Kiitos.
Entä jos vaihdankin nykyiset alkuperäiset H3 -halogenit IKH:n led-valoiksi missä on 8x5w led ja 12V 3,3A niin silloin kai riittää nykyiset johdotukset helposti?

Vedänkö uudet kaapelit jos lisään Sampo 2065 -04 katolle ledivalopaneelin vai voinko ryöstää alkuperäisiltä valoilta virrat? Näkis syssymmälläkin.
Tai miten olisi helpoin toteuttaa tämä?

Joo täytin ureatankin kyllä piripintaan (okei, tuli vähän ylikin ) ennen lähtöä pellolle. En tankannut äsken enää uudelleen sitä tankkia täyteen, siinähän olisi menekin nähnyt.
Tuntikulutus huiteli 16-21litran ympärillä, pääasiassa 18l/h.
Mutta onko parempi koneelle (moottori kestolle) ja polttoainetaloudellisuuden näkökulmasta ajella näillä tälläisillä kierroksilla ja nopeuksilla vai pitäikö ajaa lujempaa ja isommilla kierroksilla? Millaisilla muut ajaa kyntäessä?
Lisäksi en kyllä ole ikinä huomannut 2vuoden aikana tällä koneella ajaessa eroa onko tuo ECO-mode päällä vai pois. En kulutuksessa enkä koneen käytöksessä. Onko joku muu saanut näillä ECO-moottoreilla suuria eroja aikaan?

Olen kyntänyt vajaa 10ha eikä ureapalkit ole vähentyneet kun tankkasin täyteen ennen aloitusta. Naftaa meni n. 3/4 tankkia. Mistä tämä kertoo? Kyseessä Ecovaltra missä napilla saa Eco-moden päälle moottoriin. Kynnetty multaa ja savea, märkääkin sellaista. Auroina painavat 4-siipiset paluuaurat. Pidin vaihteena C1 ja kierrokset 1500-1600, vauhtia silloin n.9km/h. Ei siis tässä mitään muuta kuin ihmettelen vain että pääsikö traktori kuitenkin helpolla. Millä kierroksilla näin niinku muuten olis kokonaistaloudellisinta ajaa?

En uutta viitti tehdä niin kysyn tässä vanhassa:
Mistä raideleveys mitataan oikeaoppisesti? Vanteen sisäreuna, renkaan kyljestä, renkaan kyljestä alareunassa mikä on vähän patilla kun on pienet paineet vai pystysuunnassa renkaan keskeltä keskelle?

Sitten, paljonko heitto saa kääntöauroilla olla? Nyt edessä on n 14cm leveämmällä kuin takana, riippuen tietenkin miten tuon mittaa (kts yllä oleva kysymys ). Valtrassa on umpinaiset säädettävät vanteet mutta edessä se on niin ettei pysty kaventamaan kääntämällä ja takana jos myös niin että jos haluaa levittää niin johonkin väliin pitää lisätä jotakin paloja. Tällöin myös paripyörillä traktorista tulee kyllä turhan leveä liikkua tiellä. Mitä vaihtoehtoja minulla on? Meneekö se vannekaupoiksi jos hyvän haluaa?

Onko N154 takana jossain ylileveysvaloille mahdollisuus ottaa virtaa? Onko valmiita liittimiä jossai ?

Minne olette kiinnittäneet Valtra 4-sarjan hytissä ylileveysvaloja? Tiedän että valtralla on omiakin hytin yläreumaan mutta onko joku muu hyvä paikka? Entä millaisia valoja ja telineitä ootte niille tehneet? Valmiit sarjat? Entä mistä sähkö sillai että tulee kestävä ja siisti. Tarkoitus ottaa aina valot pois kun kevättyöt paripyörillä tehty valmiiksi.
Sitten vielä tämä toinen lakipykälä. Onko näissä 4-sarjoissa vilkkuvaloille sähköt ja katkaisijan paikka jossain valmiina vai vedänkö ikkunaraosta magneettivalon katolle?

Mites muut, meinaatteko noudattaa lakia näiden valoje  kanssa nyt kevättöissä miten tarkasti?

Minkälainen laatta sielä nyt on? Paksuus, eristeet, raudoitus? Onko vanha? Jos kovin ohut ja vanha niin se on suht helppo hakata paloihin ja pois. Sitten uusi valu kunnon pohjilla. Nimittäin jos hyvän haluaa vanhan päälle niin paksuutta on oltava ja eriste alla jolloin lattian pinta nousee kyllä kohtuuttomasti. Mutta toki jos tilaa on ylöspäin eikä kynnykset muodosta ongelmaa niin ainahan lattiasta kantavampi tulee jos allakin on kunnon lattia

Painepesuri ostoslistalla ja kiinnostaisi investoida kuumavesipesuriin. Sillä saisi puhdasta aikaan. Koneita yms pestäisiin. Tekeekö näillä halvemman hintaluokan IKH malleilla mitään? Voimavirtavehje varmaan saisi kyllä olla. Mikä litratuotto ja teho hyvä?

