Ok. Kiitos, on varmasti sitten jumi muualla, ehkä salasanaa kaivettava paremmin...

Juu, noinhan se on ollut, että ei ole jatkuvasti tarjouksia. Vuosi sitten ostin viimeksi pienen määrän lannoitteita lisää sekä kasvinsuojeluaineita.

Kasvinsuojeluaineiden osalta taisi tulla sellaista infoa et järjestelmissä jotain häikkää ja kehoitettiin suoraan ostamaan kasvinsuojeluainekaupasta. Tuoltahan ne on aina tulleet niin kauan kun itse olen ollut jäsenenä. Hintaero alta eurosta muutamaan euroon per tuote. Eli käytännössä sama ollut mistä tilaa. Joskus kivijalka tehnyt jopa kovempia tarjouksia.

Lannoitteissa vähän sama homma. Ehkä se teki sen asiansa ja sai hinnat järkevöitymään tai sitten se neuvotteluvaltti ei ole kuitenkaan maailmalla niin iso. Joskus tuoltakin tilattu eikä ongelmaa ollut. Tilattu myös monesta muustakin paikasta. Se tuossa ehkä tänä päivänä eniten tökkii tai ainakin itseäni mietityttäisi, että rahat pitää laittaa ekana matkaan..

Terve. Mites Agroy? Onko tietoa, tekeekö mitään enää Suomessa? Koitin kirjautua, ollut jotenki jumissa kirjautuminen jo aikaa ja ei kyllä ole viestejäkään tullut...

Kyllä sieltä vielä jotakin viestiä lykkäsi kevät"talvella", että olis lantaa varastossa. Muuten en tiedä..

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 15.04.20 - klo:08:00

Ihan vidun kylmää säätä tiedossa seuraavat 2 viikkoa, pitkät kalsarit ei jouda vielä kesävarastoon.

Joo ennusteessa silloin joskus näytti, et vapun alla vasta lämpenee.. se on todennäköisesti se aloitusviikko..

No eipä näytä enää vaan nyt se lämpeneminen on toukokuun 10 pv paikkeilla. Sadettakin lopuiltu sopivasti joka viikolle. Nooh sateet varmaan kuivuu, jos vanhat merkit paikkansa pitää, mutta jonkinlaista kuivumistapahtumaa saisi pelloilla alkaa tapahtumaan. Nyt on pari kolme viikko oltu samoissa tilanteissa.

Ihan vidun kylmää säätä tiedossa seuraavat 2 viikkoa, pitkät kalsarit ei jouda vielä kesävarastoon.

Joo ennusteessa silloin joskus näytti, et vapun alla vasta lämpenee.. se on todennäköisesti se aloitusviikko..

Huomenna laskee puolitoista senttiä, myöhemmin lisää. 50 senttiin vielä matkaa.

Mistä tieto laskusta on peräisin? Mä veikkailen samaa, että ehkä pohjaa ei ole vielä ihan nähty. Maailmantalous alkaa vasta kunnolla yskimään kun tää alkujärkytys koronasta on saatu ohi..

JA 101:lle

Oletko ajatellut liharotuisten vasikoiden teuraskasvatusta? Peltoa melko paljon ja viljelyssä vilja, nurmi ja valkuaiskasvit, laidunala melko pieni, mutta sillä pystyy kyllä täyttämään teurashiehojen laidunnuspakon, sonneista en muista onko toisena vuonna laidunnuspakkoa. Peltoa noin 100 hehtaaria, LHK.n tarvitsee noin 60 vieroitettua vasikkaa jos vuoden kasvattaa, sonneilla tuo vuosi ja noin 60 ja hiehoilla sitten eläimiä vähän enempi kun on lyhyempi kasvatusaika. Teurashinta noin 4€ sonneilla ja hiehoilla 3,60€ kilolta ja mitä sitten onkaan sopimuslisät.....

