Itsellä on tähän asti tämä vuosi mennyt putkeen, mutta kaverille iski valvonta.  Pyysi katsomaan paperit läpi, kun allekirjoittaneella sattuu olemaan molemminpuolista kokemusta (viljelijä ja ex-tarkastaja).  Katsoin moneen otteeseen ja totesin, että kunnossa ovat.  Meinasin tipahtaa tuolilta, kun seuraavana päivänä tuli tekstari: "Lisätoimenpide lähti ja 5 % perustuesta".  No, onneksi tällä kertaa vika oli TE-keskuksen päässä.  Mietin vain, kuinka paljon näitä valvojien tekemiä virheitä jää oikaisematta.
Muistakaahan, että kohta alkaa kasvipeitteisyys ja lohkokirjanpidon valvonnat.
MaasTulissa kirjoitettiin myös taannoin, että "viljelijöiden vaatimuksesta tuet maksetaan kahdessa erässä". Joopa joo, alunperin tarkoitettiin, että eka erä kesän alkupuolella ja loput syksyllä.  Nyt meneekin niin, että eka erä syksyllä ja loput sitten, kun kaikkien tilojen valvonnat on koko valtakunnassa saatu päätökseen.

Mites oikeesti toi tautihomma, onko joku kylväny suaraan vaikka vehnää monta vuotta, loppuuko kasvu kokonaan?

Olisikohan niin, että kun tarpeeksi kauan kylvää samaa lajia samalle lohkolle riippumatta siitä, miten kylvää, kasvu loppuu aikanaan.  Ja muistaa aina käyttää sitä vuonna 1980 hankittua Otra-ohraa

Herra Heinamaki on kutakuinkin oikeassa tukien suhteen, mutta tilatukea on mahdollisuus saada, jos pystyy hankkimaan vastaavan määrän tukioikeuksia rahalla tai ilman.  On vain metka huomata, että vaikka ruoan hinta on nousussa ja todennäköisesti kaikki viljelykelpoinen maa olisi tarpeen, niin ympäristö- ja lfa-tukien saaminen nyt niiden ulkopuolella oleville lohkoille näyttää yhtä todennäköiseltä kuin se, että meikäläinen joskus käy kuussa.  Kukahan laskisi, kuinka paljon pinta-alaa on vuosien saatossa siirtynyt ko.tukien ulkopuolelle esimerkiksi metsityksen, tonttimaiden yms. myötä?

Muistathan Velikulta, että viherlannoitusnurmen voi ilmoittaa samalla lohkolla vain kaksi kertaa peräkkäin ja sen jälkeen on ilmoitettava joko satoa korjattavana nurmena eli ei voi olla siis kesanto tai hvp?  Tarkoittaa siis sitä, että jonkun olisi ainakin yhtenä vuotena korjattava nurmisato. Mutta muuten ajatuksessa voi olla mukana järjen häivä.  Mutta niitä lohkoja, joilta nyt aiot siirtää tukikelpoisuuden pois, ei saa mukaan jonotuslistalle.

Hei taasen!  Tukiaika lähestyy ja peltopiikakin ilmestyy taas keskusteluun mukaan.  Jos siirrät joltain lohkolta ympäristö- ja lfa-tukikelpoisuuden sellaiselle lohkolle, jolla niitä ei ole ja joka on jonossa, se tippuu kelpoisuuden saatuaan jonosta pois.  Sitä lohkoa, jolta siirrät tukikelpoisuuden, et saa millään keinolla enää jonoon mukaan.  Jono muodostettiin 2005 ja sen jälkeen ei sinne käsittääkseni ole otettu uusia tukikelvottomia lohkoja mukaan.  Eli kaiken kaikkiaan kannattaa ympäristö- ja lfa-tukikelpoisuudet siirtää pois vain sellaisilta lohkoilta, jotka
a) jäävät esimerkiksi teiden alle tai

b) ovat hamaan tulevaisuuteen kesantona tai hoidettuna viljelemättömänä peltona ja joilta ei koskaan korjata nurmisatoa

Ympäristö- ja LFA-tuki on "sidottu" lohkoon eli tähän mennessä, jos lohkosta on vaikka muodostettu tontti tai tarha tai osa on jäänyt maatalousrakennuksen alle, ei siltä osalta ole voitu siirtää tukikelpoisuutta mihinkään, vaan se on menetetty etu. 