No kokeilin silti laturilla ilman akkua. Ja hyvin pumppasi ja laturi toimii vieläkin. Kyseessä oli telwin leader 400 boosteri

Millaisia kippsusmonttuja isommissa kuivaajissa porukalla on? Lähinnä mietin kun jos joskus tulee ajankohtaiseksi uuden rakentaminen että miten kannattaa tehdä. Ajattelen lähinnä tilannetta kun on todella märkää viljaa joka meinaa jo kärryihin jämähtää kun seuraavana päivänä vasta pääsee kippaamaan että mikä sellaisen viljan kanssa on hyvä monttu? Varsinkin kun tarkoituksena on yleensä jos tehdään iso monttu että se on yhden kaapillisen kokoinen ja isot kuivaajat on jo todella isoja. Nyt jos pui kaapillisen, laittaa sen pyörimään ja jatkaa puintia niin että saa montun täyteen ja sen imeminen menee seuraavaan päivään niin onhan se jo sinne monttuunkin vaara jämähtää jos kärryihinkin. Sitten on suuri ongelma jos iso määrä on jumissa kippausmontussa. Eli millaisia ratkaisuja tällaisiin tilanteisiin? Mikä toimii? Materiaali, seinämäjyrkkyys, koko, alaosan syöttöruuvit...yms?

Onko joku riski syöttää akkulaturilla (teollisuusmalli) virtaa dieselpumpulle jolla siirrän naftaa säiliöstä toiseen? Kyseessä tällainen valmis tankkauspumppu. Onkoälylaturi parempi? Akku pitäisi olla mutta ei tähän hätään ole irtoakkua.

Onko kukaan kokeillut tai kysellyt hintoja mitä maksaisi ilmastointilaitteen asentaminen vanhempaan jontikkaan? Tässä tapauksessa kyse 6400 mallista. Alkuperäistä ajattelin. Onko se iso työ? Toisaalta onhan niitä erillisiäkin ilmastointilaitteita katoille yms mutta onko ne hyviä?

Useamman vuoden rattirengin ja opastimen kanssa pelanneena, nyt sen ehkä jo saisi toimimaan niin kuin haluaa, kun vain malttaisi tehdä ne pellot kunnolla..

Ite oon aika paljon ajanu reunat pelkästään maalaamalla ja sitten haluttuun kohtaan tehnyt opastettavan uran joko suora a-b tai toistuvat kaarteet toiminnoilla. Tähän mennessä on tullut levitettyä apulannat, ruiskutettua, niitettyä, äestettyä jne rattirengin ohjaamana, onhan tuo kaikin puolin nättiä.. Pelkällä opastimella on tullut myös lantaa levitettyä ja se on jo ollut aimo harppaus eteenpäin, kun pystyy ajamaan esim. Joka kolmatta uraa, näin päisteissä ei tule jyrkkiä käännöksiä... Jatkossa olisi tarkoitus myös se tehdä rattirengin kanssa.

Tuo suora a-b kannattaa opastaa koko pellon pituudelta, niin tulee oikeasti kohdalleen ja reunan mukaisesti..

Paras tapa ymmärtääkseni peltojen muistiin tekoon olisi päisteajo. Tällöin ulkokierrosten aikana kuitenkin (muistaakseni on pakkokin) pitää piirtää suora a-b linja. Lisäopastusurat voivatkin sitten olla toistuvaa kaarretta tms..

Ulointa ulkokierrosta ei pysty ajattamaan rattirengillä, vaan se pitää aina ajaa käsin.

Läntmannen Agrolla näytti olevan nyt ez-steer tarjouksessa 3990 alv 0. Sis käytännössä kaiken tarpeellisen ja rtx:nkin vuodeksi.

Kiitos selvensi asiaa aika paljonkin. Eli ei ole mahdollisuuksia ajaa pellolle ja heti alkaa automaattiajoa harrastamaan vaan eka kierros aina käsin.

Näin myös maastullissa tuon mainoksen. Onko tuo hinta pelkkä EZ-Steer vai kuuluuko siihen myös näyttö?

Riittääkö tuolla rattirengillä ja RTK korjauksella tarkkuus kylvöön? Kehtaako valtatien varteen kylvää tällä systeemillä?

Kiinnostaisi hommata Trimblen ajouraopastimeen (CFX-750) rattirenki ja hilppeet, jotta saisi irti siitä enemmän. Ne kenellä on jo automaattiajo traktorissa niin miten käytännössä aloitatte pellon ajamisen? Ajetaanko reunaveto käsin ja siitä tulee niin mutkainen kuin tulee ja seuraavat vedot saadaan vasta luotisuoriksi? Vai miten se siis käytännössä menee? Vai täytyykö pellot kiertää valmiiksi opettaen rajat ensin? Kertokaa muitakin käytännön vinkkejä ja myös kokemuksia Trimblen EZ-Steeristä joa niitä löytyy.