Itellä ei ole vielä pellotkaan luomun piirissä, mutta helpompi viljely heinällä korvaa osaltaan, kun heinät kiertää emojen kautta. Lhk kotieläinkorotukseen vaaditaan jo 0,35 ey/ha, ei nuo omat pellot luomuna niin paljoa kasvais, hietikoita, raivioita. Pakko valita pienin paha, täydelliseen tukiopitimointiin ei pysty. Mistä tulee tuo 40 % nurmella, ja loput viljalla sääntö?

Ei se ole mikään sääntö vaan just tuota tukioptimointia tavallaan. 40% tulee siitä, että luomussa viiden vuoden kierrossa on kaksi vuotta nurmea, sitten yleensä viljavuosi, sen jälkeen papu tai herne ja sitten suojavilja jolloin perustetaan taas nurmi. Jos emon pito on kannattavaa niin eihän mikään estä nurmivuosien lisäämistä ja viljavuosien vähentämistä. Tämähän on asia mistä en tiedä. Olen täälläkin yrittänyt asiaa kysellä, mutta ei niihin oikein järjellisiä vastauksia ole saanut. Tukieurot pystyy laskemaan ja rehunkulutusta ja sen tuotantokoustannustakin pystyy arvioimaan, mutta myytävästä vasikasta ei löydy hintatietoa. Olisin kiitollinen jos joku vaikka yksityisviestillä kertoisi ihan rehellisesti miten kannattavuus menee, eikä vain totea, että huonoa hommaa tää on.

Tässä vähän reilu kymmenen vuotta taistellu emojen kans aivan liian pienellä laidunalalla. Laidunta pitäis olla kotona yhdessä läntissä lähes ha/ emo, että olisi tarpeeksi. Koko kylässä ei ole paikkaa uudelle navetalle omien peltojen vieressä, niin kyllä vaan nykyinen taitaa jäädä viimeiseksi navetaksi.
[/quote]
Paljos sitten lisäsi pitäisi olla rehuntuotantoalaa? Joskus nähnyt jossakin lukuja, että hehtaari per emo sisältäen käsittääkseni molemmat sekä laidun, että rehualan.

Meillä jäisi 0,4ha per emo ja silloin täytyisi kaikki nää kotiläntit olla laitumella aina. Ei oikein toimi. Kyllä se olisi etälaidun tehtävä, mut perkele jos ne ei pysy siel aidoissa niin siitä tulee yhtä tappelua koko kesäksi. Parhaimmassa tapauksessa seurannaksi riittää, että vettä on tarjolla ja laiduna vaihtaa.
[/quote]

Onko tuossa ongelmaa, pitää sen verran emoja kuin alaa riittää. Tuo hehtaari tahtoo mennä jo laitumena, riippuen kesistä, maalajeista.
Etälaidunnuksen uskosin perustuvan riittävän isoihin laidun lohkoihin, ei ole niin pelko eläinten karkaamisesta, merenrantalaitumet, erityisympäristötuet lisää kannattavuutta.
Tuo oma maisemanhoitoalue sopimus päätty kuun loppuun, 2,25ha ei paljoa korvaa byrokratian vaivaa.
[/quote]

Joo mutta sitten jää ainakin kotieläinluomutuki saamatta, jos ei ole riittävästi elukoita per hehtaarit. Jos nyt lähdetään siitä, että niitä elukoita on oltava se 0,3ey/ha ja se on niinku yks emo. No vasikka tuo siihen vähän, mutta aina joskus emojakin kuolee jne. eli laskennassa voidaan käyttää varmaan tuota emo per ha. Nyt sitten jos ajatellaan, että 40% peltoalasta on nurmella (5 vuoden kierto) niin esimerkiksi 100ha tilalla olisi 40ha nurmella ja 60ha viljoilla. Eläimiä tulisi olla 100ha x 0,3ey = 30ey =30 emoa. Näille olisi sitten 40ha nurmea eli 1,33ha per emo. Laskinko oikein?

