Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Maasta vaikea kaivaa hivenet ylös kasvien käyttöön, kun kalkitsee ph:t kaakkoon. Ei ole ollut ongelmia maahan levitetyillä hivenillä saada niitä kasvien käyttöön, kun ph 6-6.5 välissä. Ainakaan megalab ja silmämääräisesti havannoituna. Vanhat Yaran rakeiset hivenet luvattiin säilyvän 2-4 vuotta kasvien käytössä ja kyl niillä säännöllisesti käytettynä alkoi näkymään myös viljavuustuloksissa ja kasveissakin. Nyt leikitty lehtilinimenteillä pitemmän aikaa. Hyvä bisnes valmistajille,kun loputon kierre ,kun joka vuosi on ajettava puutosoireisiin lehdelle eikä varsinaista korjausliikettä pääse tekemään,kun ei löydy valmistajaa tuotteille, jotka ajettaisiin korjaamaan maaperä vajetta.
Puna-apila nurmiseoksiin suojaviljalla ajettu premium SX 10g plus puolikas litra mcpa. En ole onnistunut tappamaan apilaa, kun käyttöohjeen mukaisen apilan kasvuasteen mukaan ruiskutettu, toisinaan melko myöhäinen ajankohta ruiskuttaa. Tosin ei noilla aineilla nitistetä mitään ongelma kestorikkoja.
Joo, ohdake yskäsee ja niistää nenänsä, valvatti voi ehkä räpäyttää silmiänsä.
Tosin seuraavana vuonna kaverukset kyllä kaatuvat lopullisesti kun niittokone vie jalat alta.
Ohdake ja valvatti pysyy sen verran aisoissa, että aikaisen ohran saa pois ilman,että ehtivät siementää. Niittoa kyl tottelevat hyvin. Aika helppo hävitys keino.
Puna-apila nurmiseoksiin suojaviljalla ajettu premium SX 10g plus puolikas litra mcpa. En ole onnistunut tappamaan apilaa, kun käyttöohjeen mukaisen apilan kasvuasteen mukaan ruiskutettu, toisinaan melko myöhäinen ajankohta ruiskuttaa. Tosin ei noilla aineilla nitistetä mitään ongelma kestorikkoja.
Pitkään juoksuun tulee kalliimmaksi ajaa aina puutteet lehdelle kuin että saisi korjattua maahan. Aikoinaan levitettiin pahoin mn puutoksesta kärsivälle lohkolle 400 kg ha mn-ravinnetta alkuun ja sitten vielä pienemmillä määrillä myöhemmin plus Cu ja Zn joutui korjailemaan. Sellaisen huomion tehnyt HHt mailla, että jos mn puutosta, niin Zn ja Cu yleensä myös alhaisia.
Olosuhteet tekevät myös paljon miten pahoin puutokset tulevat näkyviin. Jos lämmintä ja kosteutta sopivasti, niin monesti oireet ei niin helposti näkyvällä kuin, että kasvuolosuhteet on kovin stressaavat. Toki jos puutokset pahoja, niin tulevat kyllä näkyviin olosuhteista riippumatta. Tosin nyt kyl näkee mihin on laitettu toupinkia ja mihin ei. Aikalailla tummempana kasvustot joissa toupinkia. Tuli näköjään ruiskuttaessa haukia joillekin monikantikkaisille lohkoille.
Sehän riippuu mitä hiveniä meinaa tuutata. Kukintaan mennessä pääsääntöisesti pitäisi olla linimentit ajettuna. Toki riippuu viljelykasvistakin mitä ja milloin kannattaa ajaa. Viljoille olen pensomisen loppuun mennessä hivenet ajanut mitä meinannut ajaa, typpeä vielä lippulehti vaiheessakin.
