä.

Tehtäisiin sitten mitä tahansa järjestelyjä niin millään ei saada estettyä kuitenkaan sitä että sillä jolla on rahaa sotkee maatalouden syöttämällä muualta hankittua rahaa siihen.

Sää oot kyllä toivoton valittaja.

Minne helvettiin te ne rahanne työnnätte kun joka mittarilla sikaviljely on kannattavinta?




Vai onko nuo lukemat ihan tuulesta temmattuja ja päästä keksittyä?

 

Tilastoja voi tehdä kaiken näköisiä. Jos tuokin perustuu johonkin kyselyyn tms. niin mä en sille paljon painoa arvoa anna, itsekkin tulee noihin valehdeltua lähes mitä sattuu. Pari viimeistä vuotta puuttuu kaikenlisäksi..

Musta olisi parempi seurata sitä mitä on oikeasti tapahtunut. Sikatilojen investoinnit lähes jäissä, moni siirtyy viljanviljelijäksi ja muihin töihin. Nautapuolella investoidaan samoin broilerissa sen mitä sääntely sallii. Eilen uutisoitiin lehdessä, että sikatilat vähenevät 10% vuosi vauhtia. Kulutus tippuu samaa vauhtia, eikä edes orastava auringon pilkahdus (kiinanvienti) tunnu auttavan.

Mutta mitäpä sitä jauhamaan joidenkin mielestä sikabisnes on edelleen kultakaivos, kun se on sitä joskus 20 vuotta sitten ollut..

Jos Sorkka menee laivaristeilylle, niin itämeri on pilattu. Sen verran paskaa tulee suusta.

Paljonkos sikalassa sitten aikaa menee päivässä ?

Paljonkos aikaa menee navetassa , kai tiedät mitä siellä tehdään ?

No sehän nyt riippuu ihan sikalan koosta. Olettaisin saman pätevän navettaankin? Ja kyllä tiedän mitä navetassa tehdään. Toisissa lypsetään ja toisissa lypsää robotti ja isäntä tai emäntä tai kenties molemmat ja vielä palkattu vahtivat vieressä. Voit vaikka aloittaa faktojen selvittämisen siitä, että onko robottitilojen tuntiansio vai sellaisten missä ihminen lypsää. Jatketaan sitten sitä keskustelu.

Suomessa ehkä erikoistapaus, mutta maapallolla, halvat siirtotyöläiset uurastavat jättikaruselleissa lypsämässä 24/7 , liemet lasketaan laguuniin ja isännällä itselläänkin on tietenkin bisnesmiittejä, joutuu vetämään välillä kravatin kaulaan kun käy dairylobbyn vierailuilla poliitikkojen luona. Sieltä sitten suoraan Seychelleille rantalomalle.

-SS-

Hieman varmaa kieliposkessa kirjoitettua niinkuin SS:n kommentit nykyään on, mutta kyllähän tuossa perää on. Suomi sellainen takapajula, jossa muutamalla sadalla lehmällä paukutellaan henkseleitä ja ollaan niin perkeleen kovaa maidontuottajaa.. 

Mitään noin tyhmää en ole pitkään aikaa lukenutkaan 

On tietysti navetoita maailmalla missä tuollainen vois onnistuakin mutta vähän . Maidontuotanto vaatii pikkusen keskittymistä , enemmän kuin lihasiat ja viljanviljely .

Mä taas voisin sanoa, että kenenkään noin ****** kanssa en ole vähän aikaan kinannutkaan, mutta jätänpä sanomatta. Viisaat osaa täyttää tyhjän kohdan..

