Onko joku kysellyt syysvehnän siemenen hintaa?

Lantmänneniltä löytyy Skagenia ja Igloota, 660-670 e/tn taisi olla hintaluokka.

Lainaus käyttäjältä: Arra - 03.10.17 - klo:08:24

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 03.10.17 - klo:07:45

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 03.10.17 - klo:01:01

Osallistun tapahtumaan puimureiden yö 2.10.2017

Olen tässä syömässä koneella. Aloittelin tänään 9:00 rypsin puinnit ja hetki sitten laittelin kuivurit pyörimään. Vielä olisi 4 tunnin puinnit ja kaikki on korjattu.

Mitä oli rypsin puintikosteus?

Omaa toissapäivänä Pohjanmaalla puitua rypsiä kuivasin 13 tuntia, että  oli  8 prosenttista.  Alkukosteutta en tiedä, kun mittari näytti ++++

Laitoin rapsit perjantaina Arskaan illalla 11, hygrostaatin säätö oli neljännekierroksen löysemmässä kuin viljalla. Noin kolmelta oli mennyt jäähdytys päälle. Loppukosteus 8,5 % . Eilen illalla laitoin uudestaan päälle, kiristin vain hiukan hygrostaattia, ajattelin, että kaksi kierrätyskierrosta. Hygrostaati laukaisi jäähdytyksen hiukan ennen toisen kierroksen loppua, ehkä puolentoista tunnin päästä, ja jäähdytyksen jälkeen kosteus oli 6. Rapsi ei ollut käteen tuntuen kovin kuumaa.  Meniköhän tuo tuosta pilalle ?

Muut kuivurilliset olivat 7% , 8% ja 8,3%. PItäisi varmaan harjoitella lisää tulevaisuudessa ja laittaa hygrostaatin ruuvin asento ylös eri loppukosteuksille, niin voisi tehdä jonkun täplän siihen. Viljan 14% siinä on täplä jo valmiina.

-SS-

Meinaat että menikö pilalle kun on liian kuivaa? Kirkkonummella kuivaavat tavaran ennen käyttöä viiteen prosenttiin, että ei kai se siitä pilalle mene.

Perjantaina tuotiin pihaan.

"Neuvo2020 -blogi"-sivustolla Facebookissa on ainakin DON esiintyminen lajikkeittain Salossa -kalvoja.

Eemeli ja Marika 100% näytteistä DON alle 1,75, Belindalla yli 90% näytteistä alle 1,75.

Tämän hetken laskelmilla pysyisin takuulla luomussa, vaikka luomutuki otettaisiinkin pois. Ainakin viljanviljelyluomussa tulos hehtaaria kohti on ollut rutkasti parempi, kuin kemiallisessa viljelyssä. Teen yhden kemiallisen tilan kirjanpitoa, ja se takaa, ettei hinkua takaisin kemialliseen viljelyyn ole. Ei, vaikka luomutuki poistettaisi. Varsinkin tällä hetkellä luomuviljan hinnat ovat niin asiallisia, että homma kannattaa oikein hyvin. Omien laskelmieni mukaan tämä kannattaisi siltikin paremmin, vaikka hinnat olisivat kemiallisesti viljeltyjen tasolla.

Olisiko mahdollista saada avattua näitä laskelmia luomun osalta? Millainen viljelykierto, pinta-alaprosentit eri kasveilla, miten lannoitus on toteutettu, käytetty polttoaine/ha, mahdolliset muut tuotantopanokset e/ha, keskimääräinen satotaso eri kasveilla normaalivuonna?

Koneilla, työajalla, vuokratasolla jne. ei taida olla suurta merkitystä verratessa luomua ja kemiallista viljelyä.

No, nyt voisi olla rapsinsiemenen tilauksen paikka. Varmuuden vuoksi. Mikäpäs sen parempi kuin syksyllä valmiiksi äestettyyn kylvää heti kun routa pehmenee.

-SS-

Miksi odottaa kevääseen? Kylvät nyt syksyllä sitä kevätrapsia niin siellähän se siemen on valmiina jos vaikka keväällä pitelisi sadetta Vihdin autiomaassa. Ei se syksyllä enää kuitenkaan idä ja rapsin siemen ei taida ihan helposti pehkaantua. Käyt vaikka niitä Proximoitasi peittaamassa Vihervakassa. Epäonnistuminen ei suurta lovea kassaan tee.

Vipu palvelu hyväksyy - kylvösiemenen laatu - kohtaan pelkkä valitse.
Eli laatua ei ole pakko ilmoittaa, ellei halua maksaa TOS maksua.