Hivenille ph 6-6.5 välissä parhaillaan. Tietyt kasviryhmät ottaa vastaan lehtilannoitusta kohtuu hyvin, kun vain ajoitus sattuu kohdilleen. Se onkin ehkä haastavin,kun toimintaikkuna on Suomessa sangen lyhyt verraten Keskisen Euroopan kasvukauteen. Eniten tulee vastetta linimenttien käytöstä, kun kasvustot siinä asennossa et tulee niitä agronetin ylittäviä satotasoja. Kyl se peli vähän niinku pelattu jos kasvustot alkaa olleen punaisen keltaisia jonkin ravinnepuutoksen johdosta ja siihen koittaa elvyttää muutamalla sadalla ml jotain linimenttiä. Joskus muinoin oikaistiin mm.mn puutosta rakeisena mn- ravinteella jotain 400kg ha, niin ei niistä jollain mantracilla saa muutaku pahan mielen ajaessa kitukasvustoon.
Kuten aiemmin mainittu ei lehtilinimenteillä maahan saada puutoksia korjattua. Booria saatavina mm. soluboorina. Ennen löytyi kemiraltakin hiveniä rakeisena joilla pystyi korjaamaan maaperässä olevia puutoksia, vaikutusaikaa luvattiin 2-4 vuotta. Kyl niillä sai nousemaan viljavuustuloksissa hivenarvoja, kun säännöllisesti käytti, mut valitettavasti tippuivat listoilta vähäisen kysynnän vuoksi. Joskus levitettiin mm. Mn isojakin määriä rakeisena ravinteena. Ruiskutuksissa alkaa olla sellaisia koktaileja linimenttejä nykyään, kun lehtilannoitus on viimein saapunut pohjolankin perukoille. Mut perussetti pitäisi saada ensin kuntoon maaperässä, jotta jotain kunnon vastetta saadaan aikaan ns.ahtamalla lehtihivenlannoksilla kasvuun vauhtia. Pitäisi aina olla se nolla ruutu lohkolla mukana, et näkee oikeasti et antaako vastetta vai onko rahan tuhlausta, tosin jos kasvustossa oireet näkyvissä, niin peli jo pelattu eli satotappioita kerennyt jo tulla.
Reetta on aivan päällikkö ruis, mutta vaatii korrenvahvistusosaamista, eikä sakoluvunkesto ole ihan parhaimmasta päästä. Reetta on ollut ruislajike, joka viimeistään sekoittaa luomuruismarkkinat. Tämä kertoo lajikkeen talvenkestävyydestä.
Tavanomaisessa viljelyssä kunnon kasvinsuojelumahdollisuudella hybridi on syksyllä huolettomampi.
-SS-
Kuin huolettomampi hybridi vs. tavanomainen? Talvehtimisella iso painoarvo lajikevalinnassa, kun lunta tulee yleensä riittävästi ja sulaan maahan sekä talvea on oikeasti eikä mitn muutaman päivän lumiloskaa.
Mitens viljojen rikkaharaus vaikuttaa kasvustoon,pensomiseen, kasvun kiihtymiseen ym.?
Miten tarkkaan on sattunut levitys Bogballen viskalla ja cemagron lannoilla? Tarkoitus ajaa viljalle npk:t, kun kylvön yhteydessä meni pelkät startit. Ei suoraan löydy taulukoita cemagron lannoille, joten joutuu vissiin kokeileen likimain olevilla taulukoilla. Jos jollain sattuisi olemaan tietoa, niin olisi kiva tietää mikä lannoitelaji vastaa mitäkin taulukkoa.
Maanparannus ja lannoitus mielessä, niin kokeiluun suojaviljaan tälle kaudelle kylvöön ruokonata 60, timotei 20 ja p-apila 20 pinnaa. Saa sitte nähdä millainen kasvusto on ensi kesänä nurmessa. Muuten yleensä valmiilla seoksilla kylvänyt,joissa se 20 pinnaa apilaa ollut seassa.