Mitä keskittymiseen tulee niin kyllä tuolla sikapuolellakin ja peltoviljelyssä nykyään täytyy hieman enemmän keskittyä jos meinaa oikeasti tulosta saada aikaan. Ajatuksesi on selvästi jostakin historiasta tai sitten olet vain katsonut väärän naapurin toimia. Jo tuo mainitsemasi ajankäyttö kertoo sen. Ihan samaa se on navettapuolella. Siellä voi olla tiloja jossa robotti lypsää ja toinen robotti jakaa rehut ja isäntä käy korkeintaan ovelta huutamassa huomenet elukoille puolenpäivän aikaan, kun kiirehtii jo taas johonkin valion kekkereihin..

EU:n alkupuoliskolla ihmetteli sikalan pitäjän kuva viittii naudanlihaa tai maitoa tuottaa , nykyisin kadehtivat .

Niin silloin ne kadehtijat löytyiät sikojenpitäjille muualta. Joillekkin on jäänyt levy pahasti päälle kun edelleen kadehtitaan. En mä sitä kiellä kyllähän sikojen pito silloin oli kannattavampaa.

Kenenkään on turha tulla selittämään ettei maidontuotanto ole kannattavaa. Miksi sitten lähes joka lehdessä on jonkin robottikopin avajaisista ilmoitus? Voiko noin moni olla väärässä? Investoidaanko muka kannattamattomaan tuotantoon?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 06.01.20 - klo:09:06

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 06.01.20 - klo:08:59

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.01.20 - klo:07:41

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 05.01.20 - klo:14:43

Oletetaan tilanne et eläintuet lopetetaan , seurauksena olisi ....

....   se, että nyt viljanvälittäjillä ei olisi kahta herraa palveltavana. Silloin viljanvälittäjillä ja viljelijöillä olisi sama tavoite, eli vientimarkkina, alkaisi puhelin käymään ehkä paremmin, vai mikä viestiväline se nyt on. Ja laivoja lähtisi maailmanmarkkinahinnalla eteen päin, vain laivarahdin osus maksettavaksi. Eikä 50 euroa halvemmalla. Onmuistettava, että viljelijä maksaa rahdin satamaan, eli viljanvälittäjällä todellakaan ei olisi mitää hankalaa yhtälöä edessään.

Kansallisia tukivaroja säästyisi jopa lähes 500 miljoonaa, 12000 eläintuottajaa voisi laittaa sillä hinnalla noin 3000 euron kuukausieläkkeelle ! Ja saisivat normi peltotuet edelleen kaupan päälle !

Ja kyllä maitohalleja ja broilerihalleja vielä pysyisi mukana, koska nytkin kannattaa raivioiden viereen niitä perustaa ?

-SS-

Broilerihalleista en tiedä , kannattavuus tuntuu hyvältä .

Maitotilojen kannattavuus on heikko , ilman tukia tuotanto loppuisi tai ainakin rajusti vähenisi .
Väitit hybridirukiin laskevan kannattavuutta koska siinä on isot ha/sadot . Tuskinpa lisääntyvä viljanviljely viljanhintaa nostaa , maidossa tämä on nähty .
Maitotilallisen keskituntiansio on noin 5-8 € /h , onko kadehdittavaa ?
Sivutoimisen viljanviljelijän ansio työstä riippuen 12-22€/h + maataloustulo sekä vapaata runsaasti jolloin voi tehdä peltotyöt .
Maidontuottajaa taas sitoo navettatyöt , aikaa peltotöihin on vähemmän kuin sivutoimisella tuottajalla , pois lukien ne tuottajat joilla on palkkatyövoimaa .
Montako maidontuottajaa sielläpäin on ? Taitaa vilja ja sivuansio kannattaa paremmin .

Miten tuo 5 - 8 e/h on laskettu? Pelkät lehmienpidon tuet + myyntitulot vai kuinka. Tuokin kuulostaa korkealta verrattuna siankasvattajan ansioihin.

Meillä ainakin pelloista saatavat tuet ovat merkittävässä osassa tulojen muodostuksessa. Maidossa taitaa olla eritilanne kiitos litra ja eläintuen?

