Mahtaisko oljella olla kysyntää kuten tanskassa poltettavaksi . https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/bioenergia/tanskassa-ei-pala-olkipukki-vaan-paali-1.172285

Eikös de Citonni sitä mainostanutkin .

Jotenkin epäilen lokakuussa vesisateessa paalatun oljen polttoarvoa...
Mutta sitten kun ilmasto alkaa enemmän muistuttamaan Tanskaa niin ehkä sitten. Tai sitten tyytyy vain paalaamaan niitä elokuun ruiskasvustojen pahnoja..

Täällähän on jauhettu asiasta kuin, joskus muinoin takavuosina... 

Nurmea voi viljellä ihan viherlannoitusnurmi periaatteella, eli ei sillä välttämättä tarvitse olla mitään niin sanottua hyötykäyttöä. Tosin viljelijöillä ajatusmalli on keskimäärin erittäin tuotantokeskeinen ja kaikki tämän tyyppinen nähdään enemmänkin uhkana kuin mahdollisuutena.

Kyllä. Tuollaiseen ajatusmalliin sopeutuminen on/oli ainakin itselle yllättävän vaikeaa. Ennen kuin elukat tarvi rehua niin joka kulma tuli olla kasvamassa, pahimpia loukkoja lukuunottamatta. Sempä vuoksi tässä kai mietitään ainakin omalla kohdalla nurmen hyödyntämistä paremmin. Aika ylivoimainen vain on tuo tapa, jossa nurmi niitetään tai murskataan maahan ainakin kustannuksien puolesta.

Jos päätetään, mikä on non-food -tuotannon (esimerkiksi aurinkoenergian keruu biomassaan) tukitaso, ja se olisi kaikille viljelyteknologioille sama, niin tuohan olisi oiva tapa pitää liikaa peltoa poissa ruuantuotannosta.

Kuitenkin tuntuu siltä, että pelisäännöt eivät edelleenkään  ole samat eri tilojen välillä; non-food-tuotannolla ainakin toistaiseksi on eri tukitaso, riippuen siitä, mitä saman tilan muilla pelloilla tehdään.

-SS-

Vihjailet tässä varmaan nyt tavanomaisesti viljellyn pellon ja luomupellon eri tukitasosta? Jotainhan tuolle tilanteelle täytyisi tehdä niinkuin monelle muullekkin. Eikai sekään ole kovinkaan johdonmukaista, että kunnan rajan tällä puolen on AB alue ja toisella puolella C alue? Muuttuvatko olosuhteet niin paljon yhdellä askeleella? Tai, että eläintukia maksetaan peltohehtaareiden mukaan?

Kyllähän näitä korjattavia kohteita löytyy ja ongelmat paljastuvat sitten vasta jälkikäteen, kuten nyt, vaikka lehmien muuttaminen suotuisammille C alueille tai, vaikka suurimittasen luomuviljelyn kasvaminen. Luomuviljelyssä jos sitten kuitenkin käy niin, että kauppojen hyllyillä luomun määrä ei kasva ja mikä tärkeämpää tuottajien ostoskoreissa se ei kasva ja peltoala silti kasvaa niin onko järkevää tukea toimintaa jos menekkiä ei ole? Rajan vetäminen tähänkään, että uusia tuottajia ei oteta, ei ole järkevää. Kyllä rajoitukset pitäisi kohdistaa ehkä ennemmin siihen tukee jolloin sen luulisi ainakin ekana koskettavan niitä luomuilijoita joilla ei ole tarkoituskaan tuottaa mitään kaupan hyllylle.

Tuo olisi puhdasta non-food-tuotantoa, joka ei voisi saada ainakaan ruuantuotannon CAP-tukia ollenkaan. Mitä hinnanaalennuskorvausta biokaasutusnurmi voisikaan edellyttää ? Sama virhe tehtiin jo EU:hun liittyessä, Käytännössä suuri osa kesannoista tulivat ruuantuotannon tukien piiriin.

Tai tuista ei pitäisi puhua maksajille eli syöjille "ruoantuotannon tukina" ja "ruoan hinnan alentamisen tukina". Jopahan näitä tukia voisi kutsua maaomaisuusrikkaiden käteisrahatuiksi, "land rich, cash poor" -avustuksiksi.

