Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10

Viestit - nakkisormi

Painepesuri ostoslistalla ja kiinnostaisi investoida kuumavesipesuriin. Sillä saisi puhdasta aikaan. Koneita yms pestäisiin. Tekeekö näillä halvemman hintaluokan IKH malleilla mitään? Voimavirtavehje varmaan saisi kyllä olla. Mikä litratuotto ja teho hyvä?
No kokeilin silti laturilla ilman akkua. Ja hyvin pumppasi ja laturi toimii vieläkin. Kyseessä oli telwin leader 400 boosteri
Millaisia kippsusmonttuja isommissa kuivaajissa porukalla on? Lähinnä mietin kun jos joskus tulee ajankohtaiseksi uuden rakentaminen että miten kannattaa tehdä. Ajattelen lähinnä tilannetta kun on todella märkää viljaa joka meinaa jo kärryihin jämähtää kun seuraavana päivänä vasta pääsee kippaamaan että mikä sellaisen viljan kanssa on hyvä monttu? Varsinkin kun tarkoituksena on yleensä jos tehdään iso monttu että se on yhden kaapillisen kokoinen ja isot kuivaajat on jo todella isoja. Nyt jos pui kaapillisen, laittaa sen pyörimään ja jatkaa puintia niin että saa montun täyteen ja sen imeminen menee seuraavaan päivään niin onhan se jo sinne monttuunkin vaara jämähtää jos kärryihinkin. Sitten on suuri ongelma jos iso määrä on jumissa kippausmontussa. Eli millaisia ratkaisuja tällaisiin tilanteisiin? Mikä toimii? Materiaali, seinämäjyrkkyys, koko, alaosan syöttöruuvit...yms?
Onko joku riski syöttää akkulaturilla (teollisuusmalli) virtaa dieselpumpulle jolla siirrän naftaa säiliöstä toiseen? Kyseessä tällainen valmis tankkauspumppu. Onkoälylaturi parempi? Akku pitäisi olla mutta ei tähän hätään ole irtoakkua.
Onko kukaan kokeillut tai kysellyt hintoja mitä maksaisi ilmastointilaitteen asentaminen vanhempaan jontikkaan? Tässä tapauksessa kyse 6400 mallista. Alkuperäistä ajattelin. Onko se iso työ? Toisaalta onhan niitä erillisiäkin ilmastointilaitteita katoille yms mutta onko ne hyviä?
Useamman vuoden rattirengin ja opastimen kanssa pelanneena, nyt sen ehkä jo saisi toimimaan niin kuin haluaa, kun vain malttaisi tehdä ne pellot kunnolla..

Ite oon aika paljon ajanu reunat pelkästään maalaamalla ja sitten haluttuun kohtaan tehnyt opastettavan uran joko suora a-b tai toistuvat kaarteet toiminnoilla. Tähän mennessä on tullut levitettyä apulannat, ruiskutettua, niitettyä, äestettyä jne rattirengin ohjaamana, onhan tuo kaikin puolin nättiä.. Pelkällä opastimella on tullut myös lantaa levitettyä ja se on jo ollut aimo harppaus eteenpäin, kun pystyy ajamaan esim. Joka kolmatta uraa, näin päisteissä ei tule jyrkkiä käännöksiä... Jatkossa olisi tarkoitus myös se tehdä rattirengin kanssa.

Tuo suora a-b kannattaa opastaa koko pellon pituudelta, niin tulee oikeasti kohdalleen ja reunan mukaisesti..

Paras tapa ymmärtääkseni peltojen muistiin tekoon olisi päisteajo. Tällöin ulkokierrosten aikana kuitenkin (muistaakseni on pakkokin) pitää piirtää suora a-b linja. Lisäopastusurat voivatkin sitten olla toistuvaa kaarretta tms..

Ulointa ulkokierrosta ei pysty ajattamaan rattirengillä, vaan se pitää aina ajaa käsin.

Läntmannen Agrolla näytti olevan nyt ez-steer tarjouksessa 3990 alv 0. Sis käytännössä kaiken tarpeellisen ja rtx:nkin vuodeksi.

Kiitos selvensi asiaa aika paljonkin. Eli ei ole mahdollisuuksia ajaa pellolle ja heti alkaa automaattiajoa harrastamaan vaan eka kierros aina käsin.

Näin myös maastullissa tuon mainoksen. Onko tuo hinta pelkkä EZ-Steer vai kuuluuko siihen myös näyttö?

