Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 51

Viestit - kaaleppi

pieni pore on yhdessä lautaspyörän hampaassa ja vasta akselissa kanssa hyvin pieni jälki, taitaa olla viisainta vaan kasata ja laittaa takasin

Voi sen tehdä noinkin mutta ei se viisasta ole.

Kyllä se hiljalleen alkaa syödä enemmänkin sitä viiruuntunutta hammasta kun rosoinen metalli hiertää toista vasten. Tulee pientä metallihilua öljyjen sekaan ja menee sitä sitten vielä joidenkin laakerien sisään jne. Seuraavassa rempassa on sitten valtaosa koko etuakselin kuluvista osista vaihtoon.

Yks juttu, joka näitä vikoja myös aiheuttaa on vääränkokoinen rengastus. meillä tapeltiin JD6920 renkaiden kanssa, ja tosi äänekäs etuakseli saatiin toimimaan nätisti, kun saatiin renkaat kohilleen.
Nimelliskoot olivat oikein, mutta eri valmistajien renkaat heittää paljon, ja kuluneisuus myös (oli vaihtokone käytetyillä renkailla). Me jouduttiin ajamaan mittarataa ja maalaamaan pyörien reunaan merkit. Muistaakseni aluksi eturenkaat veti n. 7% nopeammin, ja murina oli hirmuinen varsinkin asfaltilla. En muista lukuja enää tarkasti, mutta pääsimme lopulta paljon pienempään eroon etupään hyväksi (oisko ollut n.2%). traktorin käytös muuttui samalla ja vedon kytkemisen ääni myös hiljeni, samoin puskeminen.

Yleensä suositellaan että etupää vetää mutta maksimissaan 3%. 7% on jo melkoinen ero. Varsinkin jos traktori on painotettu edestä ja takaa niin ettei kumpikaan pää pääse luistamaan yhtään.
Maatalouteen saadaan järkeä siirtymällä vapaaseen markkinatalouteen tälläkin alalla. Pois kaikki sääntely paitsi tuotantopanosten ja lopputuoteiden turvallisuuden ja terveydellisyyden laadunvalvonta sekä pakolliset alkuperämerkinnät ja täydellinen tuoteseloste saataville vähintään nettiin. Kaikki tuet pois ja kaikki protektionismi seis, kaikissa muodoissaan ja kaikilla verukkeilla ja kiertoteillä toteutettuna.

Tuotanto keskittyy bulkin osalta yksittäisten ihmisten ja ryhmien eduista ja ininöistä piittaamatta sinne missä se kannattaa. Se on yleiseksi hyväksi.

Erikoistuotteita tai muuten bulkista poikkeavaa tavaraa haluavat kuluttajaryhmät voivat perustaa omia akkreditointiyhdistyksiään valvomaan tuottajia, jotka päättävät tuottaa heidän omat standardinsa täyttävää tavaraa. Tällaisia yhdistyksiä ja standardeja olisi lukemattomia, ne kilpailisivat keskenään ja parhaat yleistyisivät. Standardit itsessään ja niiden valvonta olisivat juuri sellaisia kuin kukaan tuottaja käytännössä haluaa tarjotusta hinnasta sitoutua noudattamaan ja kuluttaja maksamaan.

Kaikki byrokratia ja valvonta jolla ei ole virkaa ja joka on olemassa vain näön vuoksi tai erilaisina verukkeina poistuisi ja niiden parissa työskentelevät parasiitit vapautuisivat työmarkkinoille "oikeisiin" töihin.
Odottaa avaamista vielä tuubin nysä vehnävaltaista seosviljaa. Eikös tässä vasta jossain lehdessä eräs tila vannonut vehnän nimeen lypsävien ruokinnassa, valkuaisen takia muistaakseni. En odota ongelmia tuon oman tavaran syöttämisen kanssa ainakaan nyt kun säilis meni kortiseksi.
Jeesus taas oli putkimiehiä. Kävi asentamassa Jahven palvojille varoventtiilin, tekosyyn poimia vain kivat jutut uskonnosta ja antaa vanhan testamentin raivon puhaltaa menemään. Tässä mielessä ideologiat eivät vain ole samanarvoisia. Tämä auttaa kristittyjä leikkiuskomaan. Ken tietää, onko islamissa samanlaista reformia, onko mitään reformia yleensäkään.
Tämän hetken suurin ongelma evankelisluterilaisessa kirkossa ja muissakin uskontokunnissa. Voisin vaikka liittyä heti takaisin kirkon jäseneksi, jos siellä alettaisiin elämään niinkuin Jumala tahtoo. Eipä se käy näille maallistuneille piispoille ja papeille arkkipiispa Kari Mäkisen johdolla. Pitäkööt tunkkinsa ja leikkiuskontonsa niin kauan, kun alkavat palvella oikeasti Jumalaa.

Oletko varmasti tutustunut kaikkeen siihen mitä pitäisi tehdä jos noin elettäisiin. Tämä on jo legenda:

https://www.youtube.com/watch?v=S1-ip47WYWc

Väärässähän toki olet. Juuri kirjaimellinen uskonnonharjoittaminen on ongelma, jota meillä ei voi enää itsellämme olla. Nyt meidän pitäisi olla valikoimassa maahanmuuttajia sillä perusteella, ketkä niistä pystyvät harjoittamaan uskontoaan epäkirjaimellisesti, eli maallistuneesti. Se kun on kaiken länsimaisen modernin yhteiskunnan perusta. Että kansalaiset jotka vielä haluavat uskoa, osaavat leikkiuskoa. Muuten mekin oltaisiin kuin kähtävät.

Ei ihmisen tule elää miellyttääkseen yhtään mitään ulkopuolista, ei toisia ihmisiä eikä kuviteltua 'jotakin'. Niin eläminen on sairasta, kuollutta. Pitää selvittää mitä itse arvostaa itsensä vuoksi ja pyrkiä siihen moraalisesti kaikella voimallaan.
Kaikennäköistä alta 4% kokonaiskorkoa. SP.
Kyllä joo. Siinä 60-80 senttiä se taitaa olla että pärjäisi ilman mitään tukia, siis aivan kaikkia maito-, pelto-, hyvinvointi- tai investointitukia. Itse olen sanonut siviileille että jos saisin maidosta 80snt litralta alv0, niin ei tarvisi maksaa mitään tukia, en mainitsisi ikinä tiukasta rahatilanteesta ja saattaisin jopa palkata porukkaa. Tosin sitten ei tarvi myöskään tulla kertomaan miten asiat tehdään. Se on kolikon toinen puoli. Tukiriippuvaisuudella maatalous kiristetään toimimaan kuten halutaan.
Kasvintuotanto / Vs: Ojien perkaus
: 12.11.15 - klo:10:50
Kokemuksen mukaan hiekkamailla ja pikileerisavilla ne ojat vain ei pysy auki. Heinittyminen jonkun verran auttaa, mutta niitä vaan joutuu perkaamaan.
Ajatteletta nyt liian vaikeasti. Kukaanhan ei käytä rotanmyrkkyjä  ;)
Olisi muuten kiinnostava tieto, kuinka paljon keskiverto nurmi tai syysvilja pystyy varastoimaan juuristoonsa kutakin ravinnetta talveksi.
Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.

Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa  niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä  peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.
Kaikki kun ei tätä tiedä. Jos myöhäissyksyllä pääsisi ajamaan vaikka 40 tonnia kuivalantaa pellolle ja kyntäisi perään niin keväällä kun kylvön yhteydessä laittaa vähän starttilannoitetta niin syksyllä voi lakovilja yllättää. Tämäkin on niitä asioita että kaikki ei välytämättä ole sitä miltä tuntuu ja lannan vaikutus tulee niin hitaasti että se melkein unohtuu ennen kuin se näkyy.

Itse koen että sujaviljaa ennen levitetth lanta mikä on kynnetty näkyy viellä ensimmäisenä nurmen satovuonna eli puolitoista vuotta levityksen jälkeen.
Samat kokemukset lienee monella karjatilallisella.
Parhaaseen levitysajankohtaan vaikuttanee mm. lannan laatu, kuiva-aine, kuivike, maalaji, maan kaltevuus ja alueen sadannan jakauma.

Kyllä juu. Kaikki noi. Mutta edelleen palaan tuohon että jos kerran lannan levitys syksyllä ei päädy vesistöihin vaan ravinteet jäävät tallelle sinne peltoon? Niin kuin tuntuu että suurin osa on täällä mieltä? Kaikki jotka väittää että se saastuttaa luontoa  niin valehtelevat varmasti? Niin eikös silloin olisi kasvun kannalta ihan samaa ajaa se 120 kiloa typpeä  peltoon syksyllä eikä keväällä? Mutta kaikkihan me tiedämme että ei se keväällä siellä enää jäljellä ole. Mutta vesistöjähän se ei saastuta. Eikä fosforikaan.

Kasvuhan ei ole päätarkoitus syyslevityksessä vaan logistiikan helpottaminen. Varmasti sieltä jotain lähtee kevääseen mennessä, jopa lannoittamattomasta maasta jäämäravinteita, mutta kyse ei ole siitä onko se absoluuttisen ympäristöystävällistä, vaan siitä miten siitä tehdään mahdollisimman ympäristöystävällistä, koska sitä syyslevitystä on jonkin verran voitava tehdä.

Kasvun puolesta näkisin että ne muutaman kymmentä kiloa typpeä syksyllä levitettynä riittää siihen alkukasvuun esim. nurmelle, joka sitten keväällä täydennetään kun maiden kuivumiseen asti se syyslannoitus on hoitanut alkuversomisen tarpeita. Kukaan tuskin olettaa että joku 120 kiloa typpeä vaikka väkilannotteesta pysyisi maassa tallessa talven yli. Se saturaatikin vaikuttanee liikkeellelähtemisen herkkyyteen, kun kemiallisesta reaktiosta kuitenkin on kyse.

Ja tietenkin puhutaan vain karjanlannoista.
Kyllähän jos järjellä miettii levityshetkiä niin alkukeväästä ajo siihen pintakuivaan maahan jota äkeellä joutuu viellä kuivattamaan että saa lannan muokattua niin kyllä aika herkästi haihtuu. Lisäksi pelto ei tykkää raskaasta liikenteestä. Kesällä siten sijoittavalla voi saada hyviä tuloksia jos ravinteet ei satu haihtumaan tai kasvusto tallaannu. Sitten taas syksy on varsin herkkä pitkille syyssateille jolloin aika isot riskit on että osa valuu vesistöihin. Kuitenkin tää mahdollisimman myöhä syksy ja siihen päälle kyntö sekä mahdollisimman pikainen jäätyminen luo tilanteen että lanta on herkästi kasvien käytössä keväällä eikä edes pinta-valunnan tavoitettavissa välttämättä. Tästä yhtälöstä olisi mukavaa saada tutkimusgietoa mikä ei perustuisi mutuun vaan mitatguun faktaan kuinka suuri osa ravinteista on oikeasti kasvin käytettävissä.

Ilman muuta tarkoitus tähän aikaseen vaiheeseen on levittää ainoastaan kiekkomultaimilla nestemäisiä. Ei tietenkään mitään pintaan tai muokkaamisia tässä vaiheessa.
Ja juu, ajattelin lähinnä lietelantaa. On kuivalannastakin kokemusta mutta se on levitetty keväällä ennen äestystä tai syksyllä kynnön alle. Ja kaikkihan tietävät lannan "jälkivaikutuksen" ainakin näillä savilla. Monesti on käynyt niin että ravinteita on jäänyt kuivan alkukesän takia jemmaan kun on lietettä levitetty. Sitten seuraavana vuonna keinolanta sellaisilla määrillä kuin ei olisi mitään levitetty. Ja on ihan maata myöten nurin jos sattuu sateinen vuosi. Savi on aika epeli pidättämään ravinteita kyllä joskus. Mutta kokeilkaas joskus että laitatte syksyllä lietelantana tai muuten sen 120+ kiloa typpeä hehtaarille. Ja keväällä ette laita lainkaan typpeä. Ja kertokaa sitten millainen sato tuli. Vaikka miten sateinen kesä tulisi niin hyvä jos 80 typpikiloa vastaavan sadon saa. Kyllä siitä talvella niin paljon jonnekin lähtee.

Nyt taitaa mennä vähän överiksi. Ei se syyslevityksen pointti kuitenkaan liene mikään 120kg N/ha dumppaus. Lähinnä luokkaa muutamia kymmeniä kiloja liukoista.
Seuraava hyvä väli on keväällä ja se myös yhtä lyhyt. Aika jolloin lumet ja pintakosteus on lähteneet, mutta pinnan alla on vielä koneita kantava routa. Sulaa maata pitäisi olla sen verran, että multain saa tavaran maan alle muttei yhtään enempää. Tämä väli on absoluuttisesti paras maaperän kannalta, koska edes kesähelteiden rutikuiva maaperä ei kestä tiivistymistä niin täydellisesti kuin umpijäinen maa, vaikka hyvin kestääkin.

Et taida olla savialueelta kotoisin? En muista että kukaan olisi edes ennen EU-aikaa näillä nurkilla tuollaiseen aikaan savipellolle levittänyt? Se saven ja jään rajapinta kun on aika liukas? Ja vähän varmaan mullatakin pitäisi? Vanhaan hyvään aikaan kyllä ohuelle lumelle levitettiin kyllä. Pintaan. Mutta kun lumi lähti niin aika heikkoa oli?

En oo en. Ei ole kuin muutamalla lohkolla savisia kohtia niin että voisi verrata pikileeritasankojen maihin. Jos se ei siellä onnistu niin sillon se konsti ei sitten siellä pelaa ja täytyy mennä millä muilla luonto sallii. Pintaan tai varsinkaan lumelle tai jäälle nyt ei kukaan ehdotakaan levittämistä.
Sivuja: [1] 2 3 ... 51