Arktikaa ollut parina kautena kylvössä ja nurmen jälkeen kylvettynä. Ongelmana oli eka vuonna, et timotein kanssa kilpaili kovasti ja pisimmät timoteit 1.5m. Olisi pitänyt ajaa rikat esmes Broadwayllä tahi glyfottaa nurmen lopetus, mutta meni opiskelun piikkiin kokeilut. Viime talvesta selvisi vain peitattu siemen, tosin meni kylvö myöhäiseen ja lähdöt oli aika hentoisia, kuitenkin ajoin lumihomeaineet kaikille kylvöille. Meinaan vaihtaa Reetta rukiiseen tälle kaudelle nurmiin kylvettäville syysviljoille, jospa se pitäisi paremmin nurmen jälkikasvun kurissa.
Viime kauden päätteeksi oli ruiskun päivitys edessä, niin puntaroin nostolaite ja hinattavan välillä. Nostolaitekoneesta ei saanut millään järkevää pakettia verraten hinattavaan. Pienempi vesitilavuus,iso paino veturin akseleilla,työläs irroitettava, hinta hinattavien luokassa ja monenlaista viritystä etusäiliön ja takasäiliön välille, jotta saa pelaamaan yhteen ja veturinkin olisi joutunut varmaan päivittää isompaan. Kohta sitte näkee menikö täysin pommiin hinattavan hankinta vai osuiko oikeaan tuntemukset hinattavan eduksi.
Laittaa ne kentät kuntoon, että ei ole kiviä ja epätasaisuuksia, niin ehtii niittää köykäisemmälläkin koneella paljon päivässä, kun pystyy ajamaan reilua marssivauhtia. En tiedä millaisia mielikuvat tehokkaasta, mut 185ylöllä niittää helposti sen 10-20ha päivään kuha em.asiat pellolla kunnossa. Saati sitte kolme- tahi nelimetrisellä. Kun murskaa useammin kesässä, niin onnistuu kyl murskallakin kohtuu nopiaan. Orsin 2,5m murskalla tulee murskattua kasvustot, niin sen 10-15km/h pystyy ajamaan, kun ei päästä sitä apilikkoa liian pitkäksi. En tiedä miksi pidetään polttoainesyöppönä murskaa, kun 110hv koneella 1000perällä pyörittänyt murskaa, niin pystyy ajamaan sillä 1300-1400 rpm moottorinopeudella em.ajonopeuksilla eli samat kun ylön185 niittäessä. Btw molemmat ei pysy kasassa, kun aletaan töihin eli pajapäiviä joutuu varaamaan sesonkiin.
urakoijat vähissä kun ei niin hirveesti enää haluja laittaa vähiä rahoja kalkkiin..
Eikö se ole sama lopettaa viljelyharrastus kokonaan, jos perusasioista lähtee tinkimään.
galeran käyttö rypsi/rapsilohkoilla ainakin perunaa seuraavana vuonna vikuuttanut,mitä perunaparoneilta kuullut. Voisi olettaa että vaikuttaa vielä maankautta isosti, kun yleensä perunalle maata kuitenkin muokataan rajusti. Se et ottaako esim.apila itteensä ei tietoa, mut voisi olettaa että on herkkä rikka-aineiden vaikutuksesta, niin sitä kautta ottaisi myös itteensä.
Mut luomusta, niin kauanhan se on hyvää pisnestä, kun kasvitilallinen näinnäisviljelyä harrastaa, tosissaan isosti tekevällä riskikertoimet kasvaa ihan samalla tavalla kuin tavanomaisessakin. Kyl ainakin ketkä sen 20-30vuotta luomussa olleet ovat sitä mieltä, että shaissee oltava jossain muodossa käytössä kasvipuolelle, jos meinaa oikiasti saada pitkässä juoksussa jotain satoakin. Eläintilallisellehän tämäkin systeemi on luotu kuin nyrkki silmään, jolla vielä sattuu olemaan isosti pinta-alaa ja panostaa vielä oikiasti peltoviljelyynkin.
