Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Nyt on pakko kysyä et onko tämä joku kompa kysymys?
Siis meinaat torjua kaurasta hukkakauraa myrkyllä? Unohda koko juttu. Se axial/swipe tai puma tappaa sen sun kaurankin. Jos nyt haluat sen torjua niin glyfo edullisempi sama vaikutus tietysti kauraan..
Tuli vilkastua pitkää (3kk) ennustetta omalle sijainnille ja kai tuo nyt sitten menee oppikirjojen mukaan. Vettä lupailee harvasa päivä juhannukselle asti ja sitten ilmat lämpenee ja kuivahtavat. Tavanomasista lämpötiloista jäädään touko ja kesäkuun osalta, mutta heinä ja elokuu pitäisi sitten mennä ajalle tyypillisillä lämpötiloilla.
Eihän tuosta voi tietenkään mitään hirveitä johtopäätöksiä tehdä, mutta ehkä sen, että säätyyppi pysyy juhannuksen tietämille samana ja sitten se vaihtuu. Myös keskilämpötilat ennustavat mielestäni aika hyvin mitä on luvassa. Ainakin aiempina vuosina keskilämpötiloista ja ennusteista on edellä mainitut asiat olleet nähtävissä.
Tuleeko antti-x yhtymän navetan laajennus täyteen?
Kyllä markkinat hoitaa ylituotannon pois. Ei ne kaikki jättinavetatkaan selviä jos maidon hinta tippuu, pieni tappio per lehmä kertaantuu aika suureksi 600 lehmällä. Eniten ihmetyttää kun olen kuullut juttua että yli 50 kilometrin päästä meinasivat haalia Ikaalisten navettaan rehua. Tietesti logistiikasta kiinni mutta luulisi kannattavuutta syövän
Kyllähän se on niin ,notta markkinathan hoitaa jos mittään ee tehä. Kuitenkin se järjestys niin että pienemmästä päästä se ensimmäisenä loppuu kyky pysyä kilipailussa mukana. Jos "jättinavetat" ja vähä niitä pienemmätkin kannattamattoma joutuu lopettamaan,niin se onkin sitten jo ihan toinen juttu.
Näinköhän tippuu pienemmästä päästä? Pienemmillä joka samalla tarkoittaa myös kenties sitä, että velkaa on nolla voi homma kannattaa vielä pienemmälläkin katteella tai kenties että kate menee pakkaselle. Isolla yksiköllä sentinkin tiputus saattaa vuosia tasolla tarkoittaa isoo kasaa euroja ja silloin voi homma luiskahtaakkin jo mahdottomaksi.
Se että lasketaanko isoja sitten kaatumaan niin onkin eri asia. Muutamia konkursseja on ollut tiedän sen, mutta pankin ja muiden intresseissä taitaa olla kuitenkin pitää maitoviljelijä löyhässä hirressä hän on silloin paras maitoviljelijä.
On myöskin täysin eri asia miten tuollaisella pienellä tilalla sitten katsotaan se jos kannattavuus edelleen heikkenee. Voi olla vaikka kannattavuus on edelleen plussalla koetaan helpommaksi luopua elukoista ja siirrytään tekemään jotakin muuta.
Yleisesti maatalous sektorin ongelmat johtuvat siitä, että jotkin vain haluavat tehdä hommaa vaikka kannattavuus näyttäisi mitä.
Voi sitten hokea itselleen rain makes grain lokakuussa, puidessa sitä 30% kasitonaria.
Niinpä. Mä tossa ylhäällä jo mainitsin tuosta 2017 vuodesta. Meille se oli katovuosi. Viljat eivät ehtineet valmistua ja sitten kun ne oli valmiita niin vesisade ei loppunutkaan. Sitä märkää mössöä kyllä tuli eka kärryille ihan kiitettävästi mut sitten kun siitä haihduteltiin kosteus pois niin oli sellasia pieniä kurttusia jyviä jäljellä jotka ei laadun puolesta olisi edes kelvanneet elukoille syötettäväksi.
