Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
En ole koskaan ymmärtänyt paalien rahtaamista navetan viereen kiireimpään sesonkiaikaan. Eikö samalla vaivalla säilöisi ne rehut jo siilossa/aumassakin?
Samaa mieltä. Jos rehut pitää saada pihalle kiireimpään aikaan nii en kyllä ongelmajätepyöryköihin niitä laittas.... 
Meillä tehdään lähimmät 50 hehtaaria pihaton nurkalle pötköön. Kauemmat lohkot sitten pellonlaitapötköihin. Maitoparoneilla on 100000€noukinvaunu ja 200000€ siilot pihapelloille ja mchale combiketju kaukasemmille lohkoille. Se on sitä tehokkuutta.
Voi tulla kesällä runsaasti puheluja ilmaisesta heinästä. Senkus kerää pois.
Ei varmaan alle 200€/ha kannata koneita käynnistää...
Tästä näitä voi tuumailla. Mitä tuli tehtyä.
Ei kun kyntämään hopi hopi.
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/viherryttamistuki/pysyva-nurmi/Sivut/default.aspx
Eikä näy tuota luomupoikkeustakaan, eli lisähehtaareita Agroluxille ensi keväänä...
Viherryttämiseen voi hakea luomussa vapautusta. Ei koske luomua.
Käymässäni tukikoulutuksessa kerrottiin tuon sadonkorjuuvelvoitteen poistuvan ensivaiheessa kahdeksi vuodeksi. Sen jälkeen tehdään välitarkastelu, ja pohditaan kokemusten perusteella onko tarvetta palauttaa korjuuvelvoite...
Ei paljon lämmitä jos tuotanto jo ajettu alas vuokra yms peltojen kadotessa. Vuokrahinnat taivaisiin tai tuotanto alas.
Ilman sadonkorjuu velvoitetta pysyvästä nurmesta saa vähintään 450€/hehtaari. Siinä on sitä porsaanreikää kerrakseen tukittavaksi.
Helppo määrittää perusvuokratasot jos ei korjuuvelvoitetta tule. On muuten mahdottomasti ens vuonna naudanlihaa tarjolla jos menee noin läpi.
Vihdoin voi luopua eläimistä. Laskin että parempaan tulokseen pääsee, kun myy muut koneet pois, jättää kyntäaurat ja vanhan äkeen. Kerran viiteen vuoteen kyntää muokkaa ja kylvää viljan heinänsiemenen kanssa vanhalla apulannanlevittimellä. Harvinaisen helppoa rahaa. Ei tarvihe etes kiviä kerätä, kun ei tartte korjata.
Miksiköhän sinulla on niin kova hinku päästä emolehmätuotannosta eroon?
No minun mielestäni suomeen ei kuulu mikään tuotantomuoto jossa tukea tulee aina selvästi enemmän kuin tuotannon arvo on (jos mukaan lasketaan peltotuet). Varsinkaan jos tuote on vielä joku jäätävän huonon hyötysuhteen luksustuote kuten "rotu"liha.
Vähän sama kuin jos ketunnahkat maksaisivat niin vähän että turkistarhoille pitäisi maksaa pari milliä tukea jokaista nahkoista saatua milliä vastaan. Ja sitten se päätettäisiin vielä maksaa.
Mutta nyt kun vastasin niin vastaatko sinä minun kysymykseeni?
No olet sinä tuossa jopa vähän oikeassa, mut mitäs jos ennemminkin yritettäisiin kerätä menestystä myös toisillemme, eikä aina vaan itselle..
Kaikki tässä ollaan samassa kusessa
Mjoo. ei tässä oikeastaan edes ollut kyse emon pitäjien dissauksesta sinänsä, vaan ajatusleikistä, ja toisaalta keinosta jolla ehkä poistaa tiettyjä ongelmia lypsylehmäpuolelta. Risteytyslehmät eivät meinaan liiku kovin hyvin ainakaan etelässä (pari on nytkin jäänyt käteen), ja sexattu sperma ei tartu siemennyksissä optimaalisesti mutta toimii alkiontuotannossa hienosti (johtuen hormoneista ja suuremmasta määrästä spermaa). Ja alkinsiirtovaiheessa sexattu tarttuu sitten jo ihan yhtä hyvin kuin normikin.