Eikös se palkka lasketa voitosta . Kuinka pitkää päivää lihasikalassa tehdään ?
Molemmista kokemusta et noin 1-2 h/päivä .

Mahto olla iso sikala 

Kannattais eka ettiä tarkemaa faktaa ennenkuin alkaa heittelemään mitään. Niinkuin jokainen maatalousveroilmotuksen täyttänyt tietää niin voitto ei näyttele oikeasti minkäänlaista järkevää lukua mihin kannattaa mitään verrata. Kyseinen luku ei kerro mitään siitä, että mikä tilan oikea taloustilanne on.

Parempia faktoja pöytään niin sitten voidaan tutkia asiaa tarkemmin.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.01.20 - klo:07:41

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 05.01.20 - klo:14:43

Oletetaan tilanne et eläintuet lopetetaan , seurauksena olisi ....

....   se, että nyt viljanvälittäjillä ei olisi kahta herraa palveltavana. Silloin viljanvälittäjillä ja viljelijöillä olisi sama tavoite, eli vientimarkkina, alkaisi puhelin käymään ehkä paremmin, vai mikä viestiväline se nyt on. Ja laivoja lähtisi maailmanmarkkinahinnalla eteen päin, vain laivarahdin osus maksettavaksi. Eikä 50 euroa halvemmalla. Onmuistettava, että viljelijä maksaa rahdin satamaan, eli viljanvälittäjällä todellakaan ei olisi mitää hankalaa yhtälöä edessään.

Kansallisia tukivaroja säästyisi jopa lähes 500 miljoonaa, 12000 eläintuottajaa voisi laittaa sillä hinnalla noin 3000 euron kuukausieläkkeelle ! Ja saisivat normi peltotuet edelleen kaupan päälle !

Ja kyllä maitohalleja ja broilerihalleja vielä pysyisi mukana, koska nytkin kannattaa raivioiden viereen niitä perustaa ?

-SS-

Broilerihalleista en tiedä , kannattavuus tuntuu hyvältä .

Maitotilojen kannattavuus on heikko , ilman tukia tuotanto loppuisi tai ainakin rajusti vähenisi .
Väitit hybridirukiin laskevan kannattavuutta koska siinä on isot ha/sadot . Tuskinpa lisääntyvä viljanviljely viljanhintaa nostaa , maidossa tämä on nähty .
Maitotilallisen keskituntiansio on noin 5-8 € /h , onko kadehdittavaa ?
Sivutoimisen viljanviljelijän ansio työstä riippuen 12-22€/h + maataloustulo sekä vapaata runsaasti jolloin voi tehdä peltotyöt .
Maidontuottajaa taas sitoo navettatyöt , aikaa peltotöihin on vähemmän kuin sivutoimisella tuottajalla , pois lukien ne tuottajat joilla on palkkatyövoimaa .
Montako maidontuottajaa sielläpäin on ? Taitaa vilja ja sivuansio kannattaa paremmin .

Miten tuo 5 - 8 e/h on laskettu? Pelkät lehmienpidon tuet + myyntitulot vai kuinka. Tuokin kuulostaa korkealta verrattuna siankasvattajan ansioihin.

Meillä ainakin pelloista saatavat tuet ovat merkittävässä osassa tulojen muodostuksessa. Maidossa taitaa olla eritilanne kiitos litra ja eläintuen?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.01.20 - klo:14:04

Metsityksestä tulee se ongelma vain, että peltoala vähenee entisestään ja jäljelle jäävistä pelloista käydään entistä suurempi kilpailu. Peltojen hinnat karkaavat käsistä yhä kauemmaksi. Ainut toimiva systeemi olisi huonontaa hommaa niin paljon että ylimääräinen innokkuus viljelyä kohtaan vähenisi. Siinä vain kävisi niin että sivutoimiviljelijät jatkaisivat ja päätoimiset joutuisivat lopettamaan.