Niille varmaan huippuvuosi joiden viljat ehti valmistumaan muille sitten katovuosi. Se etu on aina niillä jotka pääsee sinne pellolle jo huhtikuussa. Se luo pelivaraa syksyyn. Meillä ei maalajit ja maantieteellinen sijainti mahdollista kuitenkaan huhtikuun kylvöjä niin ainoaksi mahdollisuudeksi jää viljeltävien kasvien kasvuajan lyhentäminen. 2017 vuosi oli kuitenkin siitä poikkeuksellinen että edes toukokuun alussa kylvetylle päätyypin vehnälle kasvukausi ei riittänyt.. olisi pitänyt lajike kai olla jotain anniinaa. No eipä sitä arvannut toukokuun alkupuoliskolla että vuodesta tulee niin kylmä.
Miksi sitten hehkutan 2018 vuotta niin siihenkin löytyy syy. Meillä vielä tuolloin tavanomaisesti kun viljeltiin niin oli paljon sänkiä. Sieltä se kosteus ei häviä yhtä herkästi kuin muokatuilta. Meillä orastui viljat tasaisesti kun kosteutta oli vielä maassa eli oikeaan aikaan oltiin kylvämässä. Toki vettä olisi kaivattu ennen juhannusta mutta juhannuksen ajan perinteiset sateet toi helpotusta asiaan. Ei sieltä mitään kasitonnaria tullut niinkuin ei 2017. Keskisato lajista riippuen osui kaikissa kuitenkin 4-5tonnin välille. Ja millä kustannuksilla. Puinti oli yhtä juhlaa, jyvät isoja ja laatu hyvää. En sitten tiedä et miten tosta ei voi tykätä ja pitäisi muiden mukana kirota katovuotta 2018.
Senpä takia moni suorakylvökoneen omistajakin syysmuokkaa osan pelloistaan, jotta pääsisi keväällä järkevään aikaan kylvämään. Mikään ei ole niin turhauttavaa kuin odotella sänkipeltojen kuivumista, kun samaan aikaan syysmuokanneet kylvävät täyttä häkää peltojaan. Ja sitten kun ne sänget alkavat olla tarpeeksi kuivia, tuleekin taas sadekuuro, joka kastelee sänget ja taas suorakyväjä odottelee monta päivää peltojensa kuivumista, mm. tänä keväänä monelle on käynyt juuri näin. Pahimmillaan sänkiä pääsee kylvämään vasta, kun syysmuokkaajien pellot on jo kauniilla orailla. Monet myös aukovat talveksi sängelle jätettyjä keväällä kuivumisen nopeuttamiseksi, oli suorakylvössä tai ei. Jos jääräpäisesti haluaa sänkikylvää kaikki peltonsa, sitten on vain tyydyttävä lyhyen kasvuajan lajikkeisiin. Ja niin kuin joku mainitsikin, niin hyvin harvoin ne ekat, huhtikuun lopulla tehdyt kylvöt epäonnistuvat, oikeastaan päinvastoin, niistä tulee se paras sato.
Tuosta kirjoituksestani nyt sai sen käsityksen, että kaikki suorakylvettiin. Näinhän ei toki ole. Osa aina muokattu syksyllä, osaa saatetaan avata keväällä, tilanteen mukaan edetään. Ei se keväällä muokattu peltokaan hetkessä kuiva jos saa sadekuuron niskaan. Sen vuoksi moni ei mene liian aikaisin ennen kylvöä sorkkimaan peltoja.
Normaaleina keväinä ainakin itsellä ihan samaan aikaan pääsee pellolle kun muutkin, se on enemmän maalaji kysymys tälläkin seudulla. Ei se siitä suorakylvöstä johtunut.
Mutta jokainen taaplaa tyylillään ja siitä on turha kinastella.
20 tuottajan yhteiset jytkynavetat vaarantavat talonpoikaisen elämäntavan ?
Sehän on kolhoosikommunismia tuollainen, Ei itsellinen (vai itsepäinen?) talonpoika sellaiseen voi alentua.