No kyllä, ja siitä löytyy Tossin ja sertien lisäksi myös "muu siemen". Mielestäni syntyy kuitenkin ristiriita, jos lajikkeena komeilee uutukainen lajike, eikä myönnä sen olevan ostettua, tai omakasvattamaa. Tämän takia lajike kohdassa pitäisi olla myös "muu lajike" vaihtoehto. Tällainen vaihtoehto olisi hyvä muutoinkin, koska pitkään ohraa viljellyt on voinut sekoittaa lajikkeet niin perusteellisesti, ettei kukaan tiedä , mitä se on. tällöin voisi olla vielä kohta "lajike tuntematon". Ainoa pikku ongelma on siinä, että ohjelma laskee kylvömäärät ja 1000s painot lajikkeen tyypillisten ominaisuuksien mukaan, mutta tällaisissa epäselvissä lajikkeissa selvittäisiin jollain kompromissiarvoilla.
[/quote]

Tänä vuonnahan Vipuun tuli vaihtoehto "Ei lajiketietoa" tjsp.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 02.05.16 - klo:20:24

Viljaa tulossa Euroopassa ennätys määrä ,hinta laskee .Nyt pulkkivehnää kasvuun niin syksyllä laiha tili selvyys.

Jos esimerkiksi vehnän hinta johonkin suuntaan liikkuu, riippuu se lähinnä
maailman kymmenestä suuresta vehnäntuottajasta, EU/ Länsi-Eurooppa
ei ole tuossa joukossa.



-SS-

Paljon on maailma vuodessa muuttunut, kun vielä 2014 Ranskan tuotos oli n. 39 MMT ja Saksan 27,7 MMT. Mut ei auta katovuodetkaan Euroopassa viljan hintaan ei. (https://en.wikipedia.org/wiki/International_wheat_production_statistics).

Tai jotain.

Lainaus käyttäjältä: milkboi - 03.04.16 - klo:20:04

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 03.04.16 - klo:19:56

Tossa olis kyllä ittellekki tavoitetta, 2009 liikevaihto 525, josta tulos 433 

Rassaaks peltokaupat oy:n(lue OnYlivoimainen)tuloksia?

Niin ton yhden vuoden tuloksellakin ostaa jo 350ke palan ja lainaakin voi ottaa koko peltokaupan hinnan nettovarallisuuden putoamatta..

Toki näin, mutta jos vastataan tarkasti milkboin kysymykseen, niin peltokaupat ei rassaa oy:n tulosta. Olikos se nyt niin, että pelto on kiinteää omaisuutta, jolloin sitä ei voi poistaa. Nettovarallisuus kasvaa peltokaupoissa oy:ssa eri tahtiin kuin elinkeinonharjoittajilla.

http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Documents/ymparistokorvauksen-muistilista-2015.pdf sivu 4:

"Lannoitus on tehty keväällä ilmoitetun kasvin mukaisesti. Sadonkorjuun jälkeen tehtävä lannoitus tulee
huomioida täysimääräisesti osana seuraavan vuoden viljelykasvin lannoitusta.

Huomioi lannoituksessa liukoinen typpi täysimääräisesti. Tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältä-
vissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä saa olla enintään
170kg/ha.

Lannan ja perunan solunesteen sisältämästä kokonaisfosforista on huomioitava 100 prosenttia. Turkiseläinten
lannan kokonaisfosforista, lihaluujauhon ja elintarviketeollisuuden ruokajätteen sekä kä-
sitellyn sakokaivolietteen ja puhdistamolietteen kokonaisfosforista on huomioitava 60 prosenttia.
Tuhkan kokonaisfosforista on huomioitava 40 prosenttia. Jos käytät orgaanista lannoitevalmistetta,
joka sisältää edellä mainituista useampaa, ota lannoitteen koko fosforisisältö huomioon sen raakaaineen
perusteella, jota lannoitevalmisteessa on eniten.

Jos sato jää korjaamatta esimerkiksi märkyyden vuoksi, muista, että peltoon levitetty fosfori on
huomioitava seuraavana keväänä täysimääräisesti lannoituksessa.

Syyskuun alusta alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän
liukoisen typen määrä saa olla enintään 35 kg/ha.

Levitä lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet 1.4.–31.10.

Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vuorokauden
sisällä levityksestä, lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä.
Saat levittää kasvipeitteisinä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita
15.9. alkaen vain sijoittamalla, ellei kyseessä ole syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä
lannan levitys.

Voit lukea tarkemmin lannoitusasioista sitoumusehdoista ja täydentävien ehtojen oppaasta."

Mitä suuruusluokkaa rahdit ovat yleensä olleet tonnille alvittomana, Belor ja Agroy, n 150 - 250 km etäisyydelle lastauspaikasta tilattuna?

n. 11-13 e/tn alv 0 . Belorin sivuilta tiauskaavakkeessa saa laskettua rahdin kun kirjoittaa postinumeron, tonnimäärän ja määrittää nosturipurun (ei/kyllä)  ja tämän jälkeen "laske hinnat", niin ilmoittaa rahdin erikseen. Agroy tod. näk. samaa hintaluokkaa.