Eläintilojen vilja-alaan sekä erikoiskasveihin, vähintään myyntiviljaan,  käytetty peltopinta-ala voidaan sitten yhtä hyvin myös tehdä tuettomaksi, sivutoimistahan sekin on, kun varsinainen toimeentulo tulee eläintilan managementtijohtamisesta.

Silloin tulee mahdollisuuksia päätoimisille kasvinviljelijöille satonsa markkinointiin.

-SS-

Kyllä toi mulle käy heti kun se rahan pumppaaminen maatalouden ulkopuolelta lopetetaan.

Oikeasti noinhan se pitäisi. Jos nyt ajatellaan vaikka sikatiloja niin ajatushan on että tuottavat itse rehuviljansa, mutta koska sikabisneksestä ei rahaa irtoa ja rehuviljaa on kaupan niin pelloilla kannattaa viljellä kannattavimpia kasveja tai olla viljelemättä.

Tehtäisiin sitten mitä tahansa järjestelyjä niin millään ei saada estettyä kuitenkaan sitä että sillä jolla on rahaa sotkee maatalouden syöttämällä muualta hankittua rahaa siihen.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 05.01.20 - klo:11:51

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.01.20 - klo:10:58

Korottaisiko se hintaa, jos markkinaviljoja tulisi lisää noin puoli miljardia kiloa nykyisellään hömppäkasvien viljelyssä olevilta pelloilta  ?
Korottaisiko se hintaa, jos keskisatoja saataisiin nostetuksi vaikka vain puoli tonnia hehtaarillta. Siitä saataisiin toinen puoli miljardia kiloa lisää markkinoitavaa.

-SS-

2017 oli suomessa katovuosi märkyyden takia, mutta kun muualla maailmassa saatiin hyvä sato, ei Suomessakaan hinnat nousseet. 2018 oli taas katovuosi kuivuuden takia ja kun muuallakin maailmassa kuivuuden takia sadot pieneni,ja hinnat nousi, niin Suomessakin viljojen hinnat nousi.
Eli maailmanmarkkinahinnoilla on isompi vaikutus meidän hintatasoon, kuin suomen viljamäärillä. Jos täällä tulee huono sato, voidaan tuonnilla korvata, eikä hinnat nouse, jos muualta saa halvemmalla. Parasta olisi huonoimpien peltojen jättäminen kokonaan viljelystä ja tukijärjestelmästä, eli hyvä metsityspalkkio, ja pieni tai olematon hömppäheinätuki. Emme tarvitse mitään hömppäheinäetuisuusrälssiä, se tulee veronmaksajille liian kalliiksi.
Viljantuotannon lisäämisen aiheuttama viljanhinnan lasku puolestaa ajaa juuri tähän peltojen jättämiseen kokonaan viljelyn ulkopuolelle, jos hömppätuet on pienet tai olemattomat, mikä olisi pelkästään hyvä asia. Emme tarvitse tähän maahan paksusti voivaa veronmaksajien elättämää sivutoimisten viljanviljelijöiden etuisuusrälssiä.

Hyvin kirjoitettu .
Suomessa on paljon peltoja alueella joissa viljely ei kannata ja samaten lohkoja jotta parhaiten soveltuvat metsälle .

Rakkine kirjoittanut täyttä asiaa.

Metsityksestä tulee se ongelma vain, että peltoala vähenee entisestään ja jäljelle jäävistä pelloista käydään entistä suurempi kilpailu. Peltojen hinnat karkaavat käsistä yhä kauemmaksi. Ainut toimiva systeemi olisi huonontaa hommaa niin paljon että ylimääräinen innokkuus viljelyä kohtaan vähenisi. Siinä vain kävisi niin että sivutoimiviljelijät jatkaisivat ja päätoimiset joutuisivat lopettamaan.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.01.20 - klo:10:38

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 04.01.20 - klo:10:20

Mitä tuossa -19 vuoden luken satoennusteessa sitä olisi sitten pitänyt lukea? Kuinka paljon viljan hinnat tippui tuon jälkeen?

