Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Viestit - vilperi84

Naudanlihan tuotannon tukiin ehdotellaan huomenna seuraavaa: Teurastus ja sonnipalkkio irrotetaan tuotannosta.

Mitä olette mieltä, mitenhän sitten tuotanto kannattaa?
Melko kehveliltä vaikuttaa tulevat ajat. Tuotantoon sidottujen tukien maksaminen vissiin lopetetaan ja silleen. On siis odotettavissa, että ku terveystarkastus tulee kohta julki, niin lienee ylläreitä tulossa.mm. Nolla viistoista kaikki tuotantoon sidotut tuet lienee historiaa...
Olettekos kuulleet lisää siitä, kun kuulemma olisi halu nakata sonnipalkkio poies. Siitähän ne vauhkoi joku aika sitten....
Jos varovaisesti sanoo, niin huonolta näyttää tuleva: Mikäli ennusteet kiintiöjärjestelmän poistosta maidon hintaan pitää paikkansa, niin 2015 maidosta saisi 25-27 c per litra. Siihenkun ynnätään komission näkemykset, että ei tuotantoon sidottuja tukia(edes lypsylehmäpalkkiota), niin ei paljolti naurata. Tähän tietysti lisätään vielä se, että suurin osa tukiaisista tulee pellon kautta, niin eikun paranee, ainakin niillä, jotka ovat pykältäneet "pienelle" peltomäärälle robonavetan pystyyn. Ja eihän lista lopu tähän....kaikki tulee vaan maksamaan entistä enemmän, ja maidon hinta senkus laskee
No kylläpä tässä tärkeä ja mielenkiintoinen aihe kaikella tavalla! Itse olisin erittäin kiinnostunut tiloista, joilla apetta väännetään lypsäville. Millainen kompromissi on hyvä? Tehdäänkö appeesta älyttömän tymäkkää ja lypsätetään sitten toistakymppiä jo mm.ensikoilla. Tällä saadaan melko äkkiä tilanne, että eipä saada tiineeksi yms. Eikö olisi kestävämpää kehitystä sellainen, että hyvä perimäinen/luontoinen lehmä pysyy karjassa ainaskin sen 5 vuotta jos ei tapahdu tapaturmia yms. Eli ei lypsykkejä pistettäs liian koville. Itte menny mm.seuraavalla reseptillä: 3 paalia murskaks vaunulla, tällöin otettu rehua pussukkaan ja pistetty analysoitavaksi. D arvo ollu noin 70.

Apetta väännetty sitten seuraavasti: 3 säilistä, yksi olkipaali. Jauhoa noin 350 kiloa, josta kolmannesosa ohraa, loput kauraa. Rypsiä 40kg, sokerirehua 30 kg, apekivennäistä 25kg. Tällä reseptillä lypsy normaalissa tuotosvaiheessa noin 33kg päivässä. Mitenkäs muut vääntää sörsselit ja mitä se sörsseli sitten lypsättää?
Mitenkähän mahtaa käydä nuorille aloittaville tässä touhussa, mm.serkkupojalle olivat vissiin tehneet kartoitusta spv:een, spv:stä tänä kesänä paperit sisään ja vaihdos -09 alussa. Heidän tilansa sitä 20 lypsävää ja noin 40 lihakarjaa luokkaa. Vieläköhän kesällä paperit menee onnistuneesti läpi TE-keskuksesta, vai kerrotaanko jo suoraan ettei mm. kiintiöiden poistumisen johdosta(ja korotuksista) ole tulevaisuutta ilman SUURIA laajennuksia. Tämäntapaisia vaihdoksia olisi nykytulevaisuudessa tulossa varmaan paljon muuallakin.hmm...
No voi hele****, vai on se W kanssa joutunu toimenpiteisiin. Suurin ihmetys on, että mikä näissä paljon ajetuissa jd:ssä tekee pudottamis ongelmaa? Onko syynä siis, että yläosa vetäsee paalin "ilmaan" ja täten ei alakammion rullat pääse enää pyöräyttämään olkipaalia poies.???
Eli sulla tossa 220 nuo ongelmat oli mitä? Alkaa laakeripesät olla näkyvillä? Tästä voi olla hyötyä vertailuissani, että miten esmes. 235 laakerointi on hoidettu.
Niin siitä 578 vielä, eli kyllä juuri se ongelmana, että kun persiin aukas, niin ei paali pyöriny, että se kökötti niiku ilmassa siinä. Oisko voinut sellasta tapahtua, että kun peräosan aukas, niin se tarttu siihen jotenkin kiinni, ja vetäs paalin koholle? Ja kyllä paaleista tuli millä tahansa tiukkuusasetuksella ihan liian tiukkoja reunoistansa, eli teki liian "leveitä" paaleja. Sittenkun taas oli vähänkään kosteempaa tavaraa, niin melko helposti tulivat ulos,  rehua tehdessä toimi loistavasti joka kesä. Melko iso riski noin rakenteellisesti jd:ssä on, kun se alaosa on niin paljon isompi kuin yläosa, että jos paalit turpoaa niin eivät tietenkään helpolla tule ku kitkapintaa paljon.
No ei nyt näin paljoa voi pelkästä oljesta johtua. Naapuri paalas samanlaista sillä 255. ja kyllä. kaikki tuli koiteltua. kierroksia enemmän tai vähemmän. ja se koneyhdistelmä siis joka vuosi ollut sama. Ja tutulla on 575, ja tulee olkipaalikin erittäin hyvin ulos... Jotain tässä on nyt rakeenteellisesti muuttunut, mutta mikä?
Juu u. eipä tässä auta kuin ihmetellä. Eli paalain ollu siis joka kesä meille tultuaan saman traktoorin perässä, ja mm. toissa syksynä sillä vedettiin superkuivia kauranolkia ja tulivat ihan ok ulos. mutta tämä kesä oli yhtä tuskaa. Mikähän tässä voi niin paljon muuttua. on täällä meidän nurkilla muutama isäntä vaihtanu sen 4 konetta suoraan muuhun merkkiin kun eivät pärjänneet koneen kanssa. Eivätkä saaneet hekään oikeen selvää mistä johtuu moinen. Eikä valtuutettu huoltomieskään osaa sanoa ratkaisevaa vastausta. Kattelin vaan niin tuossa syksyllä kun 255 persiistä putosi ku höyhen...
On kokemusta elhon paalisilppurista, nostalaitekone siis. Noh, silpun pituus riippuu täysin mitä sille syöttää. Jos sellasta silppuavalla paalaimella olevaa paalia, niin sehän menee melko "pätkäksi". oisko 5cm tai pienempää. Tähän tietysti vaikuttaa paalin kosteus, mitä kuivempi, sitä pienempää saa ulos. Rehupaaleja ei ainaskaan tolla koneella saa ulos. tukkeutuu ja akseli menee poikki, melko nopeasti. koska on tullu koiteltua jotain huonoa paalia silputa.... mene tiedä näistä muista koneista, tuo siis elhon rotocutterin osalta. oisko vm. 99
Kyllä kyllä. Kai näissä kaikissa merkeissä on aina joku paikka pehmeemässä. Ittellä on siis jd 578 vm-03. paalattu sen 16000. Nyt alkaa olla melko moni pölkky pehmyt, laakereita saa vaihtaa koko ajan, ja seinämät kohta paistaa läpi... Mikähän lienee tämä jd:n oikku,eli tänä kesänä tuli pahiten vastaan se, että olkipaalit ei tule ulos. Paalain hankittu ku sillä oli ajettu 11000.
Olisi siis edessä uuden paalaimen hankinta. Ehdokkaina olisi ainakin Claas rollant 255 nordic, sekä Welger rp 235. Onko kellään kokemuksia mm. noista paalaimista, sekä huomioita esim.rakenteen kestävyydestä. Suurimpana ongelmana tähän asti on varmaan ollut laakerien kestävyys, Onkohan Claasissa jo siirrytty rullalaakereihin? Welger pitäisi olla rullalaakeroitu ja automaattivoitelulla... Mitähän hintoja kyseiset koneet hätyyttelee ?
Sivuja: [1]