Lainaus käyttäjältä: kyntaja - 25.04.13 - klo:22:14

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 25.04.13 - klo:17:14

Lainaus käyttäjältä: SKN - 25.04.13 - klo:14:21

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 25.04.13 - klo:13:36

Lainaus käyttäjältä: SKN - 25.04.13 - klo:10:30

Mitä tossa niinku on järkee suomen mittakaavassa?

Jos urakoitsija levittää 50 000-100 000m3 lietettä vuodessa, niin sillä on paljonkin merkitystä millaisella kalustolla
lietettä siirretään tietä pitkin. Autokaluston kulut on 30% pienemmät kuin traktorilla lietettä siirrettäessä.

Taas yksittäisen tilan omassa käytössä... ...näyttäisihän se komealta siinä kolmen Fendtin, Vredon ja telakaivurin vieressä rivissä.... 

Kovat on määrät, mahtaa loppua kellosta tunnit ja kalenterista päivät.

Kärsämäen veijarit oli levittänyt parhaimmillaan 15m3 Vrerolla 135m3 tunnissa. Optimiolosuhteissa.
Siilä vauhdilla menee 50 000 mottiin vähän yli kaksi viikkoa...   

Juu juu.. ajaahan sitä huippu suorituksia. Mut montako tuntia toi tahti jatkui??? vai loppuiko remonttiin.
Enemmän kiinnostaa levitetyt kuutiot keskimäärin koko kesän ajalta...60m3 ois jo kova

Kai ne sataan kuutioon pääsee tunnissa normipellolla jos tavaraa riittää kontissa, eikä Vredo joudu ajamaan tyhjänä liikaa. Tuo 135m3/h oli tullut pellolla jossa levittimen säiliö tyhjeni aina juuri ennenkuin kone oli takaisin kontin vieressä. Eli tyhjänä ajoa ei tullut ollenkaan. Jos lohkot on pieniä ja konttia joutuu siirtämään usein, tuntisaavutus tietenkin laskee nopeasti. Jo 300m säiliöltä on se matka jonka jälkeen kannattaa ruveta syöttämään  tavaraa pellon laitaan konttiin, että työsaavutus pysyy kohtuullisena.

Keskimääräistä työsaavutusta koko kesältä en ole koskaan urakoitsijalta kysynyt, mutta se 50 000 mottia kesässä alkaa olla täkäläisillä lohkoilla (ja lyhyen sesongin vuoksi) aika paljon.
Se takia kai se käy moommalandian puolellakin urakoimassa että saa ajaa kunnon pelloillakin.... 

Niin moommalandiaan pitää mennä. No vähemmästäkin, kun pohjosessa ajavat kai ilmaseks.

Eli siis käytännössä sulle on kaikki muu ilmaista paitsi rehunkorjuu..
Aploodeja ihme-hepulle!

http://www.youtube.com/watch?v=obKLdou0LH0

Täh. Siis esim tuolla sun 18tn/ha sadolla lähtee megajouleja vaikkapa n 70 000. Tuolla sun 0,49snt/megajoule, hehtaarikustannus on vuodessa 343 euroa(sis. 2 x korjuu?) Mitä sää niille pelloilles oikein teet/sun laskimelles, ja paljonko on pelkän korjuun kustannukset tuosta summasta?
Ihme heppu oot kyllä.
Mää siis puhun nyt ihan oikeasta kokonaistuotantokustannuksesta.

Lainaus käyttäjältä: Agrimatik - 16.04.13 - klo:16:58

Paljos sillä shrekillä olikaan se rehun kokonaistuotantokustannus, kun tuollainen satotaso. Niitä lukuja joskus pyöriteltiin.

Noin 0,49snt/MJ ilman tukia.

Jaah... sulla ei taida olla siinä muuta kuin rehunkorjuukustannukset, vai? Pellon arvo, ja sen korko ja ojituksen kustannus muodostaa jo mukavan osan noista kustannuksista. Kova luku on kyllä täytyy sanoa...
Laskutaidottomia harvemmin näkee, että kaipa sul laskin pysyy hyppysissä ja luku on silloin oikea. Et´hyvin sä vedät vaikka sadot onkin niin heikot.

Paljos sillä shrekillä olikaan se rehun kokonaistuotantokustannus, kun tuollainen satotaso. Niitä lukuja joskus pyöriteltiin.