Ja kuvittelette, että tuet säilyvät? Todennäköisempää kuin se,että tuet pysyvät, on se, että tuet alenevat. Joka laski sen varaan, että kun on yritetty saada poikkeuksia maataloustukiin ja enemmän mahdollisuuksia maksaa kansallisia tukia, niin voivat kyllä pettyä Nyt kun koronakriisi kurittaa valtion kassaa ja jatkossa joudutaan kiristämään vyötä yhdessä jos toisessa paikassa, niin hämmästyn suuresti jos lähinnä pohjoiseen suunnatut kansalliset maatasloustuet säilyisivät ilman leikkauksia. Tai jopa kasvaisivat, kuten jotkut toivovat.
Haaveita saa tietty olla, piha koivu ja tähti tai jotakin, mutta suuret linjat näyttävät nyt siltä, että jäljelle jäävät ne tilat, joiden keskilehmäluku on vähintään samaa luokkaa Ruotsin ja Tanskan kanssa. Ruotsi lähestynee 100 lehmää, Tanska on jo yli 200 lehmässä. Meillä alle 50. Mutta rusinat ja carhut voivat toivoa ja mitä vaan, mutta kyllä se, että lehmälukua alettaisiin pitää alhaalla, on toiveajattelua. Jos Valio sille linjalle lähtee, se on tuhon tie.
Kun oot tuommonen sianlihantuottaja,niin täytyy sanoa kuitenkin etten oikein ummarra,miten oot siinä uskossa notta carhut ym:t toivovat jotakin muuta kun sitä mikä on realismia.Tuskin muistan aikaa kun oli jo paaaljonkin yli tuon 50 niitä lehmiä.Sianlihantuottaja tiennee mikä se on Valion osuus tuassa "tuhontiessä" 
Sikaihmisten ei tarvitse sekaantua maitoalaan. Jos osa tuottajista itsekin tajuaa että maitoa voi olla liikaa eikä sen tuotannon lisääminen ja yksikkökoon kasvattaminen auta yhtään.
Ehkä sieltä sikapuolelta kannattais kuitenkin katsoa mallia että miten kävi. Siellä tämä kaikki on jo koettu. Maitopuoli on tähän asti saanut olla turvassa.
En kannata jättinavetoita/sikaloita mutta en myöskään jämähtämistä 70-luvulle. Hallittua kasvua joka on terveellä pohjalla..
Voi sitten hokea itselleen rain makes grain lokakuussa, puidessa sitä 30% kasitonaria.
Niinpä. Mä tossa ylhäällä jo mainitsin tuosta 2017 vuodesta. Meille se oli katovuosi. Viljat eivät ehtineet valmistua ja sitten kun ne oli valmiita niin vesisade ei loppunutkaan. Sitä märkää mössöä kyllä tuli eka kärryille ihan kiitettävästi mut sitten kun siitä haihduteltiin kosteus pois niin oli sellasia pieniä kurttusia jyviä jäljellä jotka ei laadun puolesta olisi edes kelvanneet elukoille syötettäväksi.
Niille varmaan huippuvuosi joiden viljat ehti valmistumaan muille sitten katovuosi. Se etu on aina niillä jotka pääsee sinne pellolle jo huhtikuussa. Se luo pelivaraa syksyyn. Meillä ei maalajit ja maantieteellinen sijainti mahdollista kuitenkaan huhtikuun kylvöjä niin ainoaksi mahdollisuudeksi jää viljeltävien kasvien kasvuajan lyhentäminen. 2017 vuosi oli kuitenkin siitä poikkeuksellinen että edes toukokuun alussa kylvetylle päätyypin vehnälle kasvukausi ei riittänyt.. olisi pitänyt lajike kai olla jotain anniinaa. No eipä sitä arvannut toukokuun alkupuoliskolla että vuodesta tulee niin kylmä.
