Mikäli huohotinta ei koneesta löydy, niin aja niin pitkään että palkki lämpenee ja avaa varovasti täyttöproppua jotta pääsee paine purkautumaan. Noin tehden stefat ei pullahda paikoiltaan.
Sama konsti pätee myös etuakselistoon jos siinä ei ole huohottimia. Avaa varovasti voi tulla öljysuihku silmille jos paine on kova.

Saludo ja KultaKatriina !
70-Luvun puolenvälin tienoilla kuulin kaverilta joka oli käynyt työkeikalla Helsingin Vallilassa toimineessa kahvinpaahtimossa seuraavan  tarinan.
Paahdon jälkeen oli kaksi vierekkäistä pakkauslinjaa joista toisen päästä tuli Saludo pakkauksia ja toisesta KultaKatriinaa.  Että sellaista yhteistoimintaa eri kaupparyhmittymillä.

Itse olen lopettnut talviraivuun lähes kokonaan. Menen vain sellaiseen kohteeseen jossa kasvaa jo 3-4 metrinen kuusikko. Se varjostaa jo niin paljon ettei sieltä enää juuri lehtipuut nouse ainakaan haitaksi asti. Olen kerran raivannut huhtikuulla kantohangella muutaman hehtaarin ja juhannuksen aikaan näky oli järkyttävä. Yhdestä kannosta oli noussut monta haaraa ja pisimmät oli jo toista metriä pitkiä, etenkin pajut. Eli en enää menee lehtipuu kohteisin ennen uuden lehtikasvuston syntymistä enkä loppukesällä sen jälkeen kun virtaukset kääntyy juuristoon päin. Löytyy myös kohteita jotka lähes puhtaita kuusi/mänty taimikoita joissa tarvetta raivaajalle niin niitä hoitelen talvikaudella.
Ymmärrän kyllä sen että monella on talviaikaan suuremmat mahdollisuudet työskennellä metsässä kuin kesähelteillä.  Mutta kukin taaplaa tyylillään silloin kuin itselle parhaiten sopii.

Ei tuo voi olla totta, koska mainoksessakin lukee , että huollon helpoutta!

Fusion 3 itsellä käytössä ja sama ongelma että kammion ja pyörän väliin kertyy heinämössöä. Se voimansiirtoketjujen puoli kokonaisuudessaan ikävä puhdistettava. Kammion rakenteesta johtuu se että sitä heinäsilppua varisee niin paljon verrattuna muihin paalaimiin. Vaakasuoraan rako paalin halkaisijan verran ja etuosassa vielä lähes pystysuoraan. Tämä on "hinta" nopealle paalin siirrolle.
Kun yhdelle asialle kumarrat niin toiselle pyllistät !!

Kyseessä 6000 sarjan Hitec ja ongelmana vedonvapautuksen toiminta.
Kun kytken vedonvapautuksen lähtee liikkeelle niinkuin pitääkin ja pysähtyy jarrua painamalla, mutta ei lähde uudelleen liikkeelle jarrun vapautuksesta. Saattaa toimia ok muutaman pysäytyksen ja sitten taas tulee häiriö. Ajo onnistuu virheettömästi jos ei käytä vedonvapautusta.
Koneeseen vaihdettu äskettäin jarrujen pääsylinterit ja tuntuma sellainen, että vasen jarru pitäisi ilmata uudelleen.
 Voiko häiriö johtua siitä??  Missä sijaitsee kytkimet jotka sytyttää jarruvalot ? Sitä kautta menee tieto pysähtymiselle

Kokemusta Jämän kattilassa niin soluarinasta kuin nyt käytössä olevasta aaltoarinasta.
Alltoarinan mukana tuli ne "lämpösauvat" jotka tulee arinan sivuille jolloin puut ei ole kiinni kattilan sivuseinissä ja liekit "huuhtoo" etenkin palon alkuvaiheessa myös kattilan kylkiä.
Aaltoarinan valmistaja mainostaa puunsäästöä jota en ole havainnut. Palotapahtuman loppujakso meni soluarinalla paremmin ja ei juurikaan jäänyt hiiliä kuten aaltoarinalla. Edellä mainittu johtuu siitä, että soluarinassa reikiä tasaisesti koko alueella ja aaltoarinassa reiät osin suurempia mutta harvemmassa.
Näillä tiedoilla valintani uusinnan aikana kallistuisi soluarinaan, mutta todennäköisesti tekisin u-raudoista niinkuin aiemmissa viesteissä on ehdotettu.

