Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Viestit - Katriina

Mitäs kun ulkopuolisena näkee selvästi että jotkut on aika pahasti uupuneita, paikat ja asiat repsottaa pahasti ja töiden järjestelyssä ei vaikuta olevan kovinkaan paljon järkeä? On lähdetty asumaan liian isosti omiin voimavaroihin nähden.

Tuli vähän sellainen vaikutelma minulle, että tuo töiden tuppuisuus voi osittain johtua ihan yksinkertaisesti huonosti toimivista tiloista, eli jo navetan suunnitteluvaiheessa olis ehkä kannattanut tehdä asioita toisin? Toinen syy tuppurointiin on tietysti se ettei vain osata järkeistää hommia.

***Mitä isompi tila niin sitä isompi hyöty omasta sorkkapukista. Mitä ennemmin ontuviin tarttuu niin sitä pienemmillä tappioilla säästytään. Itse laitan sorkkakengän tosi herkästi.

Tällä kyseisellä tilalla jälkihoito ei tosin yksin auta vaan itse olosuhteisiin pitäisi puuttua. Olen edelleen sitä mieltä et nämä raapattomat avokouru pitäis lailla kieltää, vaikka tiedän myös onnistuneita ratkaisuja.

Lantakoneen, siis raapan omistavana avokourunavetan hallitsijana olen joskus ihmetellyt, että miksi noissa suuremmissa yksiköissä on jätetty raappa pois? Siinä kun rahan säästökin hankintakuluissa on mielestäni kovin pieni?


Mä en käsitä miten hiivatissa tuo vois olla toimiva ratkaisu. Luulis että kokonaisrakennuskustannuksiin suhteutettuna hyvin pieni säästö raapan poisjättämisestä tulis aika pian mitätöidyksi noiden sairastapausten takia. Ainakin mulle on väitettu että terveiden lehmien pitäminen olis myös taloudellista...
Oleellistahan tuosa on, että miten on hoijjettu, ja miten pian on tarkotus tulla noutaja, jos hoito ei tehoa. Eihän sitä heti kannata teurastaa, jos hoito päälä, ja kaikki mahollinen tehty, katottava jokupäivä että auttaako esim. antibiottikuuri.

- Niinpä, ei taida olla hoidettu mitenkään, ainakaan isäntä ei ole ottanu mitään kantaa asiaan kun kerroin että olis hoidettavaa/poistettavia. Yksi lehmä meni lakkoon, ei noussu enää ylös, sekin taatusti siksi että jalat meni liika pahaksi. Kyllä pitäis pikkusen aikasemmin lopettaa tommoset. Tällä tilalla on lehmiä semmonen lauma että yksittäisiä sorkkaongelmaisia ei varmaankaan ruveta ihmeemmin hoitamaan? Lääkäri tuonne pitää saada noita elukoita ja niiden liikkumista kattomaan.

Onkohan sitä liian "hellämielinen" jos kylmää katella lehmiä jotka ei tahdo päästä kävelemään? Yksi yritti edetä varaamatta ollenkaan painoa yhdelle jalalle (ei siis laskenut edes maahan yhtä jalkaa), lisäksi useita muitakin joille liikkuminen selvästi erittäin vaikeaa. Navetassa kiinteät lantakäytävät ilman raappoja, siivotaan kahdesti päivässä - sorkan alueen tulehdukset tietysti ongelmana suurella osalla lehmistä.
Älyääköhän tää aloittaja ollenkaan että tuollainen tila ei kyllä luultavasti elätä edes yhtä henkeä? Onkohan tilalla mitään tuotantorakennuksia valmiina vai onko kaikki rakenneltava siihen eläinten pitoon? Tuosta rakentelusta tulee kustannusta, samoin kaikkien koneiden hankinnasta, niitä tarvitsee jos viljelyä aikoo harrastaa. Tulee jonkin verran velkaa lyhennettäväksi jos ei ole perintörahoilla mahdollisuutta hankkia tilaa. Tuottaakohan se asuminen sitten mitään niiden velkojen lyhentämiseen? Voi olla vaikea saada tuottamaan...
Päiväkäynti 13-14 käyn vain pukkimassa eväät lähemmäksi. Klo 21 eväitten pukkiminen, kiimojen vahtaus ja lyhytkasvusilta paskat pois jaloista. Aika monesti se iltakäynti on pelastanu rankalta aamuvitutukselta. On ollu juomakuppia rikki, elukoita irti, ruokintarobotti jumissa yms....

Onneksi ei yhtään vituta kulkee neljä kertaa päivässä siellä navetassa. .. Voihan siellä navetassa päivystää vaikka vuorokauden ympäri siltä varalta että joku hajoaa tai elukka karkaa tai sairastuu tai sontii. No, onhan se kiva että siellä navetassa viihtyy, jos siellä oikeasti viihtyy eikä sitten tarvitte marista ettei ehdi olla missään muualla kuin siellä...
Tää pitäs olla rutiinihomma kun eläimistä pidetään huolta.
Tosta voisin olla eri mieltä.  :P On siellä navetalla paljon muitakin hommia, joita tekemällä voi eläimistä pitää huolta, vaikka siellä käy vaan kahdesti päivässä.

Ja hei, tekniikkaa voi/pitää käyttää hyödyksi, esim. poikimisten valvonnassa, ei sinne itse tarvitse vääntäytyä, riittää kun kotoa kamerasta katsoo...

- Nii, näistähän on varmaan melko monenlaista käsitystä että mitä siellä navetassa kunkin mielestä on ihan pakko tehdä ja kuinka monta kertaa päivässä. On hyvä riitelyn aihe jos inttämiseen on innostusta...

Mutta Heluna: missä niitä siemennyksen toimilupakursseja oikein järjestetään?
Onko parsinavetoissa yleisesti tapana tehdä jonkinlaisia tarkistuskierroksia (-?) aina pari tuntia varsinaisen navettavuoron päättymisen jälkeen?
- Jos on, niin onko tämä tapana siksi että "meillä on aina tehty näin ja tullaan aina tekemäänkin", siksi että sitä jossain suositellaan tai pidetään yleisesti normaalina käytäntönä vai siksi että jotkut tilalliset ovat itse jostain syystä valinneet tehdä näin?
- Jos on itse jostain syystä valittu toimia näin, niin mistä syystä?
Ei nyt kyllä tullu vastausta siihen mitä ihmettelin, mutta ei kait maissi voi kovin suuresti erota muista viljoista eli yhtälailla ecolia saanee aikaan syöttämällä isoja annoksia ohraa tai vaikka vehnää... Minkähänlainen osuus viljarehulla sitten lienee sikäläisessä rehustuksessa? Jossain vaiheessahan elukat sairastuvatkin jos eivät saa korsirehua.
Tietääkö joku tarkemmin tuosta ecolista: tuossa dokumentissahan annetaan ymmärtää että se tulee eläinten ruokkimisesta maissilla - onkohan maissilla joku olennainen ero verrattuna muihin viljoihin vai kehittääkö lehmän elimistö vaarallisia bakteereja yhtälailla kaikista viljoista? 
Mitä te teetätte niillä?
Joku SAC(?), ei ole missään vaiheessa toiminut sen kummemmin. Jossain vaiheessa laitoin sinne ohjelmaan tiedon siilon täytöstä että olis voinut sieltä seurata millon pitää tilata lisää rehua kun ei ole siilossa mitään antureita vahtimassa vajentumista. Mutta eihän se ohjelma näyttänyt varaston olevan läheskään tyhjä siinä vaiheessa kun se oikeasti oli tyhjä.

Lehmät saavat rehua kioskista, mutta koneella ei näy käyntejä. Pitäiskö tiedot kioskilla käynneistä jotenkin hakea ohjelmaan, vai mikä on ongelmana? Siis olen seurannut että vaikka tietty lehmä kävisi kioskilla ja saisi rehua, ohjelmassa ei välttämättä näy kyseiselle elukalle yhtään käyntiä...
Sivuja: [1]