Heinäkuun ennusteen jälkeen:

1 kk
Vehnä -5 , rehuvehnä -13, kaura -7, ohra -4, ruis -10.
2 kk
Vehnä -23, rehuvehnä -16, kaura -17, ohra -17, ruis -40
3 kk
Vehnä -25, rehuvehnä -21, kaura -25, ohra -18, ruis -45

Tätähän sä kysyit.

Oliskohan mahdollista että ne olisi tippunut joka tapauksessa?
1kk 19.7 jälkeen tiedettiin jo käytännössäkin että tavaraa tulee mutta niin tuli muuallakin mailmassa.

Niin mitähän tuossa ennusteessa olisi pitänyt lukea? Sitähän mä kysyn.. 

On selvää, että noilla ennusteilla pystytään ainakin jossakin määrin manipuloimaan markkinoita. Minusta se tapahtuu molemminpäin niin hintojen noustessa 2018 kuin hintojen laskussa 2019.

Tällä hetkellä näyttää ostotarjoukset elo- syyskuulle hintojen nousua.

Eikö toi ole normaalia toimintaa ostajien puolelta tähän aikaa vuodesta?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 01.01.20 - klo:07:56

Rehuohra vois olla musta hevonen. Tai ehkä niin, että kylvää mallasohraa niin jää se takaportti. Syy on se, että afrikkalaisen sikaruton vuoksi sialla on euroopassa ekaa kertaa pitkään aikaan oikeasti vetoa ja tämä saattaa yltää jopa suomeen asti. Eli rehuviljoille saattaa pientä kysyntäpiikkiä tulla.

Kauralla olis menekkiä, mut niin taitaa olla tarjontaakin, että näkisin kyseisen kasvin aika riskipitoisena, jos ei saa hintaa sidottua. Halpa ja helppo toki viljellä.

Nämä vinkit oli nyt tavanomaiselle puolelle, mutta kysynkin nyt teiltä, että mitä kylvetään luomussa? Kauraa tuntuu tuuppaavan sielläkin tuutin täydeltä ja hinta laskee kuin lehmän häntä. Tämä nyt oli odotettavissa, mutta miten vaihtoehdot?

Samaa tässä vähän pohdin. Mallasohraa laitan eniten, kun on monivuotinen sopimus vielä  voimassa ja hintakin melko selvillä.

Syysrypsiä on vajaat 20 ha kasvussa. Jokusen hehtaarin söivät etanat, mutta muutoin näyttää hyvältä.

Luomuleipävehnän tilanne oli vielä äskettäin aika hyvä. En ole ihan viimeisiä kysellyt, mutta jos tuo 350 saisi kiinnitettyä, voisi harkita. Rehuvehnän hinta on kyllä sukeltanut, mutta suorakaupalla joillekin tilolle voisi saada vähän paremmin, ellei myllyviljaksi mene.

Härkäpavun alaa saatan vähän lisätä ja ehkä ottaa hernettäkin taas lisäykseen.

Öljykasvit kiinnostavat myös kevätmuodossa, koska Saksassa luomurypsin hinta vaikuttaa todella hyvältä. Omat syysrypsit laitoin viime kuussa sinne. Hinta oli useita satoja euroja parempi vielä rahdinkin jälkeen.

Jotain uuttakin on ehkä mielessä, mutta saa nähdä miten käy... riippuu saako siementä mistään...

Alkaako luomumallasohran hinta edelleen nelosella? Vai onko tällä paikallisella luomumyynti rinkillä vielä parempi soppari?

Rehuohran maailmanmarkkina on tukkoinen. Voi olla, että tuontinarusta vedetään sillä sekunnilla jos huomataan, että kotimainen tuotanto alenee. Nyt tuonnilla saa halpaa ohraa satamaan asti. Vuonna 2018 ostajien paniikki iski lähinnä sen takia, kun muuallakin Pohjois-Euroopassa oli pulaa, ja maailmanmarkkinahintakaan ei ollut erityisen alhainen.