Mikäli ei ole virtauksensäätöventtiiliä on tilanne niinkuin mainitsit. Maksoi muistaakseni 650€ + parin tunnin työt asentajalta v.2011 kun sellaisen venttiilin omaan valtraani asennutin. Toimii kombipaalaimessa yhtaikaa käärintä ja noukkimen nosto.
1 lohkosta virtaus paalaimen venttiileille ja 2 lohkosta noukkimen käyttö.

2017 vuoden mallia oleva kone jossa on se suurempi halkaisijainen sulloja.
2.5 kg sopi vaseliinia Bekamaxiin niin muutaman päivän välein piti täyttää. Pellolla merkkivalollisesta kytkimestä virrat päälle ja voitelu hoitui.
On ollut niitäkin päiviä jolloin tarvinnut kaksi kertaa vaihtaa patruuna, koska en ole vaihtanut aamulla vajaan tilalle uutta vaan vasta hälyn jälkeen. Sellaisena päivänä saldo yli 400 paalin. Karhotuskone menee edellä ja ilman sitä työ näpertelyä.
Ei se mäkkärin paali muita ihmeellisempi ole jos huonompikaan. Itsellä paalin suhteen parhaat kokemukset muuttuvakammioisesta, mutta tiettyjen seikkojen vuoksi palasin kiinteäkammioisen käyttäjäksi.

Uusi Fusion 3. Kyseinen kone osoittaunut pettymykseksi vaikka piti olla paalainten kunkku. Sylkee sullojan yläosan kautta heinää takaisin noukkijalle. Tämä tapahtuu kun esim päisteessä ajaen ei ole tavaraa menossa reilusti sisään ja toinen hetki kun paali alkaa muodostumaan ja pyörimään kammiossa. Kun silppua on riittävän paljon tullut takaisin ja ajaa karholle  noukin tuo lisää niin momenttikytkin laukeaa. Mitä kuivempaa heinää sitä herkemmin tuo tapahtuu. Tuo kaikki tapahtuu sen vuoksi kun kammioon menevä massa joutuu menemään ylöspäin, ja mikäli massa ei ole runsaasti menossa kammioon niin osa putoaa takaisin minkä sulloja yläkautta heittää noukkimelle.
Se tässä vaiheessa epäilyttää onnistuuko olkienpaalaus ollenkaan jos silppuamisterät käytössä.

Mäkkäri on varmaan joillekin uskonto, koska kukaan ei ole asiaa julki tuonut. Huollon tiedossa asia on koska ovat koittaneet vastakampaa muotoilemalla ongelmaa korjata.
Telojen rasvari patruuna systeemillä on myös pula-ajan vekotin. Kovasti olen kaivannut edelliskoneen Bekamax rasvaria kuin myös sitä kuinka tasaisesti telialustainen kulki perässä.
Mikäli kaupanteko hetkellä olis ollut tämänhetkinen tieto niin paalain olis vaihtunut , mutta merkki ei.
Mäkkärissä on yksikertainen nopea paalinsiirto käärintään, mutta sen vastapainoksi kaksi hydemoottoria enemmän ja voimansiirrossa monimutkainen ketjuhässäkkä ja sen myötä v-mäinen vasenpuoli puhdistaa sekaan tulevasta heinämoskasta.
Verkotus ja käärintä sujuneet ongelmitta, mutta tarvikkeiden lastaus hirveän korkealle jonkinlainen miinus kuten muovin laitto käärintään. Plussaa kun käärintäkehää voi pyörittää takaosan napista.
Että sellainen paalainten kunkku!!

