Maaseudussa oli pieni juttu 6.2 sivu 8 muistaakseni.Alkuperäinen aikataulu oli vuodet 2010 ja 2011, mutta nyt tavoiteena kai tämäkin vuosi syksy ehkä.Pitää olla hereillä ja kuulolla.

Jos vaikka pihwimpi tai pihvi-impi, kun se ei kuiteskaan pääse naatiskelemaan sonnista

Mukana ollaan toistaiseksi.Tämä vuosi aikaa näyttää, onko tarpeellinen vai hukkaan heitettyä rahaa.

Mitähän ajattelevat palkansaajat, kun tukiaisia nauttivien maajussien tulevaisuuden vesat pyörii p-rallia taajamissa 100 000 euron työkaluilla?
 Ei heru ainakaan sympatioita.Tällä perustelin omille teineille ajokiellon.

Kuinka menivät paikkajaot kunnanhallituksiin, lautakuntiin? Palkittiinko nuoret, naiset, ääniharavat vai tyrmäsikö vanhat jäärät heti? Kokemuksia ja havaintoja.
 Itse henkilökohtaisesti pidän vaalien jälkeisiä teknisiä vaaliliittoja kansan oikeustajun vastaisina ja epäsuotavana.Ei ole mikään ihme ,jos kansa pitää politiikkoja kähminnän esikuvina. Tapetilla olleet puolueesta toiseen loikanneet ovat tässä valossa aika ymmärettäviä.

Koko vertailun tarkoituksena oli kertoa, että jos on vastaavat tilat B ja C2 alueella,onko C2 alueen tilan työ niin paljon arvokkaampaa vain sijainin takia(tukirajalle matkaa 20 km).Tukiero luokkaa 8000-9000 euroa vuodessa.Työmäärät samat, olosuhteet samat,samat markinat ostaessa sekä myydessä.Kyse on viljelijöiden samanarvoisuudesta ja tukirajan teennäisyydestä

Lainaus käyttäjältä: Ladycow - 02.02.09 - klo:12:01

Huom. en ole vaatimassa C-alueen tukia alas, vaan tasapuolista kohtelua eli korotusta A- ja B-alueelle.Pientä vertailua muihin tukiin ,kun tuntui olevan vallalla käsitys, että peltotuet olisivat huomattavan suuret esim.B-alueella.Meiltä matkaa C2 alle 20km.
                                                       B          C1            C2
rehuvilja, nurmi kotieläintila tilatuki       186       186            145
LFA kotieläintila                                296       296            311
kansallinen 141-tuki                            30
kansallinen pohjoinen                                       0              30/35
ympäristötuki+1 lisätoimenpide            117+30    98+30        98+30
tuki yhteensä per hehtaari                 659        610            614/619
 
Nyt joku varmasti toteaa ,että B-alueella voi ottaa useamman ymppi toimenpiteen ja saada sitä kautta lisää tukea, se on totta ,mutta viljelyteknisistä ja kustannussyistä se ei ole järkevää.Ainoa emolehmätilalla järkevä lisätoimenpide on kasvipeitteisyys.
    Se jonka mielestä 40-49 euron korkeampi peltotuki korvaa esim emolehmien 217 euron eron eläinyksikkötuessa ei ole koskaan kuullut tasavertaisuudesta.Teurashiehoissa ero 155 euroa eläin, sonneissa 227-235 euroa eläinyksikkö.
     Kommenteja odotellen, luopumista harkiten, vai puuhasteluun siirtyen ja eläinmäärien pudottaminen (0,2 ey/ha edelleen kotieläintila,nyt noin 1,2ey/ha)

Kannattaisiko sinun hommata lisää peltoa ja vähentää eläimiä ?
Itseasiassa laskelmastasi ei käy ilmi tilasi tuotantosuunta ja laajuus, siitä käy vain ilmi mitä eroja on eri tuissa.

Taustaksi:Emolehmiä jo 20 vuotta "harrasteena" luulisin kokeneeni jo lähes kaikki tukimuutokset, mikä yleensä on alaa koskenut.Koko konekalusto ja pellot on suunnattu nurmituotantoon, viljaa vain nurmen uusimiseen.Emoja noin 50, peltoa 54 ha,sonnivasikat ja ylimääräiset lehmävasikat puolivuotiaana välitykseen,uusintahiehot ja muutama hieho karsinantäyteenä kasvatetaan lihaksi . Meillä lehmät ei kahlaa mahaa myöten kurassa. Lehmät laiduntaa pellolla. Peltoja viljellään asiallisesti tarkoituksena saada mahdollisemman hyvä sato, ja samalla taata rehuomavaraisuus.
   Tosiasia on ,että 2007 asti vielä tuli tulosta ja jäi jotain investoitavaakin, mutta 2008 hinnannousujen (muovi,öljy,turve,apulanta) jälkeen ei tarvinnut miettiä tilinpäätösostoksia saati investointeja.
 Peltoja ei ole myynnissä ainakaan järkihintaan, eikä vuokrattavissa.