-SS-

Niin ani harva kuluttaja varmaan mieltää tukia, että ne ovat ruuan hinnanalennuskorvausta.
Tämän vuoksi olisikin järkevämpää, jos tukeminen jos sitä nyt välttämättä halutaan tehdä, eikä tavaralle voida laittaa oikeaa hintaa, niin olisi järjestettävä jotenkin muuten kuin hehtaareita tukemalla. Mielestäni se aiheuttaa aina vääristymää jossakin kohtaa.

Mitä nurmeen ja sen kaasuttamiseen tulee niin kai se olisi järkevin tukea jotenkin muuten, ettei tarvitsi edes miettiä tuollaista vaihtoehtoa, että saako kyseinen pelto nyt sitten cap tukea vai ei. Toki jos tälläisessä tapauksessa pelto tippuu pois capin piiristä niin ei sekään ole oikein ja siitäkin tulisi iso sotku.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 31.01.21 - klo:06:59

Lainaus käyttäjältä: Make - 30.01.21 - klo:20:30

Viljelykierto ja palkokasvit hyviä, mutta hieman kemiaa mukaan niin homma vielä tehostuu.

Näin on, luultavasti "maailma pelastuu" lopulta jonkinlaisella hybridimallilla. Ollaan vaan aika syvällä poteroissamme toisinaan. Pahimmillaan tämä on noiden kasvinsuojeluhemmojen kanssa; vaikka kuinka teorian ja oppikirjojen mukaan sen kemian pitäisi olla se viimeinen piste i:n päälle, yleensä keskustelu käy vain sen ruiskun täyttämisestä... Tässä hiiliviljelyssäkin pitäisi muistaa myös se isompi, viljelykiertoihin ja tila/tuotantokokonaisuuksiin liittyvä osuus, joka tietty menee paljon sen vuotuisen viljelysuunnittelun ohi. Sikäli kun olen repliikeistäsi vuosien varrella oppinut, Makella kokonaisuus on aika lähellä sitä, jolla asia järjestetään kestävästi.

Se nyt vaan tuntuu nykyään mahdottomalta että kasvinviljelytilat ottaisivat  nurmirehun syöjiä, jotta sitä nurmea olisi tarvetta viljellä. Eläintuotanto kun tuntuu nyt olevan kovassa vastatuulessa. Ja mihin se kaikki liha saataisiin markkinoitua?  Ja paluuta jonnekkin 1950-70 luvuille ei ole,silloinhan oli enimmäkseen pientiloja joilla oli 10-30 ha peltoa ja 10-20 lehmää per tila +hevoset, muutama possu ja lampaita.
Silloin maatalous oli varmasti nykyistä ympäristöystävällisempää.

Mut voisihan hömppäheinälle maksaa lisää rahaa, tosin ennakoin että kerääjäkasvit ja tietty  %osa pelloista vihreänä ympäri vuoden tulevat pakollisiksi joka tilalle ilman eri korvausta tulevissa tukiehdoissa.

Mites biokaasutus nurmen hyödyntäjänä?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.01.21 - klo:09:31

Niin että kun sivutoimi sijoittaa maahan niin se on harrastus, mut kun päätoimijussi sijoittaa maahan niin aletaan peräämään sitä et pääsee helpommalla sijoittamalla rahat muualle.. 

Ääääää,  tarkoitukseni ei ollut kategorisoida sivutoimi- tai päätoimijusseja harrastus-, sijoitus- tai ammattilaatikoihin ja näiden oikeutusta maahan investoimiseen. Sen sijaan ehdotus parista motiivista, kun kirjoitit:
"Tätähän mä olen aina ihmetellyt. Jos olet sivutoimijussi, palkka tai yrittäjähommissa muualla niin väen vänkällä pitää vielä peltojakin viljellä, vaikka vuokraamalla tai myymällä pääsisi helpommalla."

Väitän kuitenkin, ettei osalle noita asioita miettivälle tule mieleenkään, että maatalouden realisointi voisikin olla ihan käypä vaihtoehto. Ja sitten vaan väkisin pusketaan vanhaan totuttuun tapaan. Eikä siinäkään mitään, jos homma kiinnostaa, toimii ja on mukavaa. Aikaisemmin ketjussa heitetyn 100 000e vuokratuoton luulisi kuitenkin riittävän enemmistölle jusseista , mukavaa elämiseen. Siinäkin voisi vielä jättää itselleen lelun jos toisenkin.

