Ensiksi ei kuminalohkoa tarvitse uudistaa ikinä, se on itseuudistuva, biologisessa mielessä.
 
 Kuminakoita vastaan joutuu ruiskuttaa kukkivaan kasvustoon mavrikin. Sitä en sitten tiedä paljonko on sadonalennus siitä, että ei ruiskuta kukkivaan kasvustoon. Voi olla, että sadonalennus ei ole kovin merkittävä, jos kertaalleen on ruiskuttanut, verrattuna ruiskuttamattomaan. Näyttää olevan kimalaisia hyvin mavrikin jäljiltä, en oo muita aineita tohtinu pitkään aikaan käyttää kukkivaan kuminaan.

Yhtenä vuonna jätin ruiskuttamatta lohkon, kuminakoin sato oli noin 400 kiloa hehtaari, samanmoinen lohko 2 kertaan ruiskutettuna tuotti noin 1000 kiloa, varmaan yhdellä kertaa ruiskutettuna noin 800 kiloa ois tullu satoa, arvioisin.
Tuolloin kuminasta sai pirun vähäsen, et ei ny harmittanu paljoa, nyt ruiskuttamatta jättämisellä menisi kyllä muut arvokkaat panokset tukevasti toukkien kasvuun.

 

 

 Kyllä maatalous kannattavaa on, vaikkei sillä rikastumaan pääsekään. Maksuvalmiuden kanssa tulee ongelmia juuri ennen joulukuuta. Pääoman tuotto ei maataloudessa häävi ole eikä kummoiseksi tule muuttumaankaan, näillä näkymin. Sanoisin, että avaimet kannattavaan maatalouteen löytyy hyvästä yhteistyöstä ihmisten kanssa.

 Miksi valion jogurteissa käytetään ulkomaalaisia marjoja...

 Samoin täällä perhonjokilaaksossa kävi tuollainen myyjä, ensin hinta agregaatilla 5500 euroa. Sit ku ei kiinnostusta herunu niin olis lähteny 1500 eurolla, kuulemma...

 Perhonjokilaaksossa, Keski-Pohjanmaalla, ainakin Urho näyttää menestyvän, ainakin viime talven jäljiltä... Vähän tuli lumihometta, vaikka sitä torjuttiin tautiaineella syksyllä. Satoa ei tiedä vielä, mutta potentiaalia on. Keväthallat viivästyttivät vähän syysvehnän kehitystä täällä, pensoi vielä runsaasti keväällä.  Lämpimillä paikoilla pitkällä, mutta multavammilla lohkoilla keskeneräistä...

 Mäntypistiäiset ovat popsineet havuja jo toista vuotta metsässäni. Tämän vuoden tuhoalueena on tuhannet hehtaarit pelkästään Keski-Pohjanmaalla.

 Minkä vuoksi mitään torjuntaa ei tehty tälle vuodelle, kun viime vuonna oli jo laajat tuhot. Tiedän syynkin ja se sapettaa. Kysyin Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen viranomaispäälliköltä, miksi tänä keväänä ei torjuttu pistiäisiä niin vastaus oli tällainen:

 "Ruskomäntypistiäistä voidaan torjua biologisesti ruiskuttamalla toukkien oikeassa
kehitysvaiheessa kesäkuun alkupuolella monisärmiövirusta, joka on pistiäisen luontainen
vihollinen. Aikaisiin  torjumisajankohta on siis kesäkuu 2010.

Metsäkeskus selvitti yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa viime syksynä
torjuntatoimenpiteitä. Maa- ja metsätalousministeriä päätti kuitenkin tuolloin, että
torjuntaan ei ryhdytä, koska arvioitiin, että puuston välitöntä kuolemisvaaraa ei ole.

Selvitämme uudelleen kuluvan vuoden tuhotilanteen mahdollista torjuntaa ensi kesänä.
Torjuntahan tapahtuu näissä laajoissa tuhoissa valtion varoilla, joidenka käytöstä
päättää maa- ja metsätalousministeriö.

Ruskomäntypistiäisestä löytyy hyvää ja tilannetta selventävää materiaalia
Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan kotisivuilta alla olevasta linkistä:

http://www.mhy.fi/keskipohja/ajankohtaista/fi_FI/Mantypistiainen/"



 EI NE PUUT KUOLE VIELÄ VARMAANKAAN ENSI VUONNAKAAN! TULEVAN KYMMENEN VUODEN KASVUSTA LÄHTEE MAHDOLLISESTI 40 % POIS!

 Tekee noin 20 m3 ja 500 € tappiota hehtaaria kohden 25 € kuutio hinnalla, metsätalouteni omaisuusarvoon. Omaisuusarvoon siksi, että kaikkea puuston kasvua ei voi vielä 10 vuoden päästäkään hakata.

 Maksamme pakollista metsänhoitomaksua, olisiko nyt hyvä saada rahoille suurta hyötyä!

 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ei halunnut torjua pistiäisiä tänä vuonna, eikä PIITANNUT metsänomistajille aiheutuvista tappioista. Olisi kohtuullista, että ministeriö korvaisi toiminnastaan aiheutuneet kulut yksityisille metsänomistajille.


 TÄRKEINTÄ on torjua ensi vuonna pistiäiset, mikäli kuivat männyn "käkkärät" vielä silloin ovat hengissä, eikä tuholaiset luonnostaan ole poistuneet.

 Minkä vuoksi kokonaisia lammaskatraita noin 60 uuhta, on myynnissä useita, melkein enemmän kuin kokonaisia lypsykarjoja, jos lampaantuotanto olisi kullan vuolemista.

 En oikein tiedä onko toisesta pankista paljoa hyötyä. Tarkoitan, että käyttörahat ovat sellaisessa pankissa, mikä maksaa korkoa niille. Tästä aiheutuu kuitenkin jonkin verran ylimääräistä työtä ja korkotulot eivät ole kovin suuria...

 On joo aika soppa toi kuntien yhdistyminen. Jää porkkanarahat hyödyntämättä... Varmaan helppo jatkaa neuvotteluita, tällaisen farssin pohjalta. Ei muutakuin Kokkolaan vain kaikki (Kp:n kunnat, pois lukien ehkä Perho) kerta rysäyksellä, niin säästytään turhilta neuvotteluilta ja saadaan aikaiseksi edes keskikokoinen kaupunki.