Toinen tie, se helpompi, olisi että lypsykarjalinjoja alettaisiin jalostamaan takaisin lihakkaampaan suuntaan. Saataisiin lypsykarjasta suoraan lihaa ilman kikkailuja.
Kasarilla kukaain ei kaivannut liharoturisteytyksiä eikä demolehmiä. Lehmät poikivat 4 kertaa ja kävelivät itse teurasautoihin
Kasarilla oli kyllä tosi paljon liharoturisteytyksiä, kun teurastamot niitä sponsoroi ja mainosti isolla rahalla, missä nää olet ollut silloin?? Minäkin olen jo silloin tuskaillut, kun sitä charolaisen nuppia ei meinannut saada ulos vedettyä emästään ei sitten millään..Ja niillähän se jalostus pantiin vauhtiin, päästiin niistä pulskista eläimistä eroon.
Nyt sitten hypättäisiin takaisin tähän kelkkaan..voih.. nyt moni jalostuskarjan omistaja rasvaa köyttä.. tai sitten keittää tervaa ja nykkii höyheniä, moisen ajatuspierun esittäjälle.
On se muuten uskomatonta tämä emolehmä homma. Niistä keväisistä pikku vilistäjistä on kasvanut jo melki 350kg jukuroita. Toukokuulla portit auki laitumelle ja viime viikolla takasi. Itte lannoittavat laitumensa ja vettä saa puroloista. Mahtavuutta!
Tuo oli kyllä paras havainto pitkään aikaan.
Joskus aikoinaan 70 luvulla naudanliha oli vaihtoehto jos käytetyille rakennuksille ei muuta järkevää käyttöä keksinyt.
Emoilla taasen oli kannustimena lähinnä siemen nurmen oljen hyödyntäminen talviruokinnassa ja kesällä kivisten hukkalaitumien hyödyntäminen.
Maailma muuttuu. 
Vuonna 1989 emolehmiä oli alle 10 000. Se oli siis aikaa jolloin markkina oli suljettu, eli naudanlihantuotantoa tuettiin säädellyillä, korkeilla tuottajahinnoilla. Lisäksi Suomessa elettiin 1989 kovaa nousukautta eli permiumtuotteillakin (kuten pihviliha) varmaan oli normaalia enemmän kysyntää. Ilmeisesti ne hinnat olivat niin korkeat että vajaa 10 000 emoa oli järkevä määrä. Vuonna 1992 määrättiin käsittääkseni ekat emolehmäpalkkiot, ja jo vuonna 93 emoja olikin sitten 33500. Vuonna 1994 liityttiin EU:hun, tukia emoille on eri tavoin lisätty (varsinkin luomupeltojen kautta) ja määrä on kasvanut vielä 25 tuhannella...
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1994/19940362
Täytyy muistaa että emopalkkio oli joskus 250€ ja nyt jottain 60€ ??
Pihvikarja muuttaa tehokkaasti apilan, heinän ja juolavehnän premium tuotteeksi. Mitä sitä muutakaan näillä Suomen paskamailla tuotettaisiinkaan?
Kyllähän se teuraspainon pienentämine on toiveajattelua. Kerran oli siitä oli teurastamon johtajan kanssa juttua, sanoi vaan että, mahdotonta.
Kuiva-ainetta menee 250 kilosta 350kiloon noin 2400-2600kg.
Vasikka kustannuksena olen pitänyt 160e kpl, toki teini maksaa sen 400-500e/kpl niin onhan se vasikka kustannus silloin iso kuluerä.
Ruotsissa muuten sonnit teurastetaan 250kilon painossa, lähteenä on kesän 2014 nautaparlamentin luento.
