Onko kokemuksia kyseisestä härpäkkeestä (ldw5)

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 26.04.13 - klo:19:59

Lainaus käyttäjältä: KTT - 26.04.13 - klo:10:19

Samaa "hulluutta" itsekkin mietiskelen... 

Mitä tuossa raivaamisessa pitäis ottaa huomioon? Onko viranomais puolelta mitä huomioitavaa? Lupia tuohon ei ilmeisesti nykyään tarvitse hakea?

Voisko joku heittää hintaa, paljonko suurinpiirtein maksais €/ha, jos risut kannot on kerätty? Vaihtelee varmasti paljon alueesta ja kivisyydestä jne.

Kun 3vuotta sitten tätä maataloushommaa aloiteltiin, niin neuvoja mainitse jotain tuosta raivaamisesta, että kannattaa suunnitella avohakkuuna +uudistus mielessä ja todeta jossain vaiheessa että penkin alle meni. Ja sitten vasta suunnitella pelloksi raivaamista... mitähän  sillä tarkoitti? en siinä vaiheessa kyselly tarkemmin kun en ajatellut koskaan raivata. Tuo jäänyt askaruttamaan.

20 hehtaarin aukku, siihen mätästys ja ojitus. Luontainen uudistus ja 5 vuoden päästä toteaa että hups! Vituiks meni ja pelloksi! Koko roska metsäverotuksessa vähennetävä menoerä.

Saattaa vaan olla Metsäkeskus niskasssa alle viiden vuoden, jos yrität tarjota luontaista uudistusta reheville kuusikkomaille. Jossain karuilla männikkömailla saattais mennäkin läpi.

Ja jos ei perse kestä maksaa piiriojien kaivua ilman kikkailua, kannattaa unohtaa koko juttu. Hyvällä mäihällä pääsee sekä verottajan että metsäkeskuksen suosioon.

Samaa mieltä, ei kannata kikkailla

Samaa "hulluutta" itsekkin mietiskelen... 

Mitä tuossa raivaamisessa pitäis ottaa huomioon? Onko viranomais puolelta mitä huomioitavaa? Lupia tuohon ei ilmeisesti nykyään tarvitse hakea?

Voisko joku heittää hintaa, paljonko suurinpiirtein maksais €/ha, jos risut kannot on kerätty? Vaihtelee varmasti paljon alueesta ja kivisyydestä jne.

Kun 3vuotta sitten tätä maataloushommaa aloiteltiin, niin neuvoja mainitse jotain tuosta raivaamisesta, että kannattaa suunnitella avohakkuuna +uudistus mielessä ja todeta jossain vaiheessa että penkin alle meni. Ja sitten vasta suunnitella pelloksi raivaamista... mitähän  sillä tarkoitti? en siinä vaiheessa kyselly tarkemmin kun en ajatellut koskaan raivata. Tuo jäänyt askaruttamaan.

Rakensin hong kongin osista 30 eurolla langallisen systeemin traktoriin, ei tarvinnu kuin vetää yksi johto kärryyn ja liittimet väliin. navetalta tulee kotio langaton yhteys, etäisyys 200 metriä, kustannus 100 euroa neljällä kameralla 

Vieläkö toimii? kerrot kotarkemmin minkälaiset systeemit rakensit? Molemmat kiinnostaa

Tähän asti ollaan oltu ostorehuilla kauran ja herneen suhteen, mutta nyt ois sen verran länttiä, että vois kasvattaa itsekkin..

Tarkoitus olis saada kauraherne seosta, jossa herneen osuus on noin 20-30%. Miten onnistuu kaura+herne suojakasvina apilanurmea perustaessa? Onko onkelmia puinnissa? Minkälaiset olis herneen ja kauran kylvömäärät tässätapauksessa?
Entäs pelkän kauraherne kasvuston kylvösuhde?
Entäs sadon määrä jos verrataan suojaviljana puitua tai pelkkä kauraherneen satoa?

Nämä asiat riippuu tietysti  paljon monesta tekijästä, mutta ois ees sinnepäin..

vissiin aika lähellä 841 new hollandia

Jos paalaat pelkkää kuivaa tavaraa niin sitten menettelee
mut kosteammasta tavarasta kannattaa pysyä todella kaukana

Säilöheinää tarkoitus paalata... kerrotko vähän tarkemmin miksi ei ole esim. säilörehun tekoon hyvä?

Tuollasta paalainta tarjottiin. Kannattaako sotkeutua?
myyjän mukaan n. 7000-8000 pallukkaa tehty, kerran ketjut vaihdettu ja sen jälkeen muutama sata paalattu. Verkkosidonnalla.

Mitä kannattaa tarkastaa kyseistä paalainta menee katsomaan? mitkä heikot kohdat?  

