Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
24 € kuutio plus alv. Tilalle kuskattuna
Vesku> Juu lanta tulee kynnyksen yli pumppukaivoon. Tämä on kyllä kokeilemisen arvoinen vinkki.
Pumppua on käytetty aivan manuaaliseti tähän asti kun yksi pintavipoista vuoti ja poltti sulakkeita. On jäänyt vaihtamatta.
Rampe> Tätä olen itsekkin epäillyt että väli on liian pieni kun oikeen sitkeetä kamaa menee pumppauskaivoon. Kyselin flyktiltä lisää leegoja pumpun pohjaan, mutta vastaus jäi hiukan epämääräiseksi.
Juu en ole koittanut sekoittaa tuolla kapistuksella. Nyt tein paineletkuun (pumpun yläpuolelle) sellasen sekoitus haaran että kierrättää osan puppaamasta lietteestä takaisin vauhtipyörälle. Tälläistä käski flyktin myyjä kokeilla. Meillä on petametallin pumppu sekoitusta ajatellen mutta se on niin onnetoon että kaipaa modifikaatiota ennenkö toimii kunnolla. Navetan tekovaihees oli mullakin ajatusmaailmas laittaa tuollanen ruuvilla sullova pumppu, mutta homma kariutu lähinnä siihen että navetan katto olis tullu pumppua asennelles vastaan kun kokooma kaivo on sisällä. Niin ja meilläpäin on tua painovoima pelannu aina huonosti ylämäkehen.
Kokoomakaivosta pitäisi pumpata lietettä suurempaan kaivoon ulos. Tällä hetkellä kokoomakaivon pohjalla on flyktin 5,9 kW uppopumppu 4 tuuman putkella. Kaivon sisähalkaisia on noin metrin ja kaivo on noin 3-3.5 metriä syvä. Pumppaus on vähintäänkin ontunut koko 4,5 vuoden ajan. Lähinnä ongelmana on ollut liian kiinteän lannan meno pumpun läpi. Pumppu on laskettuna kaivon pohjalle ja kiinteä lanta ei kulkeudu pumpun sisuksiin ja pumppu pyörii tyhjää. Millä tavoin olette onnistuneet pumppaamaan kokoomakaivosta suurempaan altaaseen ja olisko konsteja kuinka saisi tämän flyktin pelaamaan paremmin vai onko vaihdettava koko systeemi johonkin toiseen?
Perän pakkaremppa maksoi meillä noin 4500 egee. Uusittiin voimanoton pakan pinta, jarrujenpinnat ja käsijarrupanta. ym. Arviolta reilu 20h menee työhön kun laatikon pakatkin uusitaan.
22 tonnin erässä noin 2300 euroa eroa yaran tavaraan.
Tuolta jo hainkin muttei valmistajaa löytyny listasta ja raekokokin on hukassa. Cemagron tyyppien mukaan valmistajan pitäisi löytyä valikosta.
Olis tarkoitus levittää Cemagron apulantoja Amazonen za-x pintalevittimellä. Löytyykö keneltäkään säätöarvoja Acron NPK 27-0-13 ja Agro can+ s lannoitteille?
Ei yksin kylmyys vaan huonolaatuinen hengitysilma aiheuttivat sen verran suuren tautipaineen että lähes puolet kylmällä säällä syntyneistä vasikoista sai kantaa ulos kuolleina. Näytteet otettiin ja asia tutkittiin terveydenhuolto eläinlääkärin kanssa. Rota virus oli syy. Sittemmin rokotettiin kaikki poikivat rotaa vastaan ja nyt on ainakin toistaiseksi ollaan pärjätty. Igluja on meilläkin. Niissä ei tartte paskaista hengitysilmaa murehtia.
-20 asteen pakkasella tämä ongelma vasta esiintyykin. Eläintilaa pidettäisiinkin viileämpänä ellei vasikat olisi samassa ilmatilassa lypsävien kanssa. Oli suunnittelu vaiheen virhe laittaa vasikat samaan ilmatilaan. Kahtena ekana talvena kuoli liikaa vasikkoja ja sen takia pidämme hallia noin 5-7 asteen tienoilla. Kosteus on ongelma site en kiellä, mutta jos vasikat saa näin pysymään hengissä niin pienempi paha on valittava. Tätä vastuskaapelilla lämmitystä olen harkinnut itsekkin. Tietotaito vaan on kohtuu heikolla pohjalla tällä saralla. Mistä kätevimmin saa ja minkä tehoista tarvitaan?
Onko kenelläkään konstia kuinka sais pidettyä nosto-oven kiskot sulina näin pakkasilla. Kiskoihin kertyy paksu jääkuori ja nostettaessa kuuluu hiukan brutaali ääni...
3 lapainen Jukka ja taitaa potkurin halkaisija kans olla 77cm. 8 metrin runko piisaa tuolle meidän 2500 kuution säiliöön. Hyvin on pelannu.
Onko mitään opusta tai ohjelmaa kuinka aperesepti syntyy lypsäville? Tuntuis hiukan että olis tarvetta päivittää seosrehu reseptiä ja pro agria on alkanut tuntumaan turhan kalliilta vaihtoehdolta. Saa toki täälläkin kertoa perus faktat. Rypsi, murskevilja kaura, rankki ja säilörehu olis komponentteina. Keskituotos noin 9300. Ei robottia.
Jemk miten meni kaurat läpi, kuiva että märkä? Itsellä on pari katettua kippauspaikkaa, niistä syötetään kurottajalla myllyä (kurottajassa vaaka). Mylly on laakasiilolla, toimii käytännössä aika hyvin.
Näköjään vaihtelee suuresti riippuen erästä. 7-14 t/h on meillä ollut saavutus. Märkää viljaa menee paremmin läpi kuin kuiva. Voi ajaa suuremmalla valssivälyksellä ja litistysjälki on silti hyvä. Kuivalla viljalla litistäminen kestää vähä kauemmin.
Noin 7 tonniin tunnissa ollaa päästy w-max 10:llä. Pientä kehitettävää on vielä jäljellä. Idea on hyvä ja oikealla polulla ollaan jyvän rikkomisen suhteen.