Kaiken kaikkiaan jos energian hinta alkaa nousta niin se iskee näihin huonon hyötysuhteen tuotannon aloihin koska niihin tulee korotuspainetta eniten ja hintajousto karkottaa ainakin köyhemmät kuluttajat.
Meinaatko että jos kuiva-ainekg maksaa 20snt, ni melki 500€ lisää kustannusta?
Silloinhan tuo isoksi venyttäminen on teoriassa taloudellisesti järkevää... maailmanpelastaminen täytyy vain jättää muille...
Mites toi säilis muuten mikä on tuotantokustannus muilla, toi 20 snt kuulostaa paljolta???, ha kulut 1400 ekua???
Eikös se ole lähellä keskimääräisiä tuo 20 snt. Tekee muuten 5€/tuotetturuhokg tuo kustannus jo pelkästään niille viimeiselle 100kg:lle. Pitää olla rehun halpaa että tämä tuotantomuoto kannattaisi oikeassa elämässä.
Kyllähän se teuraspainon pienentämine on toiveajattelua. Kerran oli siitä oli teurastamon johtajan kanssa juttua, sanoi vaan että, mahdotonta.
Kuiva-ainetta menee 250 kilosta 350kiloon noin 2400-2600kg.
Vasikka kustannuksena olen pitänyt 160e kpl, toki teini maksaa sen 400-500e/kpl niin onhan se vasikka kustannus silloin iso kuluerä.
Ruotsissa muuten sonnit teurastetaan 250kilon painossa, lähteenä on kesän 2014 nautaparlamentin luento.
Kaiken kaikkiaan jos energian hinta alkaa nousta niin se iskee näihin huonon hyötysuhteen tuotannon aloihin koska niihin tulee korotuspainetta eniten ja hintajousto karkottaa ainakin köyhemmät kuluttajat.
Meinaatko että jos kuiva-ainekg maksaa 20snt, ni melki 500€ lisää kustannusta?
Näillä sonnin teuraspainoilla (yli 330kg) ruhokilon tuottamiseen menee 17,5kg/ka. Teuraspainolla 220kg päästään 12kg/ka /ruhokilo.
Siitä voidaan laskea nopeasti mikä on rehun jalostusarvo.
Tietenkin pohjoinen tuki mikä lasketaan päivää kohden vääristää tuotantoa suuntaan mikä muuten olisi mahdotonta.
Emopuolella ruhokilon tuottamiseen menee 1,5 kertainen määrä rehua.
Tuossahan sen olennaisimman jo sanoit. Lisäksi rehukustannus ei ole suinkaan suurin kuluerä naudanlihantuotannossa, vaan se on vasikkakustannus (saa vetää herneet nenään). Ei vasikan hinta, vaan uudistamisesta aiheutuvat kokonaiskulut. Kokonaisuus huomioon ottaen naudan optimikasvatusaika on jotain aivan muuta kuin optimirehunkäyttö. Tämä ei ole vieläkään mitään maidontuotantoa.
Ja perustelut.
Tuosta on ollut joskus aiemminkin.
Lainaus käyttäjältä: Regent - 01.02.14 - klo:16:58
Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.02.14 - klo:16:38
Lainaus käyttäjältä: jps - 01.02.14 - klo:15:27
Lainaus käyttäjältä: vms1 - 01.02.14 - klo:13:21
Tähän koko sonnihommaan olisi helpohko lääke. Eli alettaisi teurastaa sonneka nuorempina jolloin yhdestä eläimestä ei saisi niin paljoa lihaa ja eläimiä tarvittaisi vastaavasti enemmän. Kaikkeahan voisi hallinnoida sitten muutamalla teurasikää aina tarpeen mukaan
. Ongelmana taitaa vaan olla Se että matkan varrella on niin monta ottajaa joilla kaikilla on intressejä tehdä tulosta omalla osuudellaan jolloin kokonaisuuden tuloksen teko jää taka-alalle. Tarvitaan osuuskunta
Lähtötilanne: Sonnin nykyinen optimi kasvatusaika kaikki tekijät huomioon ottaen on n.21kk. --> vasikkaruuhka.
