Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tärkkelystuotanto voisi olla sopiva kohde. Tietenkin energiakäyttö on aina vaihtoehto.
Tätä voi olla enemmänkin liikkeellä, kun maatilavarastot ovat monin paikoin täynnä. Lämpimät talvet eivät tapa muutamaa syksyllä ilmaantunutta koisantoukkaa, jolloin saastunta jatkuu seuraavina vuosina.
Ulkomailla käsitellään viljasiilot torjunta-aineilla, koska vakavampia suoranaisia viljaa tuhoavia ötököitä on lämpimämmissä maissa, varmaankaan ei täällä saa sopivia aineita. Jauhokoisa pesiytyy varmaankin pahiten viljaan, jossa on rikkoutuneita jyviä.
-SS-
Mitenköhän niitä muuten torjutaan nykyisin? Onko homma aina käytännössä kaasuttamista?
Zyklon B:tä käytettiin ennen sotia, myös Suomessa, siihen tarkoitukseen.
Kappas, mt-lehdessä olikin jo maanantaina juttu ennätys
sadosta maailmalla. Suomessa rehuviljan hinta putoaa ja
nyt ihan avoimesti kerrottiin ostajien pudottaneen herneen
ym. hintoja jostain syystä. Mitä tekee ämteekoo? Uudistaa
jäsenmaksun ja ilmoittaa, ettei kenenkään maksu ainakaan
pienene.
Mitä MTK:n pitäisi tehdä? Paheksua julkisesti? Hinnat kumminkin määräytyy markkinoilla, ne ajat jolloin niistä päätettiin kansallisella mahtikäskyllä meni 25 vuotta sitten..
Rikkapuntarpäätä (black grass) ihan käsiruiskulla kävivät käsittelemässä (oliko jaksoissa 4-6?).. kai se siellä on sitten pahempi kuin hukkis?
Käsittääkseni tosi ongelmallinen rikkakasvi ja herbisidejä kestävät kannat erittäin yleisiä. Siellähän on tietääkseni myös jossain määrin jouduttu siirtymään kevätkylvöisiin kasveihin että sitä saataisiin pidettyä paremmin kurissa.
Käytännössä perusviljoilla pelto kannattaa kylvää silloin kun se on kosteusoloiltaan kylvökunnossa, kaikki muu on turhaa säätämistä.
Viimeisessä KM:ssä myös viriteltiin tasausvarauksen noston torppausta kokoomuksen harteille.
Kotkaniemen koetilalla oli 20 vuotta kestänyt syysvehnän peräkkäisviljelyn koe. Keskisato oli vähintään noin 4 tonnia, eli ei viljelykierron puuttuminen välttämättä ole niin vahvasti satoa pilaava kuin luullaan. Brittein Saarilla on ollut myös näitä vehnäkokeita, ja satotaso on pudonnut 2. ja 3. vuotena, mutta palannut takaisin suuremmaksi 4. ja 5. vuodesta eteenpäin. Toki suurin sato on ollut 1. viljelyvuonna. Rehuviljojen alhainen hinta verrattuna vehnään on kannustanut peräkkäisviljelyyn joissakin tapauksissa.
Epäilen, että ravinteiden riittävyys ja maan yleinen viljavuus ei ole ollut kohdallaan. Brittein Saarilla kun vehnäsatoja pidetään hyvänä vasta yli 12 tonnin hehtaarisadoilla, on aika hyvä ohjekin löydettävissä sikäläisessä neuvonnassa lannoituksen ja tautitorjunnan ajoitukseen: tähkäaiheiden muodostumisen edistäminen, ja syntyneiden jyväalkioiden säilyttäminen elossa loppuun asti vaatii millimetrintarkkaa seurantaa ja paapomista.
https://cereals.ahdb.org.uk/media/185687/g66-wheat-growth-guide.pdf
-SS-
Olen seurannut yhtä peltokokonaisuutta, joka on ollut syysviljalla jo niin monta vuotta, että en edes muista koska on ollut jotain muuta. Kasvustot on olleet tosi vaihtelevia, usein vallan surkeita. Pääsääntöisesti syyskylvön onnistuminen on kuitenkin ollut se ratkaisevin tekijä. Esim. tänä keväänä oikeinkin helakanvihreät ja tukevat oraat (tässä vaiheessa).
Kierto missä pelkkää syysviljaa on myös pidemmän päälle ongelmallinen rikkakasvien suhteen, maailmalla ollaan ihan purjeissa herbisideille kestävien heinämäisten rikkojen kanssa..
Vuodesta -97 saakka ollut käytössä, mutta nykyvuosina vähemmän. Pitäs olla neljäs laatikko koneessa, ettei tarvitse vaihtaa edestakaisin startin ja heinänsiementen kanssa.
Mä laitoin vanhaan peltikantiseen Tumen jyräcombiin toisen hs-laitteen koneen etupuolelle. Jää se edestakaisin vekslaaminen pois ja voi kylvää molempia yhtäaikaa.
Joku vanha ruislajike Voima tai Ensi voisi toimia, mutta se korsi... Virolainen Sangaste on vanha lajike myös. Toimisikohan... Aikoinaan kylvettiin kaskeamisen jälkeen nauris ja ruis samalla kertaa maahan. Nauris nostettiin, ruis ensin laidunnettiin ja seuraavana vuonna korjattiin sato. Siitä kaskirukiin nimitys. Tuo laidunnus on omalla kohdalla ongelma kun ei ole lehmiä.
Juhannusruis siis, eli tuo Ensi juurikin olisi sitä, muita lajikkeita ei liene säilynyt. Sitähän viljeltiin myös sekulina kevätviljan tai herneen kanssa mistä tehtiin rehua ja seuraavana vuonna ruissato.
Ei rullaketjuvetokaan luista.
Voi siihenkin tehdä voitelulaitteen.
-SS-
Semmosia kokosin Antilla ollessani . Teollisuuteen niitä meni muutama .
Mulla on Myllykonepaja Pherssonin tekemä pienitehoinen elevaattori missä on kanssa rullaketjulla veto.
Sivulla neuvotaan laittamaan soraa seinän viereen, saakohan sillä estettyä rottien kaivautumisen kanalaan?
Onko jollakin lattiakanala, miten ruokinta kannattaisi järjestää, ettei rotat pääse apajille? tai miten olette hoitaneet rottien torjunnan?
Myrkkyjä ei enää myydä ja jotain muuta pitäisi muutenkin keksiä.
Kaikki neuvot ovat tervetulleita, kanala ollut vasta pari vuotta, joten opettelemista riittää vielä.
Olettaisin että seinän vierustan pitämistä soralla suositellaan siksi että rotta ei pidä avoimista paikoista, asfaltti olis vielä parempi. No joka tapauksessa tärkeää olisi ettei seinän vieressä ole mitään missä pääsee lymyilemään, pitkää heinää, lautakasoja tms.
Myrkkyjä myydään yhä mutta ainoastaan kasvinsuojelututkinnon suorittaneille, mikään ei estä ketä tahansa käymässä suorittamassa ko. tutkinnon, eikä ole kustannuksena mikään mahdoton.
Jos tavanomainen pelto pidetään vuosikaudet poissa viljelystä, kyllä matojen määräkin nousee ! Humuksesta ei pystytä erottelemaan luomussa keinotekoisesti lisätyn humuksen vaikutusta viljelyteknisestä vaikutuksesta, totta kai jos karjanlantaa ja kompostia käytetään massiivisesti, on humusta enemmän, mutta luomun osuus alkaa olla jo niin suuri, että niukkuuden jakaminen eli karjanlanta ohjautuu enemmän luomuun, koska se on osa luomun viljelytekniikkaa.
Mitä mä ole tätä touhua seurannut niin muualta vastaanotetun karjanlannan käyttö luomutiloilla on ainakin tällä alueella todella marginaalista.
Kaveri ei kehunut puolalaista halpisruiskua, 12m leveä. Uutena ostettu, mutta hyviäkin puolalaisia on, en vaan merkkiä tiedä. ss.lv on hyvä nettitorisivu josta voi katsella noita ruiskuja
Latviassa ei ole ruiskujen katsastuspakkoa vaikka eu-maa.. Aika eriarvoista touhua.
Ei siinä varsinaisesti mitään eriarvoista ole.
Täällä se on ollut osa kansallisen tukijärjestelmän ehtoja eli täähän on ollut ihan kotimainen keksintö..
Toki homma nyt muuttuu siinä mielessä kun testaus tulee pakolliseksi koko Eu-alueella ja siis koskee myös muitakin kuin ymppiin sitoutuneita ja maataloudessa käytettäviä ruiskuja.
Tiveen sai kanssa alennusvaihteen piensiementen kylvöä varten, käytännössä siis ylimääräinen ketjuvälitys mikä hidastaa pyörimisnopeutta.
Ja kyllä, Zebra, Amaretto ja Kruunu ovat edelleen kuivisssa olosuhteissa kilpailukykyisiä lajikkeita. Kuivuus on vuosisatainen juttu täällä seudulla, viimeksi 1900-luvun alkupuolella viljat olivat pitkäkortisia; kestivät sen ajan helteitä ja kuivuutta hyvin. KEskisadot olivat 1920-30-luvuilla itse asiassa yllättävän lähellä nykyisiä, ottaen huomioon, että kasvinsuojelu oli vasta alkutekijöissään, sekä väkilannoitteet niukemmin käyttettyjä.
-SS-
Siinä on semmonen juttu että silloin sotia edeltävänä aikana osattiin maatalouden perusasiat hämmentävän hyvin.
Sitten tuli vihreä vallankumous kaikkine teknisine innovaatioineen mikä mahdollisti vuosikymmeniksi kestämättömällä pohjalla olevat viljelykäytännöt, toki nykyisin on alettu uudelleen herämään näihin asioihin..
syvä porakaivo mistä riittää vettä pumpattavaksi, se ei ole ongelma.
Ei ehkä nyt mutta kauhean kestävä tie se ei ole, esimerkkejä löytyy kyllä maailmalta missä pohjavesikastelulla on pää tullut/tulossa vetävän käteen..