Joo olen siitä samaa mieltä, että monellakaan ei tule mieleen, että kun realisoisi sen maaomaisuuden niin se voisi olla kaikkein parasta. Varmaan vanhasta tottumuksesta tehdään ja kai siellä painaa sukupolvien taakka. Ja kai sitä kenties vuosisatoja suvulla ollutta peltoa ei osata ajatella vain omaisuutena vaan siihen sisältyy aina tunteita...

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 11.01.21 - klo:21:24

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.01.21 - klo:12:41

40,130 dollaria.

31,795 dollaria, tullut 17% alas yhdessä vuorokaudessa.

37000 dollaria, taas lähestyy 40 k$

Olisi pystynyt tekemään aika hyvää viikkotuottoa dumppaamalla ja taas pumppaamalla.
Kuitenkin, saattaa verottaja täällä Suomessa ottaa siivun päältä voitoista ?

-SS-

Pomppii kuin ongen koho. Fiksu osaa nostaa kohon pomppimasta ennenkuin häviää aaltoihin..

Pitäisiköhän ostaa kesämökki tuolta suunnalta ja peltoa siihen ympärille? Tai myydä täältä Hämeenlinnasta nämä navetat ja maat pois, sadalla hehtaarilla ostaisi tuolta kaksisataa... tai jos vuokrais tämän kompleksin 100000 vuodessa ja ostaisi tuolta 15ha vuodessa uutta peltoa. On tämä kyllä erikoista......

Ongelmahan tuossa on se, että löydät sen 200 ha edes kohtuulisen matkan päästä toisistaan.. lohkoja on kyllä myynnissä, mutta muutama hehtaari siellä täällä. Jos sais alkuun ostettua jonkin isomman kolme numeroisen hehtaarimäärän jostain syrjäseudulta niin siitä voisi sitten pikkuhiljaa kasvatella.. ehkä parempi kuitenkin pitäytyä nykyisellä asuinseudulla. Voihan se olla, että joku päättäjä keksii joskus kaivaa sellasen ö-mapin jostain kepun puoluetoimiston arkistostoista missä lukee "aluetuet ja niiden kustannus yhteiskunnalle". Voivat ne syrjäseutujen pellot olla yhtäkkiä aika arvottomia. Eikös tästä jotain viitteitä jo ollut tälläkin tukikaudella..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.01.21 - klo:09:31

Tätähän mä olen aina ihmetellyt. Jos olet sivutoimijussi, palkka tai yrittäjähommissa muualla niin väen vänkällä pitää vielä peltojakin viljellä, vaikka vuokraamalla tai myymällä pääsisi helpommalla.

Ehkäpä se on kiva harrastus... Saa puuhastella pörisevien isohkojen koneiden kanssa. (ja hankkia kaikenlaisia koneita) Kyllä nuo syyt ainakin itsellä olivat maatalouden parhaita puolia.
Ja jos palkkatyöllä sitten toimeentulo on turvattu, ei niin haittaa vaikka maatalouden tulos ei niin hääppöinen olisikaan. (Tämä mutuilua, kun itse en ollut muualla töissä)

Niin että kun sivutoimi sijoittaa maahan niin se on harrastus, mut kun päätoimijussi sijoittaa maahan niin aletaan peräämään sitä et pääsee helpommalla sijoittamalla rahat muualle.. 

Tai miten olis, jos nyt saisit sen 100 000 vuokraa, ja elelisit sillä?  Minkä takia se raha pitäis uudestaan pistää maatalouteen, kun helpommallakin pääsis. "On tämä kyllä erikoista" 

Tätähän mä olen aina ihmetellyt. Jos olet sivutoimijussi, palkka tai yrittäjähommissa muualla niin väen vänkällä pitää vielä peltojakin viljellä, vaikka vuokraamalla tai myymällä pääsisi helpommalla.

Mitä tohon vuokraamisee tulee niin itse ainakin tällä hetkellä pelkäisin maksukykyisten vuokramiesten löytymistä.