****
Mitä hän ajaa takaa?
****
Mikä on kaupan osuus tuottajahinnassa?

Hyvä on ulosanti kyllä. Eikös tuottajahinnassa ole yleensä tuottajan osuus

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 20.11.12 - klo:06:54

Juuri näin. En nyt ihan oivalla, mikä tässä noin kovin Lypsybottia ihmetyttää. Kyllä noista muiden osuuksista tietääkseni ihmisten kanssa noissa tilaisuuksissa on puhuttu, mutta pääpointtina oli nimenomaan tuoda esiin tuottajan asema. Pitäköön jalostavan teollisuuden ja kaupan järjestöt omat kampanjansa jos katsovat tarpeelliseksi?

Positiivista palautetta enimmäkseen kuulemma tullut tästä.

Ei tässä nyt sen suuremmin mikään ihmetytä...

Vaan kun se tuottajan saama hinta on vain osa kokonaisuutta. Jos kerran tarkoitus on saada muutosta tuottajan saamaan hintaan jollain mielikuvamarkkinoinnilla a lá MTK "katso kuinka vähän lihantuottaja saa" ja sitten verrataan kaupan hintaan, niin se ei vain tunnu kovin rakentavalta.

Olisiko mitään, esim.
Kilon jauhelihapaketin päällä lappu
Tuotteen hinta koostuu seuraavasti:
-maanviljelijä noin 2 euroa
-teurastus, pakkaus X euroa
-verot X euroa
-kauppa X euroa
Yhteensä X,xx euroa kilo


Sitten kaupat voisivat kilpailla, kuka myy pienimällä omalla osuudella...
Eikä tuossakaan olisi koko totuus, kuten tuolla aiemmin tuli ilmi. Teurastamo kun tilittää vain lihoista, muut menee mihin menee...

Kun tuota avoimuutta puolustetaan niin kovin monessa asiassa.
Tuet, verotettavat tulot yms...
Miksei siis ihmiselle pakollisissa elintarvikkeissakin?
Vai astutaanko ison S:n tai K:n varpaille?

Eikös provosointi ja kiinnostuksen herättäminen ole vain hyvästä. Siihen kaikki uutisointi mediassa perustuu. Ei oikeutta eläimillekään järjestö asiaansa esittäessään ala kaunistelemaan kantaansa. Selittelyllä asia tyssää siihen eikä etene, koska menee liian monimutkaiseksi heti alkuunsa.
Onhan tuo nyt aivan selvää ettei valmiita tuotteita tuohon tuottajahintaan saa, haloo...

Kissa aiottiin nostaa pöydälle, ja nyt se saatiin sinne naukumaan.
Minun mielestä kauppa ei ainakaan ole minkään kiitoksen arvoisesti toiminut, astutaan vaan varpaille sitten jos ei muuten. Vai onko kaupan oma rakennekehitys kuluttajan ja koko elintarviketjun eduksi, häh.
Harvoinpa maataloustuottajat ovat ääneen päässeet niin että jotakin olisi saatu tapahtumaan...

Siis lehmän myynti teurastamolle on miljoonien bisnes, ja lihan myynti kuluttajalle miljardien bisnes, mitä siis tapahtuu siinä välissä? Mikä on kaupan osuus tuottajahinnassa?

Mitä hän ajaa takaa?

Tämä on asia jolla erottaudutaan massasta ja saadaan kotimainen tuotanto läpinäkyväksi kuluttajille. Kenties herättää ajatuksia siitä, onko se aivan sama mitä ostaa ja miksi toinen olisi laadukkaampaa ja kalliimpaa kuin toinen tuote. Informaation kasvu edistää ostopäätöksiä ja vertaileminen on helpompaa, kuluttajilla sitä tietoa kun harvoin on liikaa.
Mielestäni tämä on hyvä uutinen, kuten siinä yhdessä TV-ohjelmassa sanotaan.

Lainaus käyttäjältä: Agrimatik - 21.09.12 - klo:13:06

Ei taida onnistua niin kauan kuin muiden maiden tuotantoa tuetaan. Ja on siinä aika pirun monta muutakin tekijää ja asian haaraa, jotka huomioon ottaen voi suoraan sanoa että tuolla teidän yhden-asian-puolesta toiminnalla ei onnistu

Keskustelussa on koko ajan kansalliset tuet. Ei kannata sekoittaa käsitteitä, jätetään se mtk:lle

Muujussin Ruotsin osalta on pielessä maidon kanssa. Oamvaraisuus on alle 80% ja laskee joka vuosi. Muuten pitää paikkansa ja tuotantotekniikat ja rakenne on silti kehittynyt jopa Suomea nopeammin. Kansallisilla tuilla on ollut sementoiva vaikutus.

