Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
En ole kyl kertaakaan onnistunut tappamaan apilikoita suojaviljoista ruiskuttamalla sx+mcpa seoksella, mutta käsittelystä tulee myöhäinen, joka myös saattaa vaikuttaa pönkän käyttöön (aine valinta) eli apilan ehdoilla joutuu ruiskuttamaan, jos meinaa että ei häviä poies. Esmes sx purkin etiketissä on selvät kuva ohjeet, joita noudattamalla ei voi ryssiä ajankohtaa, jos vihtii siellä pellolla käydä muulloinkin kuin kylvössä ja puinnissa. Cerone pönkkänä esmes ei onnistu rikka-aineiden kanssa ja kahta viikkoa vailla ruiskutusten välille, jos ajaa rikka ja tauti/pönkän erikseen. tästä tulee haaste, että ehtii ennen kuin lippulehtivaihe on ohitte ruiskuttamaan, jos valintaan sattunut aikaista ohraa.
Puinti pitkään sänkeen auttaa nurmea sekä tappurin käyttäjän hermostoa. Yleensä saanut puitua suojaviljan samoilla kosteuslukemilla kuin puhtaatkin.
Riippuu millainen pöheikkö siellä kasvaa muuta kuin nurmea/viljaa. Mut kuten T II mainitsi, niin express sx ja lisänä seokseen esim mcpa käy apilikoille. Pohjavesialueet laittaa omat haasteensa linimenttien käyttöön.
Viljelykierto ollut sellainen et viljat menee halvimmilla rikka-aineilla, niin ei paljoa kokemusta noista pro täppärin linimenteistä. Vähän kun kattelee mitä rikkoja lohkoilla ollut ja sitte ehtii suojaviljoille, joissa apila mukana aineet ja vielä kattelee löytyykö seoskumppaneita. Vaatii vähän perselihasta istua kontuurissa suunnitella kokonaisuus kasaan, kun tod.näköisesti käytät eri aineita osittain ja rytmitystä ruiskutuksille puhtailla viljoilla.
Savimaista ei kokemusta, mutta kauralle ja ohralle (molemmat olleet melkein aikaisemmasta päästä) kylvänyt samaan aikaan normitiheydellä viljan, lannoitus normaalisti, kasvinsuojeluun joutunut valitsemaan sellaisia aineita, että apilikko ei ota itteensa ja korrensääteet sellaiset, että kestää ruiskuttaa mahdollisesti rikka-aineiden kanssa, kun rikan torjunta yleensä myöhästyy apilikon vuoksi. KHt ja HHt maissa, kun tarkoituksena ollut vain maanparannusnurmi, niin piensiemen määrä menee aika vähällä, mut savilla tod.näköisesti joutuu käyttämään isompaa määrää. Kannattaa panostaa, että kasvusto pysyy pystyssä, kun syksystä ei tiedä millainen on puintisää ja aikaisemmilla lajeilla tod.näköisesti pääsee parempiin olosuhteisiin puimaan ja puinnin jälkeen nurmelle jää aikaa paremmin valmistautua talveen.
Eihän hukkakaura ongelmaa ole, kun nurmea paljon kierrossa. Kahdesti kymmenessä vuodessa vilja kierrossa ja loppu nurmea. Luulisi hukkiksen tympäätyvän vähintään kolmesta niitosta kesässä. Näin siis, jos oikiasti eläintila eikä vain paperilla, poislukien pötköä tuottavat tilat. olisihan se komiata shaisserallia, jos n.1500ha tila laittaisi vaikka ykkösen eläintiheydellä nautoja.
Miksei luomussa olisi kannattavaa ostaa shaissee, kun lannoite- ja rikkaharatukea saa sen 160e ha enemmän kuin normissa? Äkkiseltään luulisi, jos jonkun 30-40tn ha tempasoo pötköä tahi kettua, niin luulisi viljastakin lähtevän sen kasitonnari ja myyntihinnat alkaen 3 satasella tn, jos tämän saitin lätinöihin uskominen. Välivuosille jää vielä apilanurmet lataamaan uutta kasitonnari kautta.
Nehän tekevät jo neuvo kehitysapua...eiköstä rooakrian miehitystä ole ollut jossain päin afriikkaa.
Yleensä autoilijat lastaa yksin, mut jos härmäläisellä ruuvilla purku, niin ite paikalla, kun ei kuitenkaan kestä koko rekkakuormaa lastata.
Sen enempää spekuloimatta kuka viljelee mitenkin, mut eurostoliitto/soomi tasolla rahat loppu, niin seuraavalla kaudella tulevat uudistamaan koko tukipaletin. Koittivat kysellä tuki-infoissa mitä tulossa, niin eivät osanneet viisaat sanua muuta kuin et jos tämä suuntaus jatkuu, niin tod.näköisesti leikkuria sopivasti. Helppohan tukia on siirrellä isosti kun ohjelmakausi vaihtuu, kuten esmes tilatuet tuli 06. Se et kuka kärsii eniten riippuu lobbareista. Jos entinen suuntaus jatkuu tukiloisissa, niin ympäristön ympärille rakentuu entistä isompi tukipotti, joka ei välttämättä valu maataistelijan taskuun vaan erilaisten konsulttien ja ympäristöosaajien.
ei pitänyt ottaa tuet eikä satovahinkokorvaukset huomioon. epäilen että nurmi on kansainvälisesti vertailtuna aika vahvoilla. Ehkä joku joka hyötyy pitkästä valollisesta jaksosta on kanssa hyvä. En vaan tidä mikä sellainen kasvi olisi.