Lainaus käyttäjältä: jalle - 15.01.21 - klo:21:11

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 15.01.21 - klo:17:02

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 15.01.21 - klo:10:01

Tuolla hinnalla pistäsin kiireesti nimen paperiin, alemmallakin hinnalla, kaikki tuet sisältävästä pellostakaan ei makseta tuota, maanomistajien arviointikeskuksen mukaan normipelto viitosella alkavalla hehtaarihinnalla.   

Missä tämä mystinen paikka mahtaa olla. Se ei voi olla kymenlaaksoa, uutta maata, varsinais suomea, satakuntaa, pohjanmaasta puhumattakaan??

Kyllä kymenlaaksossa vitonen on ihan normihinta. Viime vuonna kaksi kauppaa 3-4 tonnia ja nytkin yksi vireillä. Nuo toki huono peltoja.

Ihmettelinkin jo, ei se hintataso sielläkään niin paljon parempi voi olla, 4500-5000 on tosiaan maanomistajien arviointikeskusten arvio normipellolle, kaikki tuet sisältävälle, tuossa arvioitiin lohkokoon(16,5ha) ja hyvän sijainnin nostavan hintaa.

Jalleko oli virojoelta, vai muistanko väärin?

Olisi pitänyt kirjoittaa että täällä kymijoen länsipuolella ei vitosella saa mitään.. kymenlaakso jakautuu aika rankasti erilaiseksi alueiksi. Kymijoen ympäristö ja länsipuoli vetää hyvinkin vertoja pohjanmaalle tai varsinais suomelle, mutta mitä pidemmälle itään mennään niin sitä enemmän metsä alkaa valtaamaan näkymiä..

Mitä aloittajan paikkakuntaan tulee niin luulisi tuolla seudulla olevan vielä hyvinkin kysyntää. Vai sekoitanko paikan nyt johonkin toiseen siikajokeen. En oikein ymmärrä noita puuttuvien tukien vieroksuntaa. Kukaan ei kai 100% tiedä mitä seuraava tukikausi tuo tukien muodossa niin voi olla aivan sama onko niitä vai ei. Lisäksi ksi jokaisella on joitain metsäpeltoja joista voisi siirrellä tukia, pelto kuitenkin kai hyvällä paikalla, tai näin ainakin ymmärsin.

Vai onko nyt oikeasti kyseessä joku isompi rauhoittuminen peltomarkkinoilla?

Tuolla hinnalla pistäsin kiireesti nimen paperiin, alemmallakin hinnalla, kaikki tuet sisältävästä pellostakaan ei makseta tuota, maanomistajien arviointikeskuksen mukaan normipelto viitosella alkavalla hehtaarihinnalla.   

Missä tämä mystinen paikka mahtaa olla. Se ei voi olla kymenlaaksoa, uutta maata, varsinais suomea, satakuntaa, pohjanmaasta puhumattakaan??

Tää on kummallista, toisaalla on peltoa myynnissä ja ostajia ei ole, täällä on jonoksi ostajia jos joku myisi. 8000 saa joka pellosta jos on tuki oikeudet. Siskoni pitää etelä-Savossa tilaa, ne ei siellä viljele ollenkaan niin huonoja peltoja kun me täällä Salpaus-selän reunamilla. Joskus aina miettinyt jos rupeisi ostamaan/ vuokraamaan halvemman hinnan alueelta peltoa ja tekis kesantomurskaimen kanssa kesälomaretken😀😀😀

Teksti ihan kun mun kirjoittama. Tälläkin seudulla sama tilanne et kaikki menee kaupaks ja halukkaita ostajia on enemmän kuin halukkaita myyjiä. Hintatasokaan ei ole juuri tippunut. Nousu ehkä tasoittunut.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 06.01.21 - klo:21:15

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 06.01.21 - klo:20:52

Syystä tai toisesta, jätin ennätyksellisen paljon sänkiä. Nämä kuivat vuodet ilmeisesti kannustivat alitajuisesti tähän ratkaisuun. Vastoin kaikki periaatteitani, perustin ruismaan kultivoituun ja syysvehnän kynnettyyn. Lumen tullessa tilanne oli, että ruis oli kellertävä, mutta sangen rehevä. Syysvehnä sensijaan terveen vihreä. Jotenkin vaan tuntuu siltä, että kyntöä ei voita mikään syysviljamaan perustuksessa. Muuten olen edelleen äärimmäisen skeptinen kynnön suhteen. En sitä tee kuin lopetettaville heinämaille ja syysviljalle.