Miksi basis ei mennytkään positiiviseksi kun kuivuus alkoi jo alkukesästä näyttää kasvojaan ? Taisi olla ennätyksellisen miinuksella aivan sadonkorjuuseen asti.

-SS-

Perustelin tuossa kyllä jo, mutta ohi näytti menevän. Voi hyvinkin olla että euroopassa rehu(ohra)viljan kysyntään tulee piikki tuon sikamenekin myötä. Kyllähän sitä varmaan tuoda saa mutta hinta voi alkaa kakkosella.

Noo kuhan lämpimikseen arvailen jokainen tehköön päätökset itse.

Minusta alkuotsikossa jo selvä virhe. Jos itse saisin tukina 1,4milj. Euroa niin tarvisiko siinä enää myydä mitään..

Riippuu tietysti siitä miten vuokrapeltoja, omia peltoja velkarahalla ja oikeasti omia peltoja on. Mutta jos oikeasti omia peltoja on vaikka 20% edestä niin tuki silti 280 te joten luulisi tuollakin jo kohtuullisesti elelevän eikä tarvitsisi stressata työnteosta. Vähän jotain viljelee ja loput lataa..

Loppujuttua en pääse lukemaan kun näyttää ilmaiset lukemiset olla täynnä..

Rehuohra vois olla musta hevonen. Tai ehkä niin, että kylvää mallasohraa niin jää se takaportti. Syy on se, että afrikkalaisen sikaruton vuoksi sialla on euroopassa ekaa kertaa pitkään aikaan oikeasti vetoa ja tämä saattaa yltää jopa suomeen asti. Eli rehuviljoille saattaa pientä kysyntäpiikkiä tulla.

Kauralla olis menekkiä, mut niin taitaa olla tarjontaakin, että näkisin kyseisen kasvin aika riskipitoisena, jos ei saa hintaa sidottua. Halpa ja helppo toki viljellä.

Nämä vinkit oli nyt tavanomaiselle puolelle, mutta kysynkin nyt teiltä, että mitä kylvetään luomussa? Kauraa tuntuu tuuppaavan sielläkin tuutin täydeltä ja hinta laskee kuin lehmän häntä. Tämä nyt oli odotettavissa, mutta miten vaihtoehdot?

Paras ohjelma olisi sellainen joka olisi sisällä tuossa vipupalvelussa. Ohjelmassa olisi ainoastaan pakolliset toimet mitkä on tukien saamisen ehtona. Jos käyttöliittymä olisi ok niin epäilen, että suosio olisi taattu.

Itse teen varsinaisen kirjanpidon webwakalla..jossa on hyvä budjetointiohjelma myös. Laskut kerään vihkoon käsin kirjoittamalla sähköpostista, netpostista ja pankin palvelusta, kun maksan ne. Ja vihkoon tulee myös merkintä mistä lasku löytyy. Jokaista sähköistä laskua ei tarvitse tulostaa mappiin.  Lisäksi tietysti paperilaskut laitan mappiin.  Tarkkana täytyy olla koko ajan. Vieläkun tietyt laskut menevät suoraan roskaposti kansioon.  Olen kyllä soittanut laskuttajalle siitä ongelmasta mutta siellä vaan levitellään käsiä.

Mää oon ton sekoontumisvaaran vuoksi juuri päätynyt siihen, että tulostan kaikki laskut paperille ja niputan mappiin. Ei tarvii miettiä sitten joskus jos tarvetta, että sähköpostissa, tietokoneenmuistissa tai siirrettävällä kovalevyllä/tikulla/pilvipalvelussa kuitti on. Mutta niinkuin yllä sanoin sitten kun valtaosa alkaa tulemaan sähköisenä niin sitten varmaan siirrytään toisenlaiseen varastointitapaan..