No mitä sitä ämteekoota tähän sotkemaan Ajan takaa sitä että jos ne tuet napataan pois, kansalliset, niin miten tällä elintarvikeketjun rakenteella saadaan se hinta sille tasolle, joka tarvittaisiin ilman noita kansallia tukia. Tällä hetkellä maidolla ilmeisesti varaa moiseen
Olen hieman skeptinen asian suhteen, nytkään alkupään kustannuksia ei saada menemään ketjun läpi. Mutta onneksi S-ja K tulisi käyttämään sitä paljon kuulutettua tiukasti kilpailtua markkina-asemaansa ja tuo sijaan tavaraa ulkoa, pysyypähän hyllyhinta kuluttajille edullisena. "Mutta kun kuluttaja haluaa... "

Mutta Roope&co voi mennä vapaasti eduskuntatalon eteen kylttiä heiluttamaan ja leikkimään piirileikkejään. Ihastellaan sitten myöhemmin lehdestä kun siellä eduskuntatalon edessä picnicillä shamppanjalasi kädessä ladellaan faktoja tiskiin

Lainaus käyttäjältä: Constantem - 21.09.12 - klo:12:45

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 21.09.12 - klo:12:21

Kannattaa myös selvittää itselleen, miksi maat, joilla ei ole omaa ruuantuotantoa, pyrkivät sitä saamaan aikaan esimerkiksi uuskolonialismin keinoin. Miksi ruuantuotannosta ei-omavaraiset maat hakevat ratkaisuja ongelmiinsa hyvinkin arveluttavin keinoin. Sun agendasi vaikuttaa yhden asian liikkeeltä, tuet pois ja seurauksista viis. Maatalousyrittäjänä kannatan hyvinkin mahdollisimman pientä taloudellista inverventiota, mutta sen seurauksena on myös oltava nykyistä huomattavasti pienempi hallinnollinen interventio.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=164923&nodeid=15782&contentlan=1&culture=fi-FI

Kolme vuotta vanha juttu, mutta edelleen ajankohtainen. Kannattaa tosiaan Roopen porukoineen miettiä, onko Suomessa järkevää ajaa ruoantuotantoa alas seurauksista välittämättä. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tulevaisuudessa ruoan hinta tulee edelleen nousemaan - ehkä jopa inflaatiota nopeammin. Maapallon väestö kun taitaa kasvaa joka ainut sekunti, eikä ruoantuotannon tehokkuus kasva samaa tahtia.

Emme ole ajamassa maataloutta alas, sen sijaan pyrimme siihen että ruoantuotannon ohjaava tekijä olisi valtion sääntelyn ja tukipolitiikan sijasta hintamekanismi: http://en.wikipedia.org/wiki/Price_mechanism

Kun hintamekanismin on havaittu ohjaavan tehokkaasti lähes kaikkea muutakin tuotantoa, niin on vaikea nähdä miksei se ohjaisi tehokkaasti myös ruoantuotantoa.

Ei taida onnistua niin kauan kuin muiden maiden tuotantoa tuetaan. Ja on siinä aika pirun monta muutakin tekijää ja asian haaraa, jotka huomioon ottaen voi suoraan sanoa että tuolla teidän yhden-asian-puolesta toiminnalla ei onnistu

Lainaus käyttäjältä: Sandels - 20.09.12 - klo:17:01

Hyvä ketjun aloittaja,olet nähnyt kuitenkin hiseman vaivaa tekstin kopioimiseen palstalle. Ei olisi vaatinut kovin paljon enemmän, jotta faktoja olisi ollut tekstissä edes siteeksi. Suomessa maksetaan maataloustukia noin 2,1 jaardia, joista kansallisten tukien osuus on noin 60 %.