Huom. en ole vaatimassa C-alueen tukia alas, vaan tasapuolista kohtelua eli korotusta A- ja B-alueelle.Pientä vertailua muihin tukiin ,kun tuntui olevan vallalla käsitys, että peltotuet olisivat huomattavan suuret esim.B-alueella.Meiltä matkaa C2 alle 20km.
                                                       B          C1            C2
rehuvilja, nurmi kotieläintila tilatuki       186       186            145
LFA kotieläintila                                296       296            311
kansallinen 141-tuki                            30
kansallinen pohjoinen                                       0              30/35
ympäristötuki+1 lisätoimenpide            117+30    98+30        98+30
tuki yhteensä per hehtaari                 659        610            614/619
 
Nyt joku varmasti toteaa ,että B-alueella voi ottaa useamman ymppi toimenpiteen ja saada sitä kautta lisää tukea, se on totta ,mutta viljelyteknisistä ja kustannussyistä se ei ole järkevää.Ainoa emolehmätilalla järkevä lisätoimenpide on kasvipeitteisyys.
    Se jonka mielestä 40-49 euron korkeampi peltotuki korvaa esim emolehmien 217 euron eron eläinyksikkötuessa ei ole koskaan kuullut tasavertaisuudesta.Teurashiehoissa ero 155 euroa eläin, sonneissa 227-235 euroa eläinyksikkö.
     Kommenteja odotellen, luopumista harkiten, vai puuhasteluun siirtyen ja eläinmäärien pudottaminen (0,2 ey/ha edelleen kotieläintila,nyt noin 1,2ey/ha)

Emolehmätilojen kannattavuuden heikkeneminen lähti alkuun tilatukiuudistuksen myötä ainakin B-alueella.Laajaperäisyyslisien poistuminen teki ison loven tukipussiin. Samalla on tapahtunut emojen voimakas lisääntyminen etenkin C-alueilla ja kirjekuorirahoille on tullut lisää ottajia ja 200€ emolehmäpalkkio on pudonnut melkein puoleen. Olisikohan mahdollista siirtää kirjekuoren sisällä painotusta enemmän emoille, se on tietysti toisilta pois, mutta ilman vasikkaa on paha kasvattaa naudanlihaa?
 Vasikan hintaan yritettiin saada lisäystä kustannusten nousun perusteella ,mutta saalis jäi heikohkoksi. Emolehmätuotanto on niin pitkäjänteistä, että tukien jatkuva poukkoilu hankaloittaa sopeutumista tilanteeseen kohtuuttomasti. Edelleen olen sitä mieltä,että emolehmätuotanto voi olla kannattavaa, jos töitä tehdään tosissaan. Eikä esim.kilpailua vääristäviä tukieroja olisi tai ne olisivat edes loivemmat. Kansalaisen yhdenvertaisuus ei oikein toteudu,jos tilat ovat 20 km etäisyydellä ja ostavat samoista kaupoista, menevät yhtäaikaa kylvöille, myyvät eläimet samoille toimijoille, mutta tuki emolehmäyksiköltä on noin 200€ enemmän pohjoisemmalla tilalla. Jos pidät 50 emoa tuloksena 10000€ eroa, kelpaisi mulle puolen vuoden palkaksi.................

Syksy tuli ja vasikat on vieroitettu, mutta mikä on kilohinta eri firmoilla? Pitäisikö tehdä kyselykierros vai onko tietoa?

Uusi kesä ja uudet kujeet kai pitäis olla , mutta onko näin?Kesä on taas ollut vaihteleva heinänteko kelit tuli vähän myöhään ja suuri osa kuivaksiheinäksi ajatelluista jouduttiin muovittamaan. Laitumet on kyllä riittänyt hyvin ja odelma satokin on lähtenyt hyvin kasvuun.
Kustannuspuoli tässä hirvittää pelkkä öljyn ja lannotteiden lisähinta pistää mietitytään koko homman järkevyyttä.10000 lisälaskua on vaikea ulosmitata elukkatuloista.Noin 40 emon tilalla pitäs saada 250 euroo lisää joka myytävästä elikosta ,että sais kustannuslisän peitettyä.Karkeesti siis poistolehmänlihaan 0,66 euroo kilo jos painaa 380kg ,vierotettu sonnivasikka 0,89 euroo elokilo jos painaa 280kg ,vierotettu lehmävasikka 0,96 euroo elokilo jos painaa 260 kg.Kuka uskoo ,että moiset korotukset toteutuu?
Nyt on harkinassa oikeesti radikaali vähennys tai lopetus tai siirtyminen laajaperäiseen näennäisviljelyyn.