Älä laske telaan tarttunutta tavaraa kuivumaan. Jokaisen työpäivän jälkeen puhdista ne telat niin pääset helpommalla. Märällä apilalla saatat joutua tekemään puhdistuksen kesken työpäivän. Kuivaa paalattaessa ongelmaa ei esiinny.
Mikäli et tarvitse kiinteäkammioisen tekemiä paaleja isompia, niin seuraavalla kerralla konetta vaihtaessa osta kiinteäkammioinenpaalain.
Niin minä tein ja tosi tyytyväinen olen.

Vielä lisää 3D käärimestä. Se ominaisuus ei vaadi mitään lisäantureita, vaan muovirullan pitimimissä  on yksitoimiset sylinterit ja niille sähköinen hydelohko. Liike toiseen suuntaan jousi- ja painovoiman avulla.

Mikäli käytössä on muuttuvakammioinen paalain ja tekee sillä maksimi kokoisia paaleja on muovinsäästö perinteiseen kokoon verrattuna paljon suurempi. Muistikuva luokkaa 20% .

Silloin kun tänne kirjoitan kerron omia kokemuksia, enkä kyliltä kuultuja naapurien juttuja., koska niissä kasvaa kärpäsestä härkänen !!!

Taitaa nyt John Ferguson kertoa kilpailijan myyntipäällikön levittämää sanomaa.

 Seuraavassa omakohtaisia kokemuksia 26000 paalin  3D käärinnästä. Ei yhtään anturivikaa käärintäosassa. Anturivikoja yksi verkotuslaitteessa ja toinen meni takimmaisesta siirtovarresta kun en osannut sieltä puhdistaa sinne kertyneestä heinämuhjusta, eli katkesi. Ko anturi suojapellin takana, mutta kyllä sinne ajansaatossa tavaraa kertyy.
 Kulut noista 120€ ja toinen menee oman huolimattomuuden / tietämättömyyden piikkiin.

 Paalain kiinteäkammioinen ja sillä muovin säästö n.12,5% verrattuna käärintään Elhon 1010.
3D käärintä puristaa paalia kasaan kosteudesta ja korjuuasteesta riippuen 2 - 5 cm ja lisäksi muovin ristikkäin kääriminen tekee muovituksesta tiiviimmän.
Tuo 12,5 % on keskimääräinen eli vaihtelua on eri muovimerkkien välillä ja lämpötilakin taitaa vaikuttaa.

Säästynyt on noin 180 rullaa muovia, joten halpaa se on jos kerran antureihin menee säästöt !

Soita Hämeenlinnaan NHK-vaihteeseen ja sieltä pyydä Juha Koljonen. Hän on huoltopäällikkö joka osaa antaa oikeat neuvot.

Omassa fiudessa laitoin releet valoille ja kojetaulun kytkimellä tapahtuu nyt vain releidenohjaus. Työvirta releille suoraan akusta ja sulake väliin. Työvaloille on relekannat valmiina ohjaamon katossa ja sinne laitoin myös syötön paksummalla johdolla suoraan akulta sulakkeen kautta. Siihen loppui käryämiset. Kyseinen Fiat 80-luvulta jossa hytin yläkulmien työvalot jälkiasenteisia.

Yli 20 vuotta ollut käytössä Kilpi pikakytkentäkaari. Tumen kylvölannoitinta varten mukana tuli apurunko jota käyttäen vannasautomatiikka toimii. ensimmäisenä keväänä oli paljon hitsaushommia kun työkoneisiin vastakappale korvakkeita asensin. Pois en ko. laitetta hävitä. Hydraulinen työntövarsi on kyllä traktorissa oltava jotta työkoneen kiinnitykset ja irroitukset sujuu. Työturvallisuuskin parantui kun ei tarvitse poistua hytistä työkoneiden vaihdon ajaksi. Laitetta valmistaa ilmeisesti tällähetkellä Rautavaaran Modulmet ?