Kyllähän tässä kaikkea on tullut pohdittua. En sitten tiedä kuinka noiden saatavuus mahtaa olla? Lihahiehoista ainakin eräs tuttu totesi ettei niistä rahaa jää, paskaa vaan. Mut mä en siis tiedä. Tai tuskin näistä nyt mikään tuotantosuunta mikään kultakaivos on ja sen vuoksi tätä ajatusta viety enemmän tukioptimointi mielellä eteenpäin ja tietysti se, että luomun heinäpelloille saisi käyttöä.

Lihakarjan kasvatus taitaa vaatia jo täydennystä väkirehusta? Tuo alkaa syömään jo kaiketi kannattavuutta jos luomurehua popsivat?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 13.04.20 - klo:13:25

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 13.04.20 - klo:10:58

Itellä ei ole vielä pellotkaan luomun piirissä, mutta helpompi viljely heinällä korvaa osaltaan, kun heinät kiertää emojen kautta. Lhk kotieläinkorotukseen vaaditaan jo 0,35 ey/ha, ei nuo omat pellot luomuna niin paljoa kasvais, hietikoita, raivioita. Pakko valita pienin paha, täydelliseen tukiopitimointiin ei pysty. Mistä tulee tuo 40 % nurmella, ja loput viljalla sääntö?

Ei se ole mikään sääntö vaan just tuota tukioptimointia tavallaan. 40% tulee siitä, että luomussa viiden vuoden kierrossa on kaksi vuotta nurmea, sitten yleensä viljavuosi, sen jälkeen papu tai herne ja sitten suojavilja jolloin perustetaan taas nurmi. Jos emon pito on kannattavaa niin eihän mikään estä nurmivuosien lisäämistä ja viljavuosien vähentämistä. Tämähän on asia mistä en tiedä. Olen täälläkin yrittänyt asiaa kysellä, mutta ei niihin oikein järjellisiä vastauksia ole saanut. Tukieurot pystyy laskemaan ja rehunkulutusta ja sen tuotantokoustannustakin pystyy arvioimaan, mutta myytävästä vasikasta ei löydy hintatietoa. Olisin kiitollinen jos joku vaikka yksityisviestillä kertoisi ihan rehellisesti miten kannattavuus menee, eikä vain totea, että huonoa hommaa tää on.

Tuotanoin . Viljelykierron päivitys saattaisi olla paikallaan .

Mikä siinä viljelykierrossa nyt tökkii? Toi on luomun peruskierto... jokainen tila poikkeaa siitä sit haluamallaan tavalla sääntöjen puitteissa..

Itellä ei ole vielä pellotkaan luomun piirissä, mutta helpompi viljely heinällä korvaa osaltaan, kun heinät kiertää emojen kautta. Lhk kotieläinkorotukseen vaaditaan jo 0,35 ey/ha, ei nuo omat pellot luomuna niin paljoa kasvais, hietikoita, raivioita. Pakko valita pienin paha, täydelliseen tukiopitimointiin ei pysty. Mistä tulee tuo 40 % nurmella, ja loput viljalla sääntö?

Ei se ole mikään sääntö vaan just tuota tukioptimointia tavallaan. 40% tulee siitä, että luomussa viiden vuoden kierrossa on kaksi vuotta nurmea, sitten yleensä viljavuosi, sen jälkeen papu tai herne ja sitten suojavilja jolloin perustetaan taas nurmi. Jos emon pito on kannattavaa niin eihän mikään estä nurmivuosien lisäämistä ja viljavuosien vähentämistä. Tämähän on asia mistä en tiedä. Olen täälläkin yrittänyt asiaa kysellä, mutta ei niihin oikein järjellisiä vastauksia ole saanut. Tukieurot pystyy laskemaan ja rehunkulutusta ja sen tuotantokoustannustakin pystyy arvioimaan, mutta myytävästä vasikasta ei löydy hintatietoa. Olisin kiitollinen jos joku vaikka yksityisviestillä kertoisi ihan rehellisesti miten kannattavuus menee, eikä vain totea, että huonoa hommaa tää on.