Ratkaisu: Kärkihinta 250 kg teuraasta, rasvasakko pois --> vasikkaruuhka katoaa.
Ongelma: 250kg:n sonnin teurastus ja paloittelu + logistiikka maksaa jotakuinkin saman kuin 350 kg:n sonnin --> maksaja??kuluttaja!
Tuolla konstilla saatsaisiin myös lihamäärää tiputettua markkinoilta.
Onhan 250kg sonni huomattavasti halvempi tuottaa kuin 350kg sonni. Vert 500kg sonni tarvitsee päivässä n 100Mj/pv kasvaakseen kilon ja 700kg sonni tarvitsee 130Mj/pv kasvaakseen kilon. Ainoastaan EU-tuella kannattaa kasvattaa liharotuisiakaan yli 320kg teuraspainon....
Sonneja kannata muutenkaan kasvattaa kuin EU-tuella...
Lisää numeroleikkejä:
Teuraspaino 350kg , myynti 200 kpl/vuosi, lihaa 70 000kg * 3,50 = 245 000€
Vasikkakustannus 200 * 500 = 100 000 € + hävikki 5% = 105 000 €
Teuraspaino 250kg, myynti 400kpl/vuosi, lihaa 100 000kg * 2,65 = 265 000€
Vasikkakustannus 400 * 500 = 200 000€ + hävikki 5% = 210 000 €
Oletus on että kasvatuspaikat on kokoajan täynnä, jolloin kasvatuspäiviä tulee saman verran, siis sama tuki.
Numerot eivät ole ihan absoluuttisia mutta suhde nykytilanteessa on tuo.
Saa ne isot sonnit hieman enemmän kuluttaakin siihen ruokaansa.
Siis nykysysteemi tosiaan suosii tuota isoa painoa. Vaan jos se (lypsyrotuisen eläimen kuten esimerkin hinnoissa) liha arvostettaisiin painon ohella laadun mukaan ja näin ollen kilohinta olisi kaikilla sama, se 3,5 € / kg, (tässä voitaisiin esim. vaatia hyviin hintoihin tiettyjä päiväkasvuja kuitenkin etteivät ihmiset myisi pieniä ja vanhoja) niin ekalla versiolla tuloja tulisi 140 tonnia vasikoiden jälkeen, ja tokalla 145 tonnia vasikoiden jälkeen.
Onko sonnihävikki muuten oikeasti teineissä 5%? Tuntuu isolta? Ei meillä ainakaan kuole kuin ehkä 1% vieroitetuista hiehoista ennen poikimista (esim. tapaturmaan). Joku kitukasvuinen voi olla lisäksi, mutta se kyllä paljastuu ennen teini-ikää eikä sitä kai kukaan ostaisi? Ja toisekseen luulisi että hävikki olisi puolet pienempänä kasvatusaikana puolet pienempi, eikös?
+ Myytävän lihan osuus on noilla 250kg elukoilla n.65-75%. yli 350kg elukoilla on enemmän luuta ja muuta jouto kudosta, niin että hyvä jos 65% pääsee.
>Investoinnit romahtaisi, kun ei ole vakuuksia, eikä kukaan laita riihikuivaa rahaa sellaiselle alalle, joka on loppumassa
Kummasti on noita laittamishaluja riittänyt koko EU-ajan vaikka loppuminen on ollut hyvin pitkälti ilmi selvää.
Ja onhan kauppakin sortunut kolossiensa rakentamisiinsa vaikka nekin ovat so last season.
Tukien loppuminen ei ole ilmiselvää, itseasiassa sitä ei ole edes näköpiirissä.
Jos kaikki tuet loppuisivat, tai vaikka se tilatuki unionin kokonaan rahoittamana jäisi, niin myös maidontuotanto kyllä loppuisi. Paljonkos antille jäisi tulosta, jos kaikki muu tuki jäisi pois tilatukea lukuunottamatta? Mulla menis vissiin 60-80 tonnia pakkaselle 
Tällainenkaan laskelma ei tietenkään mitään todellisuudesta kerro, koska monet kustannukset nousisivat ja tuotehinnat ei muuttuisi välttämättä mihinkään.