Myös piilotuet tulisi ottaa huomioon, mm. hintatuen suuruudeksi on arvioitu miljardi euroa. Täältä löytyy lisätietoja: http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2010/08/03/professori-maataloudelle-miljardi-euroa-piilotukea/201010628/12

Taisin sohia muurahaispesää aloituspostauksella, mutta olisi kiinnostava tietää löytyykö forumilta yhtään maanviljelijää jonka mielestä kansallisista maataloustuista tulisi luopua? En ole kuullut kenenkään muun tukia saavan niitä kritisoivan kuin Björn Wahlroosin.

Uudessa Seelannissa maataloustuista on luovuttu, ja seuraukset ovat olleet positiiviset: http://www.nytimes.com/2007/08/02/business/worldbusiness/02farm.html
Minkälaisina näette maataloustukien lopettamisen vaikutukset Suomessa?

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 20.09.12 - klo:21:26

Hienoja asiavirheitä riittää. "ruotsi ei maksa kansallisia tukia"-väite esimerkiksi.

Onko lähdettä tälle? Ruotsin tilannetieto on peräisin täältä: http://liberalismi.net/wiki/Maataloustuet

Siis kuinka kauas ihmisen tajunta voi poiketa todellisuudesta ?? Kaikkea se ihmismieli päässään kehittelee. Voihan hitsiläinen
Ei kuule kannata alkaa vertailemaan suoraan aivan eri alueilla olevia markkinoita. Maapallolla tuetaan aivan joka puolella maataloutta, ja suomi on niitä etunenässä ajamassa alas? Luuletko todella että SUOMESSA menee niin vahvasti? Suomen maatalous, maailman suurmahti... Kaikki ei ole niin yksinkertaista kuin siltä voi tai haluaa näyttää.

Oiskos hyvä jos olis koneiden pintamateriaalina teflonia? Tällaisena sadekesänä sadevesi huuhtoisi kaikki liat pois, aina olisi säihkyvän puhdasta. Pesuaineiden käyttö vähentyisi dramaattisesti
Automaattisena pesuhallina toimisi siis suomessa kesäisin yleiset sadekuurot. Pesuvalikoimaa löytyy hellävaraisesta tihutuksesta, aina pahemmankin lian irrottavaan raekuuroon.
Pesu onnistuisi jopa pellolla työskenneltäessä, jolloin sateen riski onkin yleensä suurimmillaan

Tiivistelin tekstiä vähän, niin että varsinainen asia jäi jäljelle, loput oli ihan turhaa ...

Emo-heikki on hyvä ja opettelee talouden perusteet, ilmeisesti nuo mainitsemani seikat eivät sinussa mielenkiintoa herättäneet. Kehotan asiasta kiinnostuneiden edelleen lukemaan alkuperäisen kirjoituksen sellaisenaan, jotta merkitys ei muutu.

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 08.08.12 - klo:12:49

Lainaus käyttäjältä: Agrimatik - 08.08.12 - klo:12:00

Ideas...? Kun tunnut olevan niin tietäväisen oloinen.

No ihan niin kuin tuolla wikipediassa markkinataloudessa sanotaan.
"Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä.

Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. Teoriassa tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että tuottaja eikä valtio päättäisi mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Tämän vastakohta on suunnitelmatalous eli komentotalous; siinä valtio tms. päättää, mitä tuotetaan ja missä määrin."

Nykyisessä systeemissä tukijärjestelmat asettavat keinotekoisia esteitä toiminnalle rajoittamalla ja estämällä markkinatalouden toiminnan. Pelkillä lainsäädännöllisillä toimilla kuten nitraattidirektiivi ja ympäristölainsäädäntö pystytään hoitamaan homma siten, että se ei mene laukalle, tukiehtojen täyttymisen sijaan. Toisaalta tukijärjestelmät antavat myös mahdollisuuden tähän markkinatalouteen. Pistetään peltoa LHP:lle, jos tuntuu, että se on kannattavampaa kuin viljely. Mutta tähän ei monen isännän sielu taivu (vielä, mutta laskimen käyttö tänäkin syksynä kertoo karua kieltä)

Suomessa ihannoidaan panosten ostopuolella markkintaloutta, sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Ja tuotteiden myyntipuolella haikaillaan komentotalouden perään, me määrätään millä myidään. Valitettavasti maanviljelyn ja alkutuotannon painoarvo yhteiskunnassa on niin vähäinen (vaikka sitä ei kaikki ole vielä huomanneet), että tämä homma toimii päinvastoin. Panosten ostopuolella on markkinatalous ja tuotteiden myyntipuolella komentotalous.