Mitenkohan jonkun porkkanan sadontuotto suhteessa eurooppaan.
Eli peruna on oikea kasvi! Pitää vedestä ja pitkästä päivästä
Eiköhän mm.sipuli,porkkana,peruna ole satotasoiltaan samassa tasossa muun eurostoliiton kanssa, jotka osaa homman.
Kuulostaa kyl äkkiseltään isolta erolta ijasja2n laskelma. Kyl luomussa ns.latausnurmille tulee hintaa per kausi kohtalaisen paljon, jos meinaa oikeasti saada hyödyn irti niistä lannoitusta ajatellen. Vähintään kolme niittoa kesässä tundrallakin tehtävä ja siemenseosta ruuvattava lohkon kunnon ja ominaisuuksien mukaan. Ilman shaissee pitemmässä juoksussa pitää osata hommansa oikeasti, jotta satotasot pysyy hyvinä. Mitä porissu pian kolmekymmentä vuotta luomussa olleiden viljelijöiden kanssa, niin pitkän ajan keskisadot on kovia jos oikeasti läpeensä 3tn ha ottaa viljoilla.
Kenen tukipotti pienenee, kun luomu lisääntyy? Tukirahaa tuskin jaossa enempää seuraavalla kaudella, mut tukirahaa pitäisi löytyä x määrä lisää. Eihän siinä mitään miten viljelee ja mitä, mutta jos homma pelkästään tukien varassa, niin saattaa jäädä lopussaan luu käteen.
Jos nyt hetkeksi hypätään tavanomaisen puolelle niin saako jollakin nopealla ja tehokkaalla kasvilla yhden vuoden viherlannoituksesta hyötyä irti maanparannusmielessä? Jos tämän perään kylvetään esim. syysrapsi.
Yhden kesän tehokasta maanparannuskasvia ole vielä olemassakaan. Mesikkää tekisi mieli kokeilla tai kuituhamppua. Saneerauskasvi oli pettymys muutaman kauden kokeilussa. Meinasin palata takasin nurmiin, joissa apilaa ja ruokonataa enimmäkseen ja kerääjäkasveja kylvää jatkossa mahdollisimman paljon. Lohkot saa kyllä äkkiä pilattua huonoon kuntoon, mut niiden palauttaminen takas hyvään kuntoon ottaakin sitten enemmän aikaa ja rahaa...
Siirtymähän tulee joka tapuksessa, jos luomuun siirtyy. Niin suunnittelisin siirtymää sillai et monistaisin viljoja omaan käyttöön, et pystyisi jatkossa käyttämään mahdollisimman paljon omaa siementä ainakin viljapuolella. Mut eikös toi viiden kierto olisi järkevä ainakin lannan kiertoa ajatellen. Kierto esim. Nurmi-nurmi-vilja-palko-suojavilja, niin hyvässä lykyssä saisi nurmistakin apilan talteen, jos kylvää apilapitoisia nurmia. Olisko esmes kasvilajeina syysruis, kaura, ohra, härkäpapu ja apilanurmet. Suojaviljalla aikainen ohra, niin saa kunnon nurmen perustettua ja puintikin sujuu yleensä hyvissä olosuhteissa. Syysvilja nurmen perään, niin tasaa kivasti hommia, kun nurmesta syysviljalle saa reilummin aikaikkunaa kylvöille.
Entäs seittämän kierto esmes nurmi-nurmi-syysvilja-palko-joku virna-kaura-suojavilja?
Varmaan kuitenkin alussa helpoin rakentaa yksinkertainen kiertosuunnitelma, jota on sitten ajan myötä helpompi viilata omaan käyttöön paremmaksi. Mitä vähemmän muuttujia, niin sen helpompihan sen kanssa on elää.
ihan normikierto 6-7 vuotta tuolla isossa maailmassa. Suomessa lumi kuittaa osanmielestä noi kiertovuodet. Varmaan kannattaa lähteä kiertoa rakentamaan edellisten pohjalta, jos sellaista ylipäätään on ollut, mut eiköhän toi satokasvien päättävä kierto pääty yleensä suojaviljaan, näin ainakin itsellä tavanomaisessa viljelyssä. paljolti kierto riippuu miten paljon lantaa käytössä ja mitä tarkoitus viljellä sekä mahdollisten rikkaongelmien selvittäminen. lohkojen kunto viljelykasvien kanssa laittaa raamit kierrolle. Sitten jos siementuotantoa, niin evira laittaa oman mausteensa vielä viljelykiertovaatimukseen.
Eiköhän luomussakin ihan markkinatalouden ehdoilla mennä hinnoittelussa, joten jos luomun tuotantomäärät kasvavat isosti, niin tulee hinnat alaspäin ainakin tuottajalle.
Siirtyäkö kokonaan nestemäisiin lannoitteisiin? Yhdeltä toimijalta saisi maanäytteen perusteella tehdyt lannoitteet, joten tulisi kerralla kaikki tarvittava yhdellä kertaa. Kasvustoon voisi sitten ajaa ruiskulla lisää tarvittaessa.
Jännä homma, että rahastajat alkaneet niin kovasti vouhkaamaan kaikenlaisten hiven-linimenttien kanssa lannoituksessa, kun ennen pystyi levittämään viskalla reilumman tällin, et sai pellon kasvuasentoon oikeasti. Nykyään vain tekohengitetään kasvustoa, että saisi kasvit tuottamaan,mutta ongelma itsessään jää hoitamatta.