Yks tuttu ( niin ei sais sanoa mutta en halua paljastaa kenestä on kyse ) siirtyi suorakylvyyn aikoja sitten . Nyt lopettelee ja sanoo kyntämättä jättämisen olleen paras ratkaisu . Multa pinnassa lisääntynyt , sadot parantuneet ja työ helpottunut .

Iso Peukku tälle.

Samoilla linjoilla. Suorakylvö on parhaita juttuja mitä viljelyyn on tullut, mutta aina se ei käy. Ainakaan näillä meidän savisilla mailla.

Ehkä yhden tai kaksi kertaa on onnistuttu suorakylväen syysviljan (vehnän) perustamisessa. Tällöin syksy on oikeasti ollut kuiva ja vettä ei ole tullut nimeksikään. Yleensä on menty kultivointi, äestys, kylvö taktiikalla ja ihan ok, mutta jos on kostean sorttinen syksy niinkuin nämä nyt on alkaneet olemaan eli syyskuussa alkaa sateet ja joskus joulun tienoilla tai sen jälkeen loppuvat, on kyntö alkanut uudestaan kiinnostamaan. Kynnölle ei vain tahtonut oikein löytyä aikaa ennen, mutta jos nyt luomussa löytyis, ainakin jos nurmen lopetuksen hoitaisi kyntämällä ja siihen perään sitten syyskasvi.

Keväällä onkin sitten toinen juttu ja siihen suorakylvö on passeli kuin nenä päähän, yleensä. Aina tietysti tulee se joskus se märkä vuosi jolloin suorakylvö ei anna niin paljon anteeksi kuin jos on kyntö alla. Se on sitten jokaisen miettivä omalle kohdalle mikä on paras.

Peltomaan myynti ollut suunnitteilla pidempään, perustuen ja viherryttämistuen piirissä oleva lohko, ei ympristö ja lfa tukia, kuitenkin kohtuu kokoinen, 16,5 ha, valtatien vieressä.
Maaseutuasiamiehen arvio hehtaarihinnasta 2500 eur/ha, miettinyt, onkohan hinta kohdillaan, yksi tarjous tehty hiukkasen korkeampaan hintaan.
Kasvukuntoon saattamisessa, ojituksessa on tekemistä, uupumisen myötä jäänyt kesannolle,  liian innokkuuden virhe investointi raivata 2005 metsämaasta. Turhan panttina joutaisi myydä, jäljelle jäävä 50 ha riittää vastakin itelle.
Henkinen kynnys isompi myynnissä, oma harmituksensa siihen on liittynyt.

Mitenkä noissa verottajan osuus, tulonhankkimisvähennys 40 % , kun yli kymmenen vuotta omistanut, loppu 30 % verolla?
Missä kannattaisi mainostaa, mitähän muuta ottaa huomioon?
Muutamalle isommalle oy muotoiselle tilalliselle maininnut tuosta, tarjouksia tullut tuo yksi 1,5 vuoden aikana, tuleva tukikausi ja tukikelvottomuus vähentää näemmä kiinnostusta.
Taloudellista kiirettä ei ole, käypä hinta tuolle hakusella, normipelto maanomistajien arviointikeskuksen mukaan 5000 eur/ha kahta puolta toteutuneet kaupat/arviot. 

Hintatasoon vaikuttaa ainakin paikkakunta... 🤔

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 02.01.21 - klo:19:45

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 02.01.21 - klo:18:55

Ihan hyvältähän tämä talven alku näyttää. Se on normaalia, että lumet satavat sulaan maahan. Ajoreitit on valmisteltava eli ensin ajaa kertaalleen reitin läpi ja jättää sitten jäätymään. Sen jälkeen toimii. Moton jäljiltä on sitten urat risuja täynnä, kyllä siellä pärjää. Ei niitä viikkojen pakkasjaksoja ennen lumisateita enää tule, se on historiaa.