Miksi sitten hehkutan 2018 vuotta niin siihenkin löytyy syy. Meillä vielä tuolloin tavanomaisesti kun viljeltiin niin oli paljon sänkiä. Sieltä se kosteus ei häviä yhtä herkästi kuin muokatuilta. Meillä orastui viljat tasaisesti kun kosteutta oli vielä maassa eli oikeaan aikaan oltiin kylvämässä. Toki vettä olisi kaivattu ennen juhannusta mutta juhannuksen ajan perinteiset sateet toi helpotusta asiaan. Ei sieltä mitään kasitonnaria tullut niinkuin ei 2017. Keskisato lajista riippuen osui kaikissa kuitenkin 4-5tonnin välille. Ja millä kustannuksilla. Puinti oli yhtä juhlaa, jyvät isoja ja laatu hyvää. En sitten tiedä et miten tosta ei voi tykätä ja pitäisi muiden mukana kirota katovuotta 2018.
Tänään 12mm tähän mennessä.
Alkaa notkoissa jo vesi seistä.
Edelleenkö "rain makes grain" ja "vilu viljan kasvattaa" 
No ei noi nyt vielä haittaa.
Hyvä lähtö orailla ainakin on.
Vähän samanlainen oli 2017, kun tuli ennätys sadot.
2017 näytti heinäkuulle ihan hyvälle, mutta sitten ei sitä puintikeliä tullutkaan ja se siitä sitten. Sitä märkää ei valmista paskaa kun pui niin eipä siitä kiloja kertynyt ja laatu oli täysin surkea. Meille se oli katovuosi niinkuin 2012:stakin..
Omalla ds-vantaisella kylvetty n. 500 ha, vielä ainakin toimii hyvin. Olisiko multivalla vaan haluttu yksinkertaistaa rakennetta?
Ehkä näinkin. En tiedä mikä syynä. Muuten onnistuttu rakennetta kyllä monimutkaistamaan.. Nyt saa olla kai hydrauliletkuja aina mukana, kun joka vantaalle oma painatus hydrauliikalla.
Ei oo vielä hajonnut ensikertalaisella tuo 2004 mallinen kone muuten, kuin ilmakumirengas rikkoontui johonki terävään kiveen. Mutta vasta 50ha takana..
Oon kaartanut ja kierrellyt, ei ne puslatapit hajoo, väljistyy vaan ajan mittaan. Mitä katsellut varaosakirjasta, niin suht helppoa talvihommina pajoittaa koko alakerta uusiksi jos haluaa, vannas kerrallaan. Varoiksi hyllyyn otin aapisen mukaiset lautasen laakerit, ei oo tar*****. Kaikki on tiukan tuntuisia, 2000ha kylvetty vehje.
Mut tää onki aataminaikuine vehje, onko tuo DS se uudempi jotenkin. missä se sivupyörä mukana joka vantaassa??
Joo ei meilläkään ole yksikään tappi hajonnut, vaikka taitaa olla tuplat hehtaareita takana. Joo se ds vannas on se pyörä vantaan kupeessa. Kopioitu oliko se nyt semeatosta tai jostakin oikeasta suorakylvökone valmistajan koneesta. En sitten tiedä mikä niissä on, ettei sen laakeri kestänyt. Toisaalta laakerit edullisia, mutta vaihtotyöhän siinä on se suurin kulu..
Tänään 12mm tähän mennessä.
Alkaa notkoissa jo vesi seistä.
Edelleenkö "rain makes grain" ja "vilu viljan kasvattaa"
Broadwein kannattaa tehostaa mcpaalla ,sitten lähtee Kaikki ohrakkeet ja valvatitkin .
Jos niistä ohdakkeesta ja valvatista ei ole merkittävää havaintoa tehnyt niin ei ole tarvetta lisätä mcpa.
Broadway on ainakin halvempi kevätvehnällä kuin attribut. Attribut sitten taas syysvehnällä. Attribut tehoaa juolavehnään paremmin muttei se mikään glyfo ole. Attribut on sillo ku syysvehnän perustamista ennen ei ole ehtinyt glyfota niin ihan ok vaihtoehto.
Näistä uusista versioista ei käsitystä..