Eikös siellä lukenu että "jos ehdot muuttuu tai rahat loppuu, niin viljeliä voi sanoa sopimuksen irti yksipuolisesti."?

Hakuopas s.88: "Korvauksien määrää ja ehtoja voidaan muuttaa
sitoumuskauden aikana, jos Euroopan
unionin lainsäädännön muutokset, päällekkäisen
maksun estäminen tai perustasoa koskevat
muutokset sitä edellyttävät. Tällaisessa
tilanteessa sinulla on mahdollisuus luopua
sitoumuksesta ilman takaisinperintää, jos et
hyväksy muutosta."

Tämä teksti siis ympäristökorvauksen alaisuudesta. Eli ei taida LHK-leikkurilla päästä irti ympistä (on se Artjoki fiksu mies...)? Mutta jos se 500/450 euroa muuttuisi niin silloin voisi irtaantua? Pitäisikö silloin jäädä kokonaan pois ympistä vai voiko tehdä uuden sitoumuksen?
 

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 18.03.15 - klo:23:41

Kyllä Mavin sivulla sanotaan että katkaisee. Mitenkähän tuo lohkon kelpoisuus selviää, siis mistä näkee onko virallisen valtaojan varrella.

Pohjavesialue on mainittu lohkokohtaisesti maatilan esitäytettyjen tietojen yhteenvedossa.
Vesistöt ja valtaojat näkyvät värillisenä viivana Vipu-palvelun kartassa. Olikohan se nyt semmoinen keltainen
valtaoja ja vesistö siniharmaa. Eli menee Vipuun pankkitunnuksia käyttäen. Menee sinne vipukarttatoimintoon.
Sitten painelee "tasot" näppäintä, alkaa väriviivoja näkyä. Ne viivat tulkitaan seuraavasti:



-SS-

Eikös siellä Vipussa ollut joku vastuuvapauslauseke, että ei valtaojat ja vesistöt välttämättä ole ihan justiinsa piirretty sinne? Lisäksi peltolohko ei välttämättä lähde ihan vesistön rajasta, jolloin jonkun tahon pitäisi tulkita kelpaako lohko suojavyöhykkeeksi vai ei.  Tietty voihan se olla että sähköisessä haussa on ennalta määrätty mihin lohkoihin suojavyöhykettä voi tarjota, mutta se kuulostaa liian helpolta viljelijän kannalta. Kai sitä saa soitella Ely-keskukseen ja kuntaan, ilman että kukaan antaa mitään varmaa vastausta.

ihan mielenkiintoinen. mulla kaatuu tosi moni lohko valtaojaan tai loimijokeen. en vaan tiedä onko ne semmosia valtaojia. sanokaas mistä näen sen onko valtaojissani valtaojia, johon liittyvät lohkot saisi suojavyöhykkeeksi. vipun kartta häh?

OIVA-palvelusta: https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/rekisteroityminen.asp

Kohdentamisalueella max. 20% pellosta saa olla suojavyöhykettä, ilmeisesti LHP:tä saa olla lisäksi 20%? Mitä sitten tapahtuu jos laitat suojavyöhykettä maksimit ja esim. osa vuokrapelloista häviää kokonaisalasta viiden vuoden sopimuskauden aikana?

Parisataa kokonaistuki, muokata saa oliko syys- vai lokakuussa eli ei syysöljyksaveja. 

"Typpeä sitovien kasvien alat
Typpeä sitoviksi kasveiksi hyväksytään tilan peltoalalla olevat herneet, pavut, lupiinit (ei Alas-kan eikä komealupiini), virnat, soijapavut, mesikät, mailaset, apilat sekä näiden kasvien seok-set. Ekologisen alan vaatimusta täyttävää typpeä sitovaa kasvia voi viljellä tilan kaikilla pelto-lohkoilla. Typpeä sitovaa kasvia on oltava peltolohkolla 30.6. - 31.8. Jos typpeä sitova kasvi korjataan ennen edellä mainitun ajanjakson päättymistä, peltolohkon voi muokata vasta 1. 9. alkaen. Kasvuston tai sen sängen voi päättää kemiallisesti aikaisintaan 1.9. Jos alalle kylvetään syyskylvöisiä kasveja, peltolohkon kasvuston tai sen sängen voi päättää kemiallisesti sekä loh-kon voi muokata ja kylvää edellisestä poiketen aikaisintaan 15. 7. Typpeä sitovien kasvien pai-nokerroin on 0,7. Tämä tarkoittaa sitä, että jos viljelijä ilmoittaa yhden hehtaarin hernettä, se lasketaan 0,7 hehtaariksi ekologista alaa."

Onnistuu siis syyssavikkakin EFA:n perään?