Tässä vähän reilu kymmenen vuotta taistellu emojen kans aivan liian pienellä laidunalalla. Laidunta pitäis olla kotona yhdessä läntissä lähes ha/ emo, että olisi tarpeeksi. Koko kylässä ei ole paikkaa uudelle navetalle omien peltojen vieressä, niin kyllä vaan nykyinen taitaa jäädä viimeiseksi navetaksi.
[/quote]
Paljos sitten lisäsi pitäisi olla rehuntuotantoalaa? Joskus nähnyt jossakin lukuja, että hehtaari per emo sisältäen käsittääkseni molemmat sekä laidun, että rehualan.

Meillä jäisi 0,4ha per emo ja silloin täytyisi kaikki nää kotiläntit olla laitumella aina. Ei oikein toimi. Kyllä se olisi etälaidun tehtävä, mut perkele jos ne ei pysy siel aidoissa niin siitä tulee yhtä tappelua koko kesäksi. Parhaimmassa tapauksessa seurannaksi riittää, että vettä on tarjolla ja laiduna vaihtaa.
[/quote]

Onko tuossa ongelmaa, pitää sen verran emoja kuin alaa riittää. Tuo hehtaari tahtoo mennä jo laitumena, riippuen kesistä, maalajeista.
Etälaidunnuksen uskosin perustuvan riittävän isoihin laidun lohkoihin, ei ole niin pelko eläinten karkaamisesta, merenrantalaitumet, erityisympäristötuet lisää kannattavuutta.
Tuo oma maisemanhoitoalue sopimus päätty kuun loppuun, 2,25ha ei paljoa korvaa byrokratian vaivaa.
[/quote]

Joo mutta sitten jää ainakin kotieläinluomutuki saamatta, jos ei ole riittävästi elukoita per hehtaarit. Jos nyt lähdetään siitä, että niitä elukoita on oltava se 0,3ey/ha ja se on niinku yks emo. No vasikka tuo siihen vähän, mutta aina joskus emojakin kuolee jne. eli laskennassa voidaan käyttää varmaan tuota emo per ha. Nyt sitten jos ajatellaan, että 40% peltoalasta on nurmella (5 vuoden kierto) niin esimerkiksi 100ha tilalla olisi 40ha nurmella ja 60ha viljoilla. Eläimiä tulisi olla 100ha x 0,3ey = 30ey =30 emoa. Näille olisi sitten 40ha nurmea eli 1,33ha per emo. Laskinko oikein?

Onko ajatuskin ollut että jos kerran elukoita pidetään niin pidetään sitten vain niitä ja ainoastaan välttämätön vilja-ala kenties nurmen uudistamisen yhteydessä. Ei ole oikein linjassa muiden päättäjien ajatusten kanssa. Sikatilallisena esim. sama 100ha tila jos pitää 117 lihasikaa vuoden ympäri niin saa LHK korotuksen (0,35ey/ha). Tuo on mielestäni aika vähän ja sempä vuoksi näitä kesäsikojen pitäjiä tuntuu edelleen olevan jotka sitten sotkevat systeemit. Tuolla emo määrällähän ei vielä lhk korotusta saa vaan emoja pitää olla enemmän.

Toki toisena vaihtoehtona on unohtaa luomukotieläinkorvaus ja ottaa tilalle ehk korvaus laidunnuksesta. Tässä häviää kuitenkin 80€ per eläin tällä hetkellä..

Lainaus käyttäjältä: Mietin vaan, että... - 02.04.20 - klo:11:20

Mietin vaan että aloitan huomenna 3.4.kylvötyöni. Vähän on märkää äestää, mutta pakko on aloittaa.

Nimittäin, mulla menee aina keväällä kaksi viikkoa kylvötöiden tekemiseen. Yksin teen, koneet ja laitteet aika pieniä ja vaatimattomia ja kivienkin keräämiseen täytyy aina muutama päivä varata.

Huomenna on aloitettava, koska SS:hän jo ilmoitti, että mikäli 15.4 ei ole kaikki kylvettynä, ne sittensaakin jäädä kylvämättä. Mutta varmaan jyräyksiä voi sen jälkeenkin tehdä?