Oliskohan jollain ihan oikeita käyttökokemuksia tommosista. Kuulopuheita on ollut paljon luettavissa mutta jos joku uskaltaisi jo kertoa jotain konkreettista noiden ominaisuuksista. Miten toimiin kevyillä mailla? Toimiiko pahnassa paremmin kuin sk-vannas. Laakerien kestävyys? Yhden tapin kiinnitys. Kestääkö kääntämisen niin kuin sk-vannas? Tämän suuntaisia kysymyksiä tulee mieleen. En ole viellä täydellistä konetta nähnyt ja uskon että ei sellaista tulekaan mutta ei ole täydellisiä viljelijöitäkään. Ainakaan montaa..
Ei omakohtainen kokemus, mutta useammalta taholta kuullut, että laakerit ei kestä. Kannattaa myös muistaa, että multiva luopui kyseisestä vannasmallista jostakin syystä...
Turha niistä sateista on vielä tässä vaiheessa stressata, kyllä pohjakosteutta maassa riittää vielä pitkään, vaikka ei sataisikaan, huonompi juttu on tämä kylmyys, öisin pakkasta ja päivälämpötilatkin jää enimmäkseen alle 10 asteen. Vaikka vilu viljan kasvattaakin sanonnan mukaan, niin joku raja siinäkin on. 30.4. kylvetty vehnä ei ole vieläkään pinnassa, toki jyvissä on jo pienen pienet juuren ja idun alut.
Ei niistä sateista muuten mut loput jyvät täytys saada vielä jossakin välissä piiloteltua. Nyt ennuste näyttää vähintääkin epävakaiselta seuraavan viikon. Voi tulla vettä tai olla tulematta. Siinä mielessä ei perinteinen paikkakunnan (kymenlaakso) kevät. Jos tää oikeen huonoksi muuttuu niin vettä tulee tasasesti koko toukokuun ja vikat kylvöt jää kesäkuulle ja sitten tulee se kuiva kausi niinkuin yleensä niin se oli sitten taas siinä..
kaakossa normikevät, ehkä 2mm eli ei merkitystä.
Meil tuli sentään 9mm..
Enpä tiedä sun sijaintia, mutta tämä siis oikeasti kaakonkulmassa.
Tossahan tuo nimimerkin alla paikkakunta komeilee.. kouvostoliitossa siis vaikutan..
Sun paikkakunta taitaa olla sitten virojoki?
kaakossa normikevät, ehkä 2mm eli ei merkitystä.
Meil tuli sentään 9mm..
Jokainen maanviljelijä on tietty huippuosaaja ja kuuluu maanosansa valioihin ja huippuosaajiin. Jopa sillä kymmenellä lehmällä.
Kyllä kymmenellä lehmällä elantonsa tienaava on huippuosaaja.
Voi sen noinkin ymmärtää Mutta se on sitten eri juttu minkä alan huippuosaaja 
En voi sille mitään, että tulee mieleen juttu vuosien takaa. Silloin, kun keskilehmäluku oli hyvän matkaa alle 20. Oltiin sitten eräässä tilaisuudessa isompi joukko viljelijöitä koolla. Eräs isäntä, olisiko ollut viisissäkymmenissä, siellä aika kovaan ääneen toi ilmi mielipiteensä. "Minä en ollenkaan tajua näitä hullumaisia laajentajia, me on emännän kanssa aina pärjätty kahdestaan 12 lehmällä!" ja sitä rataa tuollaista juttua paljon ja kovaan ääneen. Kautta rantain sitten selvisi, että kyseisellä isännällä oli parisataa hehtaaria metsää, josta ilmeisesti parisenkymmentä suoraan hakattavissa olevaa tukkimetsää. Mutta pärjänneet 12 lehmällä, joopa joo. Todennäköisesti olisivat pärjänneet paremmin ilman niitä lehmiä?
Samanlaisia tarinoita kuullut. Toki ei välttämättä koske ainoastaan pienen karjaluvun omaavia maitotiloja. Löytyy ihan joka tuotannonalalta samanlaisia tapauksia. Ja aina ei ole kyse metsästäkään vaan yhtälön toinenpuoli voi olla ihan mikä tahansa. Sen siitä saa että ihanasti sitten sekotetaan tulovirrat ja menovirrat ja kas kummaa kaikki kannattaa. Jos tulovirrat eriytettäisiin niin voitaisiin monella tilalla yllättyä...