Omalla tilalla tuet jää palkaksi. Eli eipä paljoa yli kymppitonnin pääsis palkkapuolella. Täällä kun on onnettoman pieni tilatuki. Ehkäpä kustannukset romahtavat oleellisestikin, kun kotimainen maatalouskauppa kaatuu ja tavara joudutaan ostamaan suoraan ulkomailta?
Mikä mahtaa olla pienin kasvattamo, mikä nykyään kannattaa tehdä, ja mitä mullipaikka nykyään kustantaa? Peltoa kun olis käytössä vaan 50 ha niin sille ei ainakaan mitään 500 elukkaa pysty ajatella. Lähtötilanne on tyhjä parsinavetta(purku kunnossa), ja 15 paikkanen nuorkarja/hieho kasvattamo, mitä vielä vois hyödyntää.
Unohda....
Tuo 50 ha olis just sopiva emolehmähommiin. 30 emoa + 1 sonni ja kaikki poikimaan huhtikuulla. 5-6 uudistushiehoa olis sitten talvella noiden lisäksi.. Laitumeksi 30 ha ja 20 ha säilöreuhuksi, sit kerjäät 200 olkipaalia kuivikkeeksi...
Max 50 tonnia satsaat koppeihin ja infraan. Sit elätät lehmät tukirahoilla ja käyt itse jossain töissä.
Roduksi angus tai hereford niin väkirehuprosenttina voi olla 0. Vasikoille sit syksyllä vähän
Tälläkeinoin voit siirtää mullinkasvatuksen olemattoman katteen muiden vahingoksi 
Toi on totta, paitsi että 50 lehmää ja pari sonnia... ja parsipihattoon sit kerrasta...ei mee ku sata paalia pehkua...
Hirviä into olis juu loppukasvatella ittekin, paitsi että se olis taloudellinen itsemurha... 
Ei ei ei ei...... jos laittaa 50 lehmää, niin hommaan joutuu jo oikeasti satsaamaan. Elukat kahdessa laumassa ja 2 sonnia talviteloilla. Tulee liikaa ylimääräistä säätöä.... Ja pelloillakin joutuisi oikeasti tekemään jotain..
Parempi vaan tuottaa vähemmän pienellä työmäärällä ja sitten käydä vielä oikeissa töissä
Backspace oikeassa. 30 emoa ja LUOMUUN pellot sekä emot..
Juu, 30 demolla voisi jopa luomuilla. Rahaa tulisi todella mitättömillä kustannuksilla 
Antti-X saisi taas vettä näennäismyllyynsä, kuten tuolla toisessa ketjussa.
Vähän tästä aloittajan tilanteesta jäi epäselväksi, että käykö hän muualla töissä. Emojen kanssa on aina se poikimakausi, Jos on muualla töissä niin riski vasikkamenetyksiin on suurempi ja toisaalta se toinen työ voi kärsiä, jos yöllä joutuu navetalla olemaan.
Teuraskasvatus välikasvatetuista teuraaksi on varmaan sivutoimiselle helpoin ratkaisu. Sen kannattavuudesta en osaa sanoa. Riippuu niin monista asioista. Varmaan kannattaisi laskettaa jollakin puolueettomalla osapuolella eri vaihtoehtoja ja sitten kriittisesti pohtia eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Pääasiahan onse, ettei tee liian suurta ja kallista omiin pinta-alallisiin, rahallisiin ja jaksamiseen liityviin resursseihin nähden. Laskelmissa pitää sit vielä huomata, että laskennallinen kannattavuus ei aina tarkoita hyvää käytännön maksuvalmiutta tai päivastoin.
Ei ole näennäisviljelyä. Erittäin kustannustehokasta pellon hyötykäyttöä. Luomussa nurmenviljely tuottaa hyviä satoja ja viljaa ei tarvita. Perfect.