Eihän kukaan varmaan astu poikkiteloin SS:n tietämykseen viimeisen kylvöpäivän suhteen?

Vähän kiirettä pukkaa, mut koitetaan pysyä aikataulussa😁

Ei pysty. Sen verran tuli vettä eilen, että kylvöt täytyisi suorittaa jollakin lentävällä härvelillä pintaan ripottelemalla.. 

Miten menee? Vasikkapula, hinnanlasku, markkinaosutaistelu? Onko tulevaisuudessa valonpilkahduksia?

Mistä johtuu, että vaikka oli nähtävissä, että vasikkapula tulee niin kasvattamoita annettiin rakentaa? Pyöriikö niitä tyhjillään? Jonkinlaisia viitteitä tästä on saanut lukea, mutta miten mahtaa oikeasti asian laita olla?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.04.20 - klo:10:15

Lainaus käyttäjältä: paalipoika - 11.04.20 - klo:23:22

Niin nykyisin myymme kantavia hiehoja, mutta olisikohan kiinnostusta ostaa poikineita luomuemoja? Lähinnä Hereford ja angnus tulisi kysymykseen. Ajatuksena pidempiaikainen yhteistyö. Noin 30 hiehoa pystyisimme poi’ittaan näissä tiloissa ja myymään vasikoineen pois.

Mites se seuraava poikiminen? Jää ostajan vastuulle hoitaa? Vai oliko ajatus niinkuin minkälainen? Anteeksi olen uusi näissä asioissa sen verran ymmärrän, että se emo työntää sen vasikan kerran vuoteen, joskus siellä kai voi olla kaksosetkin. Yleensä poikimaaika on keväällä jolloin astutus sattuu kesälle.

Emoja tässä mietitty yhtenä vaihtoehtona, mutta homma tahtoo vähän kaatua liian pieneen laidunalaan. Ei huvita etälohkoille laittaa laiduntamaan, kun se on sitten yhtä vahtimista. Päivittäin saa ajella ja pahimmassa tapauksessa aitoja saa korjata tiuhaan. Kun ne olis tossa silmien alla niin olisi parempi.

Joskus miettinyt sellaistakin, että josko löytyisi yhteistyötila jossa elukat voisi laiduntaa kesällä ja palaisivat sitten talveksi tilalle. Empä sitten tiedä miten viranomaiset taipuu tuollaiseen kuvioon ja kuinka ne sitten muutenkaan toimisi.

Tässä vähän reilu kymmenen vuotta taistellu emojen kans aivan liian pienellä laidunalalla. Laidunta pitäis olla kotona yhdessä läntissä lähes ha/ emo, että olisi tarpeeksi. Koko kylässä ei ole paikkaa uudelle navetalle omien peltojen vieressä, niin kyllä vaan nykyinen taitaa jäädä viimeiseksi navetaksi.

Paljos sitten lisäsi pitäisi olla rehuntuotantoalaa? Joskus nähnyt jossakin lukuja, että hehtaari per emo sisältäen käsittääkseni molemmat sekä laidun, että rehualan.

Meillä jäisi 0,4ha per emo ja silloin täytyisi kaikki nää kotiläntit olla laitumella aina. Ei oikein toimi. Kyllä se olisi etälaidun tehtävä, mut perkele jos ne ei pysy siel aidoissa niin siitä tulee yhtä tappelua koko kesäksi. Parhaimmassa tapauksessa seurannaksi riittää, että vettä on tarjolla ja laiduna vaihtaa.

Monesti on turha pelätä noita etälaitumia, toki niistä tulee ylimääräistä kulua käynneistä. Meillä oli pitkään 30 kilsan päässä laitumia, matkalla jos harmitti ajella niin kummasti lämmitti ajatus siitä saatavasta hyödystä. Mutta ei emoja kannata ajatella pitää jos ei ole laitumia itsellä tai halua lähteä kauas. Mutta vuokranaissa on aina riskinä suhteen loppuminen....