Luokojunkkari tuli hankittua, kohtalaisen hyväkuntoinen vielä. Superluoko olisi ollut huomattavasti kalliimpi ainakin tähän yksilöön verrattuna. Junkkarissa tehon tarvekin on ainakin teorissa pienempi.

Lainaus käyttäjältä: KTT - 15.08.11 - klo:21:03

Päätin kuitenkin hankkia aluksi niittosilppurin, niin saan jämät aumaan ja tuoretta sisälle tarvittaessa.  

Onko kellään nurkissa hyväkuntoista silppuria, esim. varsta 1500, taarup jne. voisin hakea kauempaakin jos hyvä löytyy kohtuuhinnalla

Kuule jos nyt kuitenkin harkitsisit vielä tuplajunkkaria tai elhon superluokoa.  Noilla jo voi tehdä rehuakin ja tehostusvaraa on kovasti jos edellisenä päivänä niittää 3m karheita.

Luokojunkkari löyty kohtuuhintaisena. Guuglella ei kyllä löytynyt mitään hyvää sanottavaa kyseisestä vehkeestä. Liekö sama kuin tuplajunkkari, vaan vanhempi malli?

Minkälaisia kestävyydeltään tuhti niittosilppurit?

Päätin kuitenkin hankkia aluksi niittosilppurin, niin saan jämät aumaan ja tuoretta sisälle tarvittaessa.  

Onko kellään nurkissa hyväkuntoista silppuria, esim. varsta 1500, taarup jne. voisin hakea kauempaakin jos hyvä löytyy kohtuuhinnalla

Näkökulmia tähän asiaan on monia. Edullisimman ketjun saisi tarkkuussilppurista+kärryt. Mutta jos työvoima on 1(+1), tuo lienee poissuljettu vaihtoehto. Silppurikuski, kärrykuski ja siilokuski on tuossa se minimi.

Olin saman valinnan edessä n.7 vuotta sitten. Meillä oli hyvä kolmen tilan porukka jolla rehut tehtiin kaikille tiloille. 3.2m niittomurskain, JF-tarkkuussilppuri, 2 isoa kärryä ja siilotraktori. Ja homma toimi eikä kenelläkään ollut kohtuutonta konekalustoa. Sitten nuo kaksi muuta lopetti eläinten pidon ja lähti muualle töihin. Jouduin valinnan eteen ja totesin että tuleva ketju pitää olla sellainen jonka voi hoitaa tarvittaessa yksin. Tämän seurauksena päädyin kombi-paalaimeen, enkä ole katunut. Muovi maksaa, mutta kun samalla lopetin säilöntäaineen käytön ei lopputulos kuitenkaan paljoa muuttunut.

Tuolla pystyy tarvittaessa hoitamaan korjuun ihan yksin, mutta jos väkeä on, niillekin löytyy paikka. Yksi niittää, yksi paalaa ja yksi ajaa paaleja. Minä ja kaksi poikaa tehdään tuolla ketjulla aika tehokkaasti rehua, mutta kun pojat lähtee armeijaan ja sitä kautta opiskelemaan voi olla että teen rehua muutaman vuoden yhden miehen ketjulla. Tuo on ainut ketju jolla se onnistuu. Tehot tietenkin häviää kun miehet vähenee.

Säilyykö paalit tosiaan yhtä hyvin/huonosti ilman säilöntäainetta? ehkä jos sais tiukkaan paalattua. Onko kellään kokemusta apilapitoisen säilyvyydestä ilman säilöntäaineita? vaikuttaako mitenkään

Yksi ratkaisu on tietysti käyttää paalausurakoitsijaa pääsadon ja odelman korjaamiseen. Lisäksi hankkis itselle niittosilppurin, jolla sitten ajelis jämät aumaan?

Jäätyminen ja säilyvyys ois huonoja puolia tässä. 

Ei niillä vanhoilla romuilla pääse tavoittelemaasi lopputulokseen. Kokeile tuo Adamin malli ensiksi, jos ei onnistu, niin sitten yritä saada naapureita koneyhteistyöhön. Sopivalla porukalla pystytte hommaamaan soivat pelit, saatte kuskeja tarpeeksi eikä paine traktorikauppaan menoon kasva niin paljoa..

Se voi olla hyvinkin totuus..
Kustannus ei ole SUURIN syy koneketjun hankkimiseen.. vaan urakoitsijoiden saatavuus oikeaan aikaan. tutulle meinas jäädä sato korjaamatta kun urakoitsijan kone sano työsopimuksen irti, eikä siihen hätään saanut toista urakoitsijaa tilalle. Sama riski on tietysti omissakin koneissa

Sellaisia lajikkeita/kasveja jotka antaa joustavuutta korjuuseen?

juu, se lisää laatua 
rajoitteena meillä erilaisten luomusiementen saatavuus