Onko ajatuskin ollut että jos kerran elukoita pidetään niin pidetään sitten vain niitä ja ainoastaan välttämätön vilja-ala kenties nurmen uudistamisen yhteydessä. Ei ole oikein linjassa muiden päättäjien ajatusten kanssa. Sikatilallisena esim. sama 100ha tila jos pitää 117 lihasikaa vuoden ympäri niin saa LHK korotuksen (0,35ey/ha). Tuo on mielestäni aika vähän ja sempä vuoksi näitä kesäsikojen pitäjiä tuntuu edelleen olevan jotka sitten sotkevat systeemit. Tuolla emo määrällähän ei vielä lhk korotusta saa vaan emoja pitää olla enemmän.

Toki toisena vaihtoehtona on unohtaa luomukotieläinkorvaus ja ottaa tilalle ehk korvaus laidunnuksesta. Tässä häviää kuitenkin 80€ per eläin tällä hetkellä..

Lainaus käyttäjältä: Mietin vaan, että... - 02.04.20 - klo:11:20

Mietin vaan että aloitan huomenna 3.4.kylvötyöni. Vähän on märkää äestää, mutta pakko on aloittaa.

Nimittäin, mulla menee aina keväällä kaksi viikkoa kylvötöiden tekemiseen. Yksin teen, koneet ja laitteet aika pieniä ja vaatimattomia ja kivienkin keräämiseen täytyy aina muutama päivä varata.

Huomenna on aloitettava, koska SS:hän jo ilmoitti, että mikäli 15.4 ei ole kaikki kylvettynä, ne sittensaakin jäädä kylvämättä. Mutta varmaan jyräyksiä voi sen jälkeenkin tehdä?

Eihän kukaan varmaan astu poikkiteloin SS:n tietämykseen viimeisen kylvöpäivän suhteen?

Vähän kiirettä pukkaa, mut koitetaan pysyä aikataulussa😁

Ei pysty. Sen verran tuli vettä eilen, että kylvöt täytyisi suorittaa jollakin lentävällä härvelillä pintaan ripottelemalla.. 

Miten menee? Vasikkapula, hinnanlasku, markkinaosutaistelu? Onko tulevaisuudessa valonpilkahduksia?

Mistä johtuu, että vaikka oli nähtävissä, että vasikkapula tulee niin kasvattamoita annettiin rakentaa? Pyöriikö niitä tyhjillään? Jonkinlaisia viitteitä tästä on saanut lukea, mutta miten mahtaa oikeasti asian laita olla?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.04.20 - klo:10:15

Lainaus käyttäjältä: paalipoika - 11.04.20 - klo:23:22

Niin nykyisin myymme kantavia hiehoja, mutta olisikohan kiinnostusta ostaa poikineita luomuemoja? Lähinnä Hereford ja angnus tulisi kysymykseen. Ajatuksena pidempiaikainen yhteistyö. Noin 30 hiehoa pystyisimme poi’ittaan näissä tiloissa ja myymään vasikoineen pois.

Mites se seuraava poikiminen? Jää ostajan vastuulle hoitaa? Vai oliko ajatus niinkuin minkälainen? Anteeksi olen uusi näissä asioissa sen verran ymmärrän, että se emo työntää sen vasikan kerran vuoteen, joskus siellä kai voi olla kaksosetkin. Yleensä poikimaaika on keväällä jolloin astutus sattuu kesälle.

Emoja tässä mietitty yhtenä vaihtoehtona, mutta homma tahtoo vähän kaatua liian pieneen laidunalaan. Ei huvita etälohkoille laittaa laiduntamaan, kun se on sitten yhtä vahtimista. Päivittäin saa ajella ja pahimmassa tapauksessa aitoja saa korjata tiuhaan. Kun ne olis tossa silmien alla niin olisi parempi.