Tukikelpoisuuden vähimmäissiirtoalan on oltava vähintään 2 ha ja siirrot tehdään aina koko peruslohkolta.  Eli jos sinulla on 2, 5 ha suuruinen tukikelpoinen lohko ja vaikkapa 1,5 ha:n ja 1 ha:n suuruiset tukikelvottomat peruslohkot, voit siirtää tukikelpoisuutta näiden välillä.  Mutta jos tukikelvottomia lohkoja ei olisikaan kuin tuo 1,5 ha:n lohko ja peruslohko, jolta siirrät, edelleen tuo 2,5 ha, on sinun siirrettävä kaikki 2,5 ha ja tällöin menetät 1 ha:n ympäristötuen.  Jos taas vastaaottava lohko olisi 3 ha, on se jaettava kahteen eri lohkoon: 2,5 ha muodostaa uuden tukikelpoisen lohkon ja 0,5 ha, jossa ei ole tukikelpoisuutta.

Ympäristö- ja LFA-tuen siirto on sidottu niin, että sen voi tehdä ainoastaan sinä vuonna, kun antaa sitoumuksen.  Vuonna 2008 voi myös sellainen viljelijä, joka antoi sitoumuksen 2007 (poikkeus), tehdä siirron.  Tukikelpoisuutta voi siirtää ainoastaan omistamiensa lohkojen välillä.  Tukikelpoisuuden siirtoon on oma lomakkeensa 193.

Maamies kirjoitti:

"Maata viljelemätön maanomistaja ei edes väliaikaisesti voi olla tukioikeuden haltija tai omistaja".

Tämä lause ei pidä paikkaansa.  Tilatuen tulkinnan mukaisesti aktiivi viljelijä on sellainen, joka omistaa maan.  Siten kaikki peltonsa omistavat voivat omistaa myös tukioikeuksia.  Ote ministeriön koulutuskalvoista keväältä 2007:
"Tukioikeuden vastaanottajan on oltava viljelijä
pl. perintö / ennakkoperintö
Maanomistaja voi täyttää tämän ehdon
-hallitsee täydentävien ehtojen mukaan hoidettua tukikelpoista alaa"

Vaikka tukioikeus on irrotettu tietyistä lohkoista, on kuitenkin EU:n asetuksenkin mukaan yhteys peltoalaan eli 1 ha = 1 tukioikeus.  Siten mielestäni vuokra-alan perusteella saadut tukioikeudet tulisi siirtää joko maanomistajalle tai seuraavalle vuokraviljelijälle. Ylimääräisellä tukioikeudella ei tee mitään ilman vastaa peltopinta-alaa.  Koska tukioikeudet vahvistettiin vuoden 2006 viljelykelpoisen pinta-alan mukaisesti, on vaikea uskoa, että tilatuen ulkopuolisia peltoalueita olisi järjettömiä määriä.  Se, missä ministeriön tiedotus petti pahemman kerran tuolloin 2006 oli, että monelta luopumistuella olevalta jäi tukioikeudet hakematta.  Itse ainakin siirsin tukioikeudet maanomistajalle, kun vuokrasopimus päättyi.  Lisäosiakin meni yhteensä 152,9 euron edestä.  Niillä, joilla tilakohtaiset lisäosat ovat suuret, pitäisi olla oikeus saada korvaus, jos tukioikeuden siirtää, sillä se on kyseisen tilan ansaitsemaa oikeutta, ei maanomistajan.  Kaiken kaikkiaan kesän 2005 lakia laadittaessa tiedettiin, että se on EU-asetuksen vastainen, mutta niinpä laki vain laadittiin.  Ruotsi aikoi ensin säätää, että lisäosat vahvistettaisiin vain omilta pelloilta saaduille tukioikeuksille, mutta kun kuuli, että EU ottaa asiasta kielteisen kannan, päätyi tekemään ratkaisut erilailla.  Kun Ruotsi siirtyi aikaisemmin tilatukeen, olisi Suomessakin voinut seurata Ruotsin mallia.  Enpä olisi ikänä uskonut sanovani tätä julkisesti.