No,no pojat.Kaikki tuottajia tarvitaan sekä maidon että lihan ,ja jokainen meistä haluaisi saada parempaa hintaa.Tosiasia on että lypsäjillä menee huomattavasti enemmän aikaa navetassa,ja hekin ovat palkkansa ansainneet.Mutta kun puhutaan lihan tuotannosta on kyllä suuri ero pihvi -ja maitorotuisten ruhojen painoilla ja lihasaannolla.Kun ollaan keskusteltu ihan hyvässä hengessä maidontuottajien kanssa esim.poistolehmien painoista niin hyvä lypsylehmä 270 kg,normaali herefordemo 380 kg niin ero on melkoinen.Sama teurastustyö ,leikkuussa menee vähän kauemmin ,mutta saanto ihan eri luokkaa teurastamonkannalta.Lihatilissäkin on ero ,mutta onko se oikein tai sopiva se onkin toinen juttu.
   Maitotilat ovat kuitenkin ratkaisevassa asemassa lihantuotannossa,koska ilman niitä ei ole kasvatettavia vasikoita.Vaikka moni emotila myykin vasut nykyään jatkokasvatukseen , ei nillä kateta pitkään aikaan  koko naudanlihatarvetta ,jos koskaan tässä maassa.
 Yhteistyö on valttia kaikille ,jokainen voi valita oman tuotantomuotonsa ja toisten mollaaminen ei oo kenenkään etu.Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni  ehkä uusi yhdistys tosiaankin voisi tuoda parannusta pihvieläintuotannolle ja toivottavasti se ei jää ompeluseura puuhasteluksi.Yhdistys on juuri niin toimiva ja aktiivinen kuin sen jäsenet.Toivottavasti mahdollisimman moni lähtee mukaan riippumatta siitä mitä tuottaa ; pihvivasikoita ,edellisistä pihviteuraita tai sekä että roduista riipumatta.

Asiaan palatakseni  astutussonnin hinta noin 3500 euroo .Jos saa inv.tuen jää hinnaksi 2000.Teurastili sonnin rodusta riippuen 500-600 kg teuraspainolla 3-vuotiaana( eli astuu 3 vuotta) karkeasti noin 1500-2000 euroo. Eli astutukset ilmasia. ;DSonnista saa kokoajan kansallisen sonnituen joka sitten vaihtelee tukialueittain mutta kattaa osan ruokakuluista.Sonni on oikeesti se joka tienaa ,ja on talven lekottelupäivät ansainnut. en tiedä mitä astutukset nykyään maksaa muttei oma sonni ainakaan kalliiksi tule ,ja tosi vaivatontakin sen käyttö on.

30 hereford emoa syö meillä talvikaudella 1,5 paalia (120 cm) päivässä. Riittää hyvin ,ovat tyytyväisiä ei tarvi olla mitään extra energia pitosia vähän vanhana tehtykin käy , kunhan on maha täynnä.Limousineilla on oltava parempaa.Meillä oli myös joskus limppareita ,ja ne eivät kyllä pärjänneet samalla kun herefordit ,oli pakko täydentää jauhoilla,etteivät olisi laihtuneet.
 Sitten kun poikivat rehua on vapaasti ja kulutus nousee kahteen paaliin päivässä.Paalit on myös silloin ravintoarvoltaan parempia ,valkuaista löytyy enemmän.

Ei kai kenellekään voinut olla yllätys ettei emopalkkio ollutkaan 200 euroa.Senhän pysty jo kesällä laskemaan emomääristä. Veikkaus ensi vuoden tueksi on noin 105 euroa per eläin.En maalaa piruja seinille ,mutta pahaa pelkään.Kaikki hamstraa emon alkuja investointituella ainakin täälläpäin ,ja kun kerran kaikki 8 kuukautiset tulee laskentaan ,niin lisäys voi olla huima.Osa niistä kyllä putoo pitkällä juoksulla pois ,mutta kevään maksatuspotissa ne ovat mukana.