Joskus miettinyt sellaistakin, että josko löytyisi yhteistyötila jossa elukat voisi laiduntaa kesällä ja palaisivat sitten talveksi tilalle. Empä sitten tiedä miten viranomaiset taipuu tuollaiseen kuvioon ja kuinka ne sitten muutenkaan toimisi.

Tässä vähän reilu kymmenen vuotta taistellu emojen kans aivan liian pienellä laidunalalla. Laidunta pitäis olla kotona yhdessä läntissä lähes ha/ emo, että olisi tarpeeksi. Koko kylässä ei ole paikkaa uudelle navetalle omien peltojen vieressä, niin kyllä vaan nykyinen taitaa jäädä viimeiseksi navetaksi.

Paljos sitten lisäsi pitäisi olla rehuntuotantoalaa? Joskus nähnyt jossakin lukuja, että hehtaari per emo sisältäen käsittääkseni molemmat sekä laidun, että rehualan.

Meillä jäisi 0,4ha per emo ja silloin täytyisi kaikki nää kotiläntit olla laitumella aina. Ei oikein toimi. Kyllä se olisi etälaidun tehtävä, mut perkele jos ne ei pysy siel aidoissa niin siitä tulee yhtä tappelua koko kesäksi. Parhaimmassa tapauksessa seurannaksi riittää, että vettä on tarjolla ja laiduna vaihtaa.

Monesti on turha pelätä noita etälaitumia, toki niistä tulee ylimääräistä kulua käynneistä. Meillä oli pitkään 30 kilsan päässä laitumia, matkalla jos harmitti ajella niin kummasti lämmitti ajatus siitä saatavasta hyödystä. Mutta ei emoja kannata ajatella pitää jos ei ole laitumia itsellä tai halua lähteä kauas. Mutta vuokranaissa on aina riskinä suhteen loppuminen....

Kuinka useasti kävit tuolla?

"Joskus miettinyt sellaistakin, että josko löytyisi yhteistyötila jossa elukat voisi laiduntaa kesällä ja palaisivat sitten talveksi tilalle."

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 12.04.20 - klo:10:34

niin nykyään en tiiä.   mutta muistan aikoinani kuulleeni parista tilasta jolla nuoret joutilaat oli kesän laitumilla ja sit talveksi toivat emätilalle.  muutama kilsa oli tilojen väli ja elikot liikkuin auton kyytillä välin.      toimi niin kauan kun toisen tilan väki jaksoi hoitaa eläkkeellä.      nykytilannetta en tiedä.     kaksi hyötyjää tuossa,  toisella pellot käytössä ja toisella ei liikaa elikoita per hehtaari.

Hiukka vaikuttaa rusinat pullasta meiningiltä.  Varsinkin jos laidunnustila vastaa aidoista.

Joo kyllä ja sempä vuoksi tuo nyt ollut lähinnä ajatuksen tasolla. Simppeleintähän tuo olisi jos voisi sitten vain käyttää jaloittelutarhaa kun laidun on loppu tai toisinsanoen laiduntaa vaan oikeesti parhaimpana aikana kesästä. Luomun ehdot ovat vain käsittääkseni aika jyrkät tuossa. Lisäruokinta laitumelle tietysti yksi mahdollisuus, mutta siinä menee herkästi se ruokintapaikka velliksi. Pitäisi olla joitain kovapohjaisia paikkoja johon tuon lisäruokinnan voisi järjestää. Työtä toki tulee jne, mutta ei se aitojen korjaaminen ja elikoiden jahtailu naapurin pelloiltakaan ole helppoa varsinkaan, kun se puhelinsoitto voi tulla milloin tahansa...

Parhaiten noista asioista selviää opiskelemalla , tekemällä tilakäyntejä . Useampi luomuemolehmätila asiakkaana . Hyvin hoidettuna antaa toimeentulon .

Varmaan näin. Tämä nyt ollut vielä enemmän sellaista ajatusleikkiä. Ajatus nyt siis siinä, että saisi noille luomun pakollisille nurmihehtaareille jotain käyttöä. Tietysti nyt se on sen niittämisen vaiva ainut mikä tulee ja tietysti perustamiskulut. Elikoitten kanssa niitä rahareikiä tulee paljon lisää + että työtä tulee lisää.

Niin nykyisin myymme kantavia hiehoja, mutta olisikohan kiinnostusta ostaa poikineita luomuemoja? Lähinnä Hereford ja angnus tulisi kysymykseen. Ajatuksena pidempiaikainen yhteistyö. Noin 30 hiehoa pystyisimme poi’ittaan näissä tiloissa ja myymään vasikoineen pois.

Mites se seuraava poikiminen? Jää ostajan vastuulle hoitaa? Vai oliko ajatus niinkuin minkälainen? Anteeksi olen uusi näissä asioissa sen verran ymmärrän, että se emo työntää sen vasikan kerran vuoteen, joskus siellä kai voi olla kaksosetkin. Yleensä poikimaaika on keväällä jolloin astutus sattuu kesälle.

Emoja tässä mietitty yhtenä vaihtoehtona, mutta homma tahtoo vähän kaatua liian pieneen laidunalaan. Ei huvita etälohkoille laittaa laiduntamaan, kun se on sitten yhtä vahtimista. Päivittäin saa ajella ja pahimmassa tapauksessa aitoja saa korjata tiuhaan. Kun ne olis tossa silmien alla niin olisi parempi.

Joskus miettinyt sellaistakin, että josko löytyisi yhteistyötila jossa elukat voisi laiduntaa kesällä ja palaisivat sitten talveksi tilalle. Empä sitten tiedä miten viranomaiset taipuu tuollaiseen kuvioon ja kuinka ne sitten muutenkaan toimisi.

Näyttäisi viikoksi sadetta, ei taida olla kiirettä vielä.

Oliks sä jostain kaakon kulmalta tätä suomen maata? Samaa tuossa katselin ettei seuraavaan viikkoon tarvi ainakaan mennä. Eilen tuossa ajelin yhden pellon poikki kun oli vähän pakko niin tuoretta tuo vielä oli ja ripapyörästä jäi jälki. Kyllä se alotus saattaa sinne vappuviikolle taipua. Hyvä niin niin ehtii laittaa kalustoa valmiiksi.

Ok, kiitos. Itsellänikin vähän ehkä vähän kiehahti liikaa, johtuu ehkä enemmänkin tästä omasta elämäntilanteesta kuin sun kommenteista, pyydän myöskin anteeksi. On väärin että maataloutta sorretaan, oli kyse sitten sian-, maidon- tai viljan tuotannosta. Kaikki maatalouden alat ovat arvokkaita ja toivon mukaan ihmiset heräisivät siihen varsinkin näin poikkeusaikana. Kuluttaja voi valinnoillaan tehdä oman osansa, mutta toki suuri valta on noilla korkeilla herroilla joiden ei sitä maatalousarkea tarvitse itse elää.

Mitä tulee tuohon Valion pudottamaan pommiin tuotantorajoituksista. Hankala homma niille joilla olisi ollut välttämätön laajennus edessä. Tai mikä nyt on välttämätöntä nykyaikana, kai se on ihmisestä itsestään kiinni. Oma käsitykseni on että tuotantoa pitäisi kai rajata vähän laajemmin eikä vain Valion osalta jos haluaa tilityshintoihin muutoksia.

Menee taas vähän ohi aiheen, mutta miten nuo asiat menivät sikapuolella silloin ennen EU:ta, oliko sama homma kuin lehmien kanssa eli pienetkin pärjäsivät?

Mulla ei varmaan joidenkin mielestä ole natsoja sanoa mitään ajasta ennen eu:ta koska en sitä aikaa itse ole tilallisena elänyt. Mutta mitä siitä nyt olen ymmärtänyt ja juttuja kuullut niin silloin pärjäsi pienetkin niinkuin muillakin aloilla. Tai pärjäsi ja pärjäsi. Silloin oli rajoitukset käytössä eikä yli 300 sian sikalaa saanut edes rakentaa. Sitten eu vapautti tämän ja hetken aikaa menikin hyvin. Sorkkis varmaan mielellään oikoo tämän niin, että tämä on edelleen kultakaivos.

Se on aina hankalaa kun jokin raja pitää johkuun vetää. Vaikka, ette tykkääkkään vertailusta sikapuoleen niin tuolla meillä se rajan veto tapahtuko se nyt 2007 kun tuki irroitettiin tuotannosta. Sen jälkeen sitä laskevaa tukea (141) on saanut viitemäärän mukaan eli sen hetkisen eläinmäärän mukaan. Jos investointi myöhästyi tuosta niinkuin yhden tapauksen tiedän niin ei auta narina.

Minusta tämä on ainakin ollut jollakin tavalla selvää, että joitakin rajoituksia maitopuolelle tulee. Ehkä tässä siinä mielessä jos on laajennuksen/remontin kanssa jahkaillut nii ei voi katsoa kun peiliin. Hankalia tilanteita on tietysti nämä tälläiset missä on jatkajat liian nuoria ja luopujat liian vanhoja. Tässä on se tuuri sitten mistä mainitsin kyseessä.

Kertoo, jotta lihasian kasvatus on helppoa emakkosikalaan verrattuna, mahdollistaa isommat yksiköt. Kuten mullipuolella, pääasiassa haluttais tehdä loppukasvattamoita, vasikoista on pulaa, emolehmien määrä taas nousee hitaasti. 

Joo onhan tuossa perää, mut mun mielestä taustalla muutakin. Lihatalot ovat halunneet tilanteen tälläiseksi ettei porsasruuhkaa tulisi. Ennemmin annetaan lihasikaloiden odottaa. Emakkomäärää on tarkoituksella pienennetty ja vastaavasti kasvatusajat lyhentyneet. Tähän sitten parit emakkoloiden salmonellat niin pula on valmis.

Ei todellakaan kaikki investoinnit ole olleet viimeisen 5 vuoden aikana välttämättömiä maidontuotantoon. Heti kun 2014 selvisi että tuottajahinnat ovat putoamassa pysyvästi niin olisi pitänyt joka taholta himmata laajennuksien osalta. Esimerkiksi valion osuuskunnat ovat vetäneet eri pihattoseminaareja ja retkiä. Meiltäkin kysyttiin investointi haluja!. Eniten nyt ärsyttää ne joilla on jo toinen tai jopa kolmas uusi pihatto, ja  kaikki uusi infra. Sitten osa ei pääse nyt tekemään edes sitä ensimmäistä pihattoa!

Niin tämä on varmaan sitä, että jotkut ne vaan uskaltaa. Suomessa harvemmin kuitenkaan ajetaan tiloja konkurssiin, aina yritetään keksiä kaikki mahdolliset konstit jotta tämä vältettäisiin. Järjellä ei kannata näköjään ajatella enää mitään, röyhkeyttä vaan peliin. Verrattavissa taannoisiin kerääjäkasvi ja suojavyöhyke sekoiluihin. Tarkoituskaan ei ollut että mitään kasvaisi siellä viljan juuressa tai, että vesistön tila jotenkin paranisi, kun sen kuivan uoman viereen laitetaan suojavyöhykettä.

Naulankantaan, tätä tarkoitan.
Näkyy juurikin noin jokatoisen rivin epäsasaisena itämisenä.
Välillä näkyy enemmän tai vähemmän ja piensiemeniä kylvettäessä lähes aina.
Tämä säätö siis hienosäätöä mutta lopputulos aina tasaisempi.
Käyttänyt ja seurannut jo useita vuosia.

Mikä on sun normaali kylvösyvyys? Entä koneen asento. Keula vähän ylhäällä niinkuin ohjeessa neuvottua vai kuinka?

Kone suorassa tietysti.
Takavantaat  vaan ei  voi multautua samalla tavoin kuin etuvantaat jotka takimmaiset multaavat, joten tästä syystä.
Kokemusta VM:llä suoraan sängelle, äestetylle, märälle, kuivalle, savelle ja multamaalle vuodesta 2003 lähtien.
Vinkki tuli mulle alunperin tehtaalta missä myöhemmin lisättiin tämä puolikas säätö uudempiin koneisiin.

Saa käyttää, ei ole pakko👍

Tarkotatko tuolla puolikkaalla säädöllä sitä, että se peittopyörän "säätönuppi" laitetaan vinottain niin, että toinen puoli ylemmässä reiäissä ja toinen alemmas?

Joskus olen ollut havaitsevani kyseisen ilmiön eli joka toinen rivi on aiemmin pinnassa. Tää nyt tasottuu kesänmittaan et sen puoleen ei ongelmaa. Itse tulee kylvettyä aina sen verran syvempään n. 4-5cm et ei aiheuta yleensä muita ongelmia. Ihan "pintakylvöissä" voi tulla se ongelma, että vain joka toinen rivi itää jolloin tuo "puolitus" voi olla tarpeen. Meillä on keväät sellaisia, että 2cm kylvöt tuhoon tuomittuja 9 kertaa kymmenestä.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.04.20 - klo:18:48

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 10.04.20 - klo:18:14

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 10.04.20 - klo:16:30

https://www.finder.fi/El%C3%A4inten+kasvatus+el%C3%A4inten+jalostus/Kiikan+Sikala+Oy/Sastamala/yhteystiedot/2921893
Hyvä tulos kuten muutamissa maitiloissakin . Miinusmerkkisiä tilinpäätöksiä sikaloista varmaan löytyy kuten maitopuolellakin .

3500 sikapaikkaa,hyvä vai huono tulos. 

Jos oikein laskin niin per kärsä 17e. Ei pääse edes vanhalla sikalalla tuollaiseen tulokseen..

Pääsee , yhdistelmäsikalassa ainakin .
Eihän tuo Finmilkin tuloskaan lehmä kohtaisesti paljoa tee .

Korjataan. Mä en pääse, vaikka ei ole euroakaan maksettavaa sikalasta. En tiedä mitä sitten teen väärin, mutta niin se vain on. Toki pienellä sikalalla ei pääse samoihin lisiin kuin isolla. Osastotäyttöisessä varmaan porsaslaatu parempi + kasvu parempaa.

Yhdistelmässä tilanne juu varmaan toinen. Siinä jää heti jo se rahti ja välityspalkkio pois. Taitaa nykyisin olla lähemmäs 10e jo.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 10.04.20 - klo:16:30

https://www.finder.fi/El%C3%A4inten+kasvatus+el%C3%A4inten+jalostus/Kiikan+Sikala+Oy/Sastamala/yhteystiedot/2921893
Hyvä tulos kuten muutamissa maitiloissakin . Miinusmerkkisiä tilinpäätöksiä sikaloista varmaan löytyy kuten maitopuolellakin .

3500 sikapaikkaa,hyvä vai huono tulos. 

Jos oikein laskin niin per kärsä 17e. Ei pääse edes vanhalla sikalalla tuollaiseen tulokseen..

Nyt ei noin vaan google auttanut, mites suhde olikaan 3 eri kasvia mutta oliko se 2 joka sai olla 70% ja yksi vähintään 20%

Ei vaan nyt auennut/ muista miten meni

Muistaakseen 1. Kasvi max 75%, toinen kasvi 20% (95% yhteensä) ja viimeinen 5%