Se miksi on näin, johtuu tuosta vivun lyhyydestä. Yhteiskunnallinen painoarvo maataloudella on huomattavasti vähäisempi kuin jalostavalla teollisuudella.

Kyllä, vallankahvat tässä "markkinataloudessa" on jalostavalla teollisuudella. Ongelma onkin juuri maatalouden vaikutusmahdollisuuksissa, tätä se on myös osittain teollisuudella.
Kauppa on suomessa kehittynyt niin keskittyneeksi että niiden sana määrää miten koko muu ketju toimii. Kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon välillä vallitsee epäsuhta. Jos duopolin sijaan kaupan puolella olisi enemmän tasaväkisempiä toimijoita, ketju toimisi aivan erilailla. Tämän hetken keinotekoinen markkinatalous ei vain sovi samaan yhtälöön sen asian kanssa että kotimaassa tuotettaisiin ruokaa niin että se olisi kestävää. Nyt kaupan harjoittama riistotalous romuttaa kotimaisen tuotannon.

Puhuin äsken keinotekoisesta markkinataloudesta.
Alkutuotannosta kaikki lähtee, jostakin on raaka-aine ostettava, siihenhän markkinatalous perustuu. Puhun keinotekoisesta markkinataloudesta siksi, koska koko alkutuotanto perustuu tukijärjestelmään, mikä on keinotekoinen. Tuo ns. varmuuspotti on vedettävissä ketjun läpi "kaupan seiniin" ja tätä varmuuspottia pitää yllä verotus. Tarkkaan katsoen täydellistä markkinataloutta ei puhtaana ole missään olemassa, kuin vain kapitaaliuneksijan kuvitelmissa ja wikipedian verkkotietosanakirjassa.
 
Tarkastellaan edelleen lihaa.
Lihataloilla ei ole varaa olla kieltäytymättä kaupan asettamista kauppaehdoista, sillä ulkoa tuodaan sen tilalle heti halvempaa tavaraa, brasilia ym. Jotta tarjous on kilpailukykyinen, tulee hinnan olla samaa suuruutta tuon halvemman vaihtoehdon kanssa. Jos tarjous ei ole käypäinen niin vaihtoehtoisia myyntikanavia teollisuudelle ei yksinkertaisesti löydy. Tämän takia alkutuotannon kustannuspaineet eivät voi mennä ketjun läpi, kuten nyt on.

Jos tämä onnistuu muualla euroopassa, miksi ei suomessa? Markkinatalouden periaatteet ovat samat missä maailman kolkassa tahansa.
Ruoka on itseisarvo, vaikka sen merkitys on yhteiskunnassa on pienentynyt. Maassa tulee tuottaa ruokaa, se on selvä ja kuluttajatkin sitä haluavat. Ruuantuotanto myös työllistää 300 000 ihmistä, joten sen osuutta siinäkään ei saa unohtaa. Sen alasajaminen ei yhteiskunnalle tule edulliseksi, edullisen ulkolaisen ruuan kautta ainakaan. Nämä lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden kaupan harjoittama "markkinatalous" ei vain yhtälöön tule sopimaan ja ole kestävää, eikä kuluttujaystävällistäkään.
-Suomen vaihtotase ei kestä sitä että suomalaisten syömä ruokamäärä tuotaisiin ulkomailta

A-nettiläiset, olkoon markkinatalous kanssanne, toivottavasti maailma pelastuu teidän nettikirjoituksilla ,
Agrimatik

Lainaus käyttäjältä: Agrimatik - 08.08.12 - klo:12:00

Ideas...? Kun tunnut olevan niin tietäväisen oloinen.

No ihan niin kuin tuolla wikipediassa markkinataloudessa sanotaan.
"Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä.

Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. Teoriassa tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että tuottaja eikä valtio päättäisi mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Tämän vastakohta on suunnitelmatalous eli komentotalous; siinä valtio tms. päättää, mitä tuotetaan ja missä määrin."