Tuolla energialeimikoilla vähän hankalaa ajaa reittejä etukäteen kun niitä reittejä ei ole, eikä maa nyt kestä hakkuuvehjettäkään. Tietysti jos avaa kaikki reitit ensin sahan kanssa mutta sitten pitäisi kaikki pusikot repiä käsin sivuun ellei halua survoa niitä kuraan,  kasaan viemisen sijaan.. teen siis giljotiinilla energiaa. Ja sen verran tiheää pöpelikköä ettei läpi tahdo päästä kulkemaan, sellaista kuitukokoista sekalehtipuuta. Ei käsin selvittäminen minua enää noissa nappaa kun ei niitä saa edes mihinkään sivuun kaatumaan kantamatta. Pituutta niin että giljotiinillakin otan usein kahdessa tai kolmessa pätkässä eli 10-15 m. Ei ole enää raivaussahatyömaita nuo... osan joutuu kyllä sahalla kaatamaan kun ei nipsuttimella kykene.

Kuva on viime kevään puuhastelusta - tuo ei ollut tiheä mutta muuten 'hauska' työmaa . Kurahommiksi tuokin lopussa meni kun piti saada ajettua pellon yli automiehen ja hakkurin ulottuville.

Joku oikea havuhakkuu on kyllä paljon helpompaa.

Pellonreunat taas pitäisi tehdä pellolta eikä niihinkään kaikkiin ole asiaa. Yritin yhtä multalohkoa ajella  kesantomurskaimella ennen tätä lumisadetta mutta pois sieltä piti tulla. Meinasin olla 'vuoden jäljen jättäjä' :-)

Teetkö jotain urakkaa jollekin, sillä ei kai sinun omat metsäsi ole tuossa kunnossa. Oli miten oli, niin nyt on pakkasia luvassa jos ei lunta tule kohtuuttomasti, niin maat luultavasti menevät jäähän.

Meillä on samanlaisia urakoita kuin metsäjussilla ihan omissa metsissä. Kaivuri ja giljotiini yhdistelmälle eka läpi et saa urat ja siitä tuleekin jo aika reippaasti haketavaraa. Nämä urat sitten toivottavasti jäätyy kunnolla niin pystyy ajamaan. Viime talvena ei näin käynyt ja homma menikin mielenkiintoiseksi..

Mitä omaan kalustoon tulee niin eipä oikein kannata ulkopuolisella ajattaa.. kyllä taksat ovat nykyään sellaisia.

Kärry pitäisi uusia (ja ehkä kuormainkin) rahaahan noihin ei oikein vois laittaa kun eipä tosta hommasta oikein mitään rahallistakaan hyötyä ole. Vanha ajokone olisi varmaan kova mut kuinka vikasi sitten mahtavat olla..

Toi valtuutuksen saaminen ei ole ihan yksinkertainen juttu.. Muuten olisi ihan toimiva systeemi kun naapurit keskenään voisi neuvoa toisiaan. Toki tuohon varmaan puututtaisiin aika nopeasti, kun tuo ei todellakaan ole järjestelmän tarkoitus vaan meidän rahojen jako erilaisille neuvontajärjestöille ja konsulteille ja mitä niitä nyt onkaan kaiken maailman elättejä.

Ei sillä mä olen kyllä yrittänyt käyttää neuvontaa parhaani mukaan. 5 eri neuvojan kanssa on eri asioita käyty läpi, mutta silti ei taida olla vielä montaa tonnia laskutettu. Korvaus neuvojalle oli muistaakseni jossakin 60e/h paikkeilla niin tuo 15ke tekee 250 tuntia, kellä on noin paljon aikaa seurustella neuvojien kanssa? Toki osan "töistä" neuvojat voivat tehdä ilman alvin maksajaa, mutta kyllä noihin aika paljon tarvii itse osallistua, jos siitä meinaa jotain hyötyä saada.

Se alkuperänen 5 tonniako se oli ihan ok 5 vuodella. Sillä sai kuitenkin pari päivää neuvontaa. Tällä varmaan 95% tiloista ois tullut toimeen vallan mainiosti. Nyt haisee siltä, että joku on osannut lobata kunnolla ja me tyhmät maajussit kun ei ymmärretä niin meitä tarvii neuvoa..