Riittääkö tuolla rattirengillä ja RTK korjauksella tarkkuus kylvöön? Kehtaako valtatien varteen kylvää tällä systeemillä?
Kiinnostaisi hommata Trimblen ajouraopastimeen (CFX-750) rattirenki ja hilppeet, jotta saisi irti siitä enemmän. Ne kenellä on jo automaattiajo traktorissa niin miten käytännössä aloitatte pellon ajamisen? Ajetaanko reunaveto käsin ja siitä tulee niin mutkainen kuin tulee ja seuraavat vedot saadaan vasta luotisuoriksi? Vai miten se siis käytännössä menee? Vai täytyykö pellot kiertää valmiiksi opettaen rajat ensin? Kertokaa muitakin käytännön vinkkejä ja myös kokemuksia Trimblen EZ-Steeristä joa niitä löytyy.
Kyllä, lukeudun luultavasti nykynuorisoon 30 tietämillä olevana. Itse en sattuneesta syystä ole useinkaan se joka Adblue säiliötä meillä täyttelee vaan se nakki on napsahdellut lähinnä 60-80v. väliselle alueelle osuville henkilöille ja lähinnä heille apua tässä kaivataan. Ja on tässä jo useita vuosia menty tuolla "20-30litran kannusta suoraan kaatamalla" -systeemillä. Ei siitä sen enempää, mutta jos jollain tosiaan olisi jotain kokemusta näistä halvemman pään pumpuista niin olisi kiva kuulla.
Ongelmana traktorin Adblue säiliön täyttö. Kanisterit ovat aika raskaita pidellä ilmassa täytön aikana. Millaisia ratkaisuja porukalla on tähän? Onko näistä halvoista käsipumpuista mihinkään? Pystyyö niitä käyttämään myös kanisterien kanssa?
https://www.hankkija.fi/Koneet/Tarvikkeet/pumput-ja-tarvikkeet/tynnyripumppu-muovia-viton-tiivisteet/
Kasvintuotanto / Ohran punaisuus
: 04.08.19 - klo:21:21
Mikähän vaivaa vai onko ihan normaalia tällainen punaisuus siemenissä? Kuva ei ole tarkin mahdollinen, mutta jyvissä on vähän kuin punertavia viivoja.
Niin miten on tuon HT5 vaihteiston toiminta? Onko yhtään edistynyt eli nopeutunut? Onko kenelläkään tuollaisesta ajokokemusta? Jos vaihtoon nyt päätyisin niin onko jtn varusteita mitkä ehdottomasti pitäisi uuteen ottaa viljatilan koneessa?
Mielenkiinnosta kyselty vaihtoa uudempaan. Nykyinen n143 ht3 ja ollut riittävän kokoinen. Onko tuo n154e suurinpiirtein saman tehoinen? Mitä se e perässä tarkoittaa? Vai olisiko parempi suoraan se n174 josta on menossa kampanja tällä hetkellä? Onko teillä kokemuksia vielä näistä?

Entä onko se ht5 vaihteisto kehittynyt yhtään? Muutama vuosi sitten koeajoin sellaista ja se vaihto varsinkin aluevaihteilla oli _hidas_.

Onks järkee vai ei?
Joo lemken variopal7 kyseessä. Ostettu käytettynä ja kyllähän siinä jo käytön merkkejä näkyykin. Ja kiekkoleikkurit joka siivessä.
Miksi auroissa on niin monta kiinnityspistettä kun periaatteessa oikea on aina se soikea reikä? Sillä itse ainakin aina kyntänyt, myös sarka-auroilla.

Ennen kyntänyt sarka-auroilla ? Renkaissa tarkemmin sanottuna niiden paikassa on vika .

Niin, eri traktorilla. Tällä n valtralla ei sarkoja ole vedetty.
Joo lemken variopal7 kyseessä. Ostettu käytettynä ja kyllähän siinä jo käytön merkkejä näkyykin. Ja kiekkoleikkurit joka siivessä.
Miksi auroissa on niin monta kiinnityspistettä kun periaatteessa oikea on aina se soikea reikä? Sillä itse ainakin aina kyntänyt, myös sarka-auroilla.
Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...

Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)

Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.

Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?

Tuota kyllä itsekin mietin että onko siitä mitään hyötyä oikeasti? Antaako olla vaan nollalla?

Miten muuten voi olla että auratessa toiseen suuntaan ensimmäisen viilun leveys on paljon leveämpi kuin toiseen suuntaan auratessa? Ei meinaa saada hyviin säätöihin millään. Mikä muu on vialla kuin kyntäjä itse?
Sivuja: [1] 2 3 ... 10