Nykyisessä systeemissä tukijärjestelmat asettavat keinotekoisia esteitä toiminnalle rajoittamalla ja estämällä markkinatalouden toiminnan. Pelkillä lainsäädännöllisillä toimilla kuten nitraattidirektiivi ja ympäristölainsäädäntö pystytään hoitamaan homma siten, että se ei mene laukalle, tukiehtojen täyttymisen sijaan. Toisaalta tukijärjestelmät antavat myös mahdollisuuden tähän markkinatalouteen. Pistetään peltoa LHP:lle, jos tuntuu, että se on kannattavampaa kuin viljely. Mutta tähän ei monen isännän sielu taivu (vielä, mutta laskimen käyttö tänäkin syksynä kertoo karua kieltä)

Suomessa ihannoidaan panosten ostopuolella markkintaloutta, sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Ja tuotteiden myyntipuolella haikaillaan komentotalouden perään, me määrätään millä myidään. Valitettavasti maanviljelyn ja alkutuotannon painoarvo yhteiskunnassa on niin vähäinen (vaikka sitä ei kaikki ole vielä huomanneet), että tämä homma toimii päinvastoin. Panosten ostopuolella on markkinatalous ja tuotteiden myyntipuolella komentotalous.

Se miksi on näin, johtuu tuosta vivun lyhyydestä. Yhteiskunnallinen painoarvo maataloudella on huomattavasti vähäisempi kuin jalostavalla teollisuudella.

Kyllä, vallankahvat tässä "markkinataloudessa" on jalostavalla teollisuudella. Ongelma onkin juuri maatalouden vaikutusmahdollisuuksissa, tätä se on myös osittain teollisuudella.
Kauppa on suomessa kehittynyt niin keskittyneeksi että niiden sana määrää miten koko muu ketju toimii. Kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon välillä vallitsee epäsuhta. Jos duopolin sijaan kaupan puolella olisi enemmän tasaväkisempiä toimijoita, ketju toimisi aivan erilailla. Tämän hetken keinotekoinen markkinatalous ei vain sovi samaan yhtälöön sen asian kanssa että kotimaassa tuotettaisiin ruokaa niin että se olisi kestävää. Nyt kaupan harjoittama riistotalous romuttaa kotimaisen tuotannon.

Puhuin äsken keinotekoisesta markkinataloudesta.
Alkutuotannosta kaikki lähtee, jostakin on raaka-aine ostettava, siihenhän markkinatalous perustuu. Puhun keinotekoisesta markkinataloudesta siksi, koska koko alkutuotanto perustuu tukijärjestelmään, mikä on keinotekoinen. Tuo ns. varmuuspotti on vedettävissä ketjun läpi "kaupan seiniin" ja tätä varmuuspottia pitää yllä verotus. Tarkkaan katsoen täydellistä markkinataloutta ei puhtaana ole missään olemassa, kuin vain kapitaaliuneksijan kuvitelmissa ja wikipedian verkkotietosanakirjassa.
 
Tarkastellaan edelleen lihaa.
Lihataloilla ei ole varaa olla kieltäytymättä kaupan asettamista kauppaehdoista, sillä ulkoa tuodaan sen tilalle heti halvempaa tavaraa, brasilia ym. Jotta tarjous on kilpailukykyinen, tulee hinnan olla samaa suuruutta tuon halvemman vaihtoehdon kanssa. Jos tarjous ei ole käypäinen niin vaihtoehtoisia myyntikanavia teollisuudelle ei yksinkertaisesti löydy. Tämän takia alkutuotannon kustannuspaineet eivät voi mennä ketjun läpi, kuten nyt on.

Jos tämä onnistuu muualla euroopassa, miksi ei suomessa? Markkinatalouden periaatteet ovat samat missä maailman kolkassa tahansa.
Ruoka on itseisarvo, vaikka sen merkitys on yhteiskunnassa on pienentynyt. Maassa tulee tuottaa ruokaa, se on selvä ja kuluttajatkin sitä haluavat. Ruuantuotanto myös työllistää 300 000 ihmistä, joten sen osuutta siinäkään ei saa unohtaa. Sen alasajaminen ei yhteiskunnalle tule edulliseksi, edullisen ulkolaisen ruuan kautta ainakaan. Nämä lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden kaupan harjoittama "markkinatalous" ei vain yhtälöön tule sopimaan ja ole kestävää, eikä kuluttujaystävällistäkään.
-Suomen vaihtotase ei kestä sitä että suomalaisten syömä ruokamäärä tuotaisiin ulkomailta

A-nettiläiset, olkoon markkinatalous kanssanne, toivottavasti maailma pelastuu teidän nettikirjoituksilla ,
Agrimatik