Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Fifa on antanut asiasta ratkaisun ja osuuspankit palauttaa viimeisen 10v ajalta liikaa perimäänsä korkoa! Hyvä Me!
AJANKOHTAISTA
5.3.2018 KLO 10:00
Maatalouden korkotukilainojen vähimmäiskorkokäytäntö OP Ryhmän osuuspankeissa muuttuu
Maatalouden korkotukilainojen vähimmäiskorkokäytäntö OP Ryhmän osuuspankeissa muuttuu 1.5.2018 alkaen. Muutos tehdään vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen antaman ratkaisusuosituksen mukaisesti.
Aiemmin osuuspankeissa on ollut käytäntönä periä korkotukilainoista maatalouselinkeinojen rahoituslaissa määriteltyä 1-2 prosentin vähimmäiskorkoa. Jatkossa maatalouden korkotukilainojen korko määräytyy velkakirjassa so***** kokonaiskoron perusteella vastaavalla tavalla kuin muissa markkinaehtoisissa lainoissa.
Osuuspankit palauttavat liikaa saamansa koron kaikille niille asiakkaille, jotka ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana maksaneet 1 tai 2 prosentin vähimmäiskorkoa tilanteessa, jossa kokonaiskorko on ollut vähimmäiskorkoa alhaisempi. Päätös koskee ainoastaan maatalouden korkotuettuja lainoja.
Osuuspankit ottavat toukokuussa kirjeitse yhteyttä niihin asiakkaