Lainaus käyttäjältä: Saparn - 26.01.10 - klo:13:09

Joopajoo, suunnittelijan syyhän se tietysti on, ettei saada paskaa kulkemaan. Samoin, jos ei saada lehmiä lypsettyä. Myös vasikoiden huono kasvaminen on suunnittelijan syy. Eikä tarvitse peiliin katsoa silloinkaan, kun Honkajoelle nostaa elukoita - suunnittelijan syytähän nekin on. Eläinlääkärin syy on, jos utaretulehdukset ei parane. Seminologin syy, jos elukoita ei saada tiineeksi. Jos säilörehusta ei saada kunnolla satoa, syy on naapurissa, joka imee kaikki voiman omille pelloilleen. Ja kun keskituotos ei nouse, syy on rehutehtaiden tai karjantarkkailijan, joka tekee huonot ruokintasuunnitelmat. Jos joutuu vasikoita auttamaan maailmaan, niin syy on väärin jalostetuissa eläimissä eli siis Fabassa tai Semexissä tai Altassa.  Ja jos emäntä vaihtaa naapurin isäntään, niin syy on luonnollisesti anopissa, kun ei ole opettanut tyytymään siihen, mitä on tarjolla..... Jatkakaa vaan hedelmällistä mielipiteiden vaihto.

Erinomaisesti päätelty. Tuo lista on niin hyvin ja kattavasti koottu, että lienee kirjoittajan omakohtaista kokemusta pelissä.


 

Ehdottomasti näin. Ja tuon Jalon jatkopointin lomittajien osalta  allekirjoitan myös.

Joopajoo, suunnittelijan syyhän se tietysti on, ettei saada paskaa kulkemaan. Samoin, jos ei saada lehmiä lypsettyä. Myös vasikoiden huono kasvaminen on suunnittelijan syy. Eikä tarvitse peiliin katsoa silloinkaan, kun Honkajoelle nostaa elukoita - suunnittelijan syytähän nekin on. Eläinlääkärin syy on, jos utaretulehdukset ei parane. Seminologin syy, jos elukoita ei saada tiineeksi. Jos säilörehusta ei saada kunnolla satoa, syy on naapurissa, joka imee kaikki voiman omille pelloilleen. Ja kun keskituotos ei nouse, syy on rehutehtaiden tai karjantarkkailijan, joka tekee huonot ruokintasuunnitelmat. Jos joutuu vasikoita auttamaan maailmaan, niin syy on väärin jalostetuissa eläimissä eli siis Fabassa tai Semexissä tai Altassa.  Ja jos emäntä vaihtaa naapurin isäntään, niin syy on luonnollisesti anopissa, kun ei ole opettanut tyytymään siihen, mitä on tarjolla..... Jatkakaa vaan hedelmällistä mielipiteiden vaihto.

Apemiehen housuissa olisin varmasti tehnyt saman päätöksen (onneksi ei oikeasti tarvitse  )    Ja jokaisenhan ne perustelut on löydettävä samaan tapaan omien lähtökohtiensa pohjalta. Moniko kuitenkin tekee päätöksen ilman noin ansiokkaita pohdintoja tyyliin "ei ainakaa samaa ku naapurilla"? 

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 28.09.09 - klo:23:07

http://yle.fi/alueet/tampere/2009/09/uusi_lypsyrobotti_saastaa_isantavaen_polvia_1037717.html

"Lokakuussa käyttöön otettavan uuden lypsyrobotin kanssa kaikki sujuu helpommin."


Joojoo... helpommin... epäilen ettei ehkä ihan heti, mutta josko sitten myöhemmin...

Joo, yleensä siinä viikon, parin päästä 

Minua huimaa tuollainen vähän yli 11000. Robokarjat ja laajentaneet painivat vielä nuoren karjan kanssa joten eipä 9000 kiloakaan huono ole. Lisäksi minua pyörryttävät alle 7500 kilon tuotostasot ellei niihin löydy järkeviä perusteluja.

No huh, mä jo luulin, jotta sen huimauksen eteen joutuis tekemäänkin jotain 

Robottitilat lypsävät keskimäärin 2,4 kertaa päivässä ja heruvat käyvät lypsyllä satunnunnaisesti 3-4 kertaa vuorokaudessa. Keskituotokset eivät kuitenkaan päätä huimaa, joten maidontuotannon salaisuus ei lypsykeroissa piile.

Mikähän pitäis keskituotos sitten robotiloilla olla, että rupeais päätä huimaamaan? Ei se nimittäin huimaa tuo kaikkien tilojen keskimääräinenkään tuotos Suomen maassa.


Asiaa puhuttuna, en usko, että keskituotokseen vaikuttaa mikään yksittäinen asia  vaan kyse on pikemminkin kunkin tilan onnistumisesta kokonaisuuden hallinnassa. Isolla keskituotoksella voi viivan alle jäädä silti vähemmän kuin pienellä. Toisaalta isolla keskitutoksella voi viivan alle jäädä huomattavasti enemmänkin kuin pienemmällä  Eli sinne viivan alle voi jäädä kolmella lypsykerralla ihan sama mikä kahdellakin ja loppujen lopuksi lypsykerroilla on merkitystä vain kunkin tilan töiden järjestämiseen tai lehmien pitämiseen terveenä (näin voi ainakin itselleen uskotella)  Mitään kikka kolmosta ei vaan ole olemassa. Toinen isäntä heruuttelee lehmistään viivan alle enemmän surkuhupaisammalla systeemillä kuin naapuri, jolla kaikki pitäis olla täydellistä.... Tai sitten se isäntä vaan kuvittelee tekevänsä niin eli asia saattaakin olla jopa päinvastoin  Niin se vaan menee... Ääripäiden ihmettelemisellä ei mielestäni saavuta mitään ja itselleen parhaat toimintatavat löytää vaan kukin itse, jos ammattitaito riittää. Kikkailemaan joutuu, jos ei riitä 

E

^^ punaisena sinistä ja sinisenä punaista 

.... mutta onpa talossa edes joku kone, joka tekee tunteja hintansa eteen. Robotti ei ole sellaisen ihmisen kone, jota ei lehmät kiinnosta muuta kuin sen lypsyn aikaisen "kontaktin" (joka muuten isolla, tehokkaalla asemalla on ehkä jotain ihan muuta kuin saattaisi kuvitella) verran...

Lainaus käyttäjältä: KJL - 16.04.09 - klo:21:05

Siis kyseeshän on ihan tavallinen oksitosiini eli maidonantihormoni pieneen (yleensä 10ml) lasipulloon pakattuna.  Erittyyhän tuota lehmällä itselläänkin, mutta toi pullollisen piikittäminen kuulostaa vähän rajulta, kun yleensä annostus on 2ml...

Ainetta en ole käyttänyt, mutta olen ollut itsekin siinä uskossa että millilitraluokkaa on kerta-annokset. Jos vähänkään poikimahalvauksen riskiä ja pullokaupalla työnnetään oksitosiinia, en kyllä ymmärrä miten kohtu pysyy enää sellaisella hoidolla sisässä. 

pienempikin määrä riittää kyllä, kunhan annetaan ajoissa eikä vuorokauden päästä asiaa aleta ihmettelemään. Irtoavat toki itsestäänkin ennemmin tai myöhemmin. Kaksoset, ennenaikaiset poikimiset ja joku muu ongelma poikiessa jättävät varmasti. Oksitosiini nimenomaan supistaa kohtua, jolloin ei kyllä varsinaisesti liene pelkoa, että kohtu ulos tulee - sen sisältö kylläkin, kun ei enää mahdu siellä nyrkinkokoiseksi ajan myötä supistuvan kohdunkaan sisällä olemaan..... Viimeksi annoin halvaantuneelle vanhemmalle lehmälle 2 ml kahteen kertaan puolen tunnin välein noin pari tuntia poikimisesta ja jälkeiset tulivat nätisti saman päivän aikana.. Tiedä sitten, olisko tulleet muutenkin, mutta tuo halvaus usein sekoittaa oman hormonitoiminnan...

onkohan erilliset maidon erottelu säiliöt muualla?näyttäs  äkkiä siltä!   
 Siinä mitä siin on uutta!

UUSI MUOTOILU
The best visible difference is the new and fresh design.

SOFTAA PÄIVITETTY
In addition to these improvements, the robot's management system - Lely T4C, Time 4 Cows - has been further advanced and it now includes dynamic feeding and milking.

SOLU Laskentaa neljänneksittäinn (jos ymmärrän oikein)
In this new robot Lely mounted the milk quality sensor system in the unique Astronaut arm, resulting in faster and even more accurate detection and measuring of the milk flow. Also perfected is the milk quality control system, which was already the first available on-line method to determine the somatic cell count per quarter.

JA LISÄKSI.... EROTTELUN VOI SIJOITTAA MINNE ISÄNTÄ HALUAA
In addition, the milk separation system is now disengaged from the robotic milking system and it can be mounted on the most convenient place for the farmer.

loppujen lopuksi ei siis mitään erikoista ja uutta!

Vaikia on nykyystä parantaakki 

Ihan vaan sellainen pikku kysymys tulee tästäkin keskustelusta mieleen, että lieneekö sellaiselle isännälle edes tarpeen alkaa rakentamaan navettaa, joka ei suunnitteluvaiheessa ymmärrä siitä sellaista vaatia, jossa homma hoituu??? Helppohan se on suunnittelijaa syyttää, mutta eiköhän syy lopulta ole siinä artistissa, joka menee paskoja suunnitelmia maksamaan ja vielä kaiken huipuksi niiden perusteella jotain rakentamaan??? Ihme meininkiä!

Ei meille laajennusta tarvitse tehdä kun lehmiä on jo yhden robotin verran, mutta ollaan asiaa mietitty tulevaisuutta ajatellen.Lely on oma suosikkini, mies taas on sacin robotista kiinnostunut. Minä henkilökohtaisesti tykkään asemasta (meillä2x5ruoto), siinä saa olla lehmien kanssa läsnä ja ne tulee tarkkailtua 2xpäivässä. Robotin kanssa helposti jää liian vähälle karjan päivittäinen tarkkailu, mikä ei hyvä.

Ihan kuin mun suustani kolme vuotta sitten ja asemakin on samanlainen...  Nyt on robo lypsänyt reilun vuoden ja en kyllä enää pois anna. Kyllä se lehmien kanssa oleminen on ihan toista nyt, kun ei tarvitse enää tarkkailujakaan hoitaa muiden töiden lomassa vaan se on ihan oma, mielenkiintoinen työvaiheensa ja tulokset kyllä lisääntyneestä tarkkailuajasta näkyy  Sehän on sitten ihmisestä kiinni, lopettaako robon tuloon kaiken muunkin työn siellä navetassa... Samat hommathan siellä hoidetaan, joko koneilla tai ihmisten voimin, oli se pytinki mikä hyvänsä.

Yksin pystyy kyllä huolehtimaan yhden ja varmaan kahdenkin robotin navetan rutiinit, mutta apua tarvitaan niissä samoissa hommissa kuin missä tahansa navetassa lypsysysteemistä riippumatta. Poikima-avut, eläinten siirrot ja muut poikkeustilanteet on aina helpompi hoitaa kaksin tai kolmisin - niin se oli asema-aikaankin. Mutta oudolta kuulostaa, että joka päivä pitäisi olla kolme henkilöä navettatöissä kiinni, jos on kaksi robottia. Syy on silloin tuskin lypsysysteemissä. Ihan mutuna... Varmana asiana voin sanoa, että yhden robotin navetan rutiineissa toinen henkilö ei ole kuin kiusana 

On näköjään tosi vaikea monille ymmärtää, että oikeasti noita karjoja, joissa huipputuloksiin päästään on olemassa. Jokainen, joka on työskennellyt karjatilalla, tietää, ettei aikaa varmasti jää elukoiden puljaamiseen robotilta toiselle tai muuhun kikkailuun pelkkien huipputulosten saamiseksi. Robotti on siitäkin kiitollinen, että maitomäärä on tasan se, minkä kone ilmoittaa - ei juuri ole mittalypsypäivän tai kotikulutusten määrän valinnalla väliä.

mut eikö hyvinvointituki pitäisi yrittäjän kannalta ajatella enemmänkin kannustimena eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Pienillä parannuksilla saadaan jo paljon hyvää eläimen kannalta.   

Yhtä tärkeää lienee antaa signaali hyvin tehdystä työstä myös niille, jotka ovat tehneet eläintensä hyvinvoinnin eteen töitä ja täyttäneet ehdot ja vähän enemmänkin ilman mitään kannustimiakin. Tuntuisi kyllä oudolta, jos samojen ehtojen täyttämisestä maksettais vaan niille, jotka ei oo sitä ilman eri käskyä ymmärtäneet tehdä ja jätettäis ne, jotka jo ovat asiaan panostaneet ilman mitään "kannustinta".

Käsittääkseni Suomeen on valittu juuri näitä hyvinvointieläinlääkäreitä, joiden tehtävänä on tehdä näitä tarkastuksia. Näin sen oman eläinlääkärin ei tarvitse pelätä henkikultansa puolesta epäkohtia huomatessaan, vaan tarkastuksen tekee siihen perehtynyt ell. Toivoisin ainakin, että tällä systeemillä hyvinvointiasioista huolehtiminen paranisi. Kunnaneläinlääkärien niskoille ei voi sälyttää enää yhtään uutta hommaa, ovat ihan tarpeeksi tiukoilla jo nytkin!

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 21.01.09 - klo:21:38

Kertokaas aloittelijalle. Paljon puhutaan, että suomalaisessa jalostuksessa on runsaasti kritisoitavaa. Mikä jalostuksessa sitten mättää? Liian puutteellinen kriteeristö, vai kriteerien valintaperusteet? onko jalostuksen tavoite vain korkeat indeksit? Korreloiko jalostuksen tavoite siis huonosti sen kanssa, mikä on loppuviimein "hyvä lehmä"? Esimerkiksi utarekudoksen rakennetta ei ilmeisesti arvostella ollenkaan?

Älkää viisaammat turhautuko, aloittelijoita varmasti kiinnostaa. Kunnollista yhteenvetokeskustelua en ole missään nähnyt, ja ikänsä eläinten kanssa tekemisissä olleiden juttuihin on vähän vaikea päästä sisälle.. 

Yks jalostusongelma tuntuu joskus olevan utarerakenteessa... Tuntuu siltä, että lypsylehmän utaretta jalostetaan pelkästään robotteja varten siten , että vetimet on mahdollisimman kaukana toisistaan, että se piruparka osaa kiinnittää oikein. Kaikillahan ei kuitenkaan ole robotteja ja toiset eivät niitä edes halua...

Mä kyllä luulen, että tämän hetken lehmät on sellaisten jalostuspäätösten tulosta, jotka ei oo ikinä roboteista, isoista lypsyasemista ym kivasta sälästä kuulleetkaan. Ainakaan valtakunnallisesti. Jokainen saa tietysti omaan navettaansa jalostaa sellaisia lehmiä kuin haluaa, mutta ei oo kovin uskottavaa, että muutama sata robottitilaa olis dominoinut jalostusvalintoja 2000-luvulla niin, että se näkyisi jo koko lehmäpopulaation utarerakenteessa. Kyllä ne syyt on siinä hajota ja hallitse -systeemissä eli jos sattuu tulemaan vetimet lähelle keskisidettä, niin seuraavassa polvessa jo sitten voidaankin käyttää sitä huippusonnia, jonka ainoa "pikku"vika on ne vetimet kaukana toisistaan.....Eikä utarerakenne sitä paitsi ole edelleenkään mukana kokonaisjalostusarvossa kuin käsittääkseni muoto ja olisko etu-tai takakiinnitys toisena, joten syy noihin hörökikkeihin löytyy kyllä ihan välinpitämättömyydestä ja tietämättömyydestä eikä robottitiloista  .... Ps. robottitilallisenakaan en jalosta erityisesti etäällä olevia neljänneksiä vaan lohkon keskellä sijaitsevia eli siis keskimääräisiä, jotka 10 vuoden asemalypsynkin kokemuksella ovat helpoiten lypsettävät myös käsin. Ja jo asema-aikanakin yritin päästä helposti lypsettävään utarerakenteeseen eikä robotin myötä ole tarvinnut tavoitteitaan viilata muuten kuin lypsettävyyden suhteen. Kun rakenteen parantamiseen alkaa tosissaan kiinnittää huomiota ja tehdä päätöksiä, se myös yleensä paranee kiitollisesti aika pian - kokonaisjalostusarvoja ja niihin perustuvaa jalostusohjelmaa tuijottamalla näin ei pääse välttämättä käymään.....