Kuinka useasti kävit tuolla?

"Joskus miettinyt sellaistakin, että josko löytyisi yhteistyötila jossa elukat voisi laiduntaa kesällä ja palaisivat sitten talveksi tilalle."

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 12.04.20 - klo:10:34

niin nykyään en tiiä.   mutta muistan aikoinani kuulleeni parista tilasta jolla nuoret joutilaat oli kesän laitumilla ja sit talveksi toivat emätilalle.  muutama kilsa oli tilojen väli ja elikot liikkuin auton kyytillä välin.      toimi niin kauan kun toisen tilan väki jaksoi hoitaa eläkkeellä.      nykytilannetta en tiedä.     kaksi hyötyjää tuossa,  toisella pellot käytössä ja toisella ei liikaa elikoita per hehtaari.

Hiukka vaikuttaa rusinat pullasta meiningiltä.  Varsinkin jos laidunnustila vastaa aidoista.

Joo kyllä ja sempä vuoksi tuo nyt ollut lähinnä ajatuksen tasolla. Simppeleintähän tuo olisi jos voisi sitten vain käyttää jaloittelutarhaa kun laidun on loppu tai toisinsanoen laiduntaa vaan oikeesti parhaimpana aikana kesästä. Luomun ehdot ovat vain käsittääkseni aika jyrkät tuossa. Lisäruokinta laitumelle tietysti yksi mahdollisuus, mutta siinä menee herkästi se ruokintapaikka velliksi. Pitäisi olla joitain kovapohjaisia paikkoja johon tuon lisäruokinnan voisi järjestää. Työtä toki tulee jne, mutta ei se aitojen korjaaminen ja elikoiden jahtailu naapurin pelloiltakaan ole helppoa varsinkaan, kun se puhelinsoitto voi tulla milloin tahansa...

Parhaiten noista asioista selviää opiskelemalla , tekemällä tilakäyntejä . Useampi luomuemolehmätila asiakkaana . Hyvin hoidettuna antaa toimeentulon .

Varmaan näin. Tämä nyt ollut vielä enemmän sellaista ajatusleikkiä. Ajatus nyt siis siinä, että saisi noille luomun pakollisille nurmihehtaareille jotain käyttöä. Tietysti nyt se on sen niittämisen vaiva ainut mikä tulee ja tietysti perustamiskulut. Elikoitten kanssa niitä rahareikiä tulee paljon lisää + että työtä tulee lisää.

Niin nykyisin myymme kantavia hiehoja, mutta olisikohan kiinnostusta ostaa poikineita luomuemoja? Lähinnä Hereford ja angnus tulisi kysymykseen. Ajatuksena pidempiaikainen yhteistyö. Noin 30 hiehoa pystyisimme poi’ittaan näissä tiloissa ja myymään vasikoineen pois.

Mites se seuraava poikiminen? Jää ostajan vastuulle hoitaa? Vai oliko ajatus niinkuin minkälainen? Anteeksi olen uusi näissä asioissa sen verran ymmärrän, että se emo työntää sen vasikan kerran vuoteen, joskus siellä kai voi olla kaksosetkin. Yleensä poikimaaika on keväällä jolloin astutus sattuu kesälle.

Emoja tässä mietitty yhtenä vaihtoehtona, mutta homma tahtoo vähän kaatua liian pieneen laidunalaan. Ei huvita etälohkoille laittaa laiduntamaan, kun se on sitten yhtä vahtimista. Päivittäin saa ajella ja pahimmassa tapauksessa aitoja saa korjata tiuhaan. Kun ne olis tossa silmien alla niin olisi parempi.

Joskus miettinyt sellaistakin, että josko löytyisi yhteistyötila jossa elukat voisi laiduntaa kesällä ja palaisivat sitten talveksi tilalle. Empä sitten tiedä miten viranomaiset taipuu tuollaiseen kuvioon ja kuinka ne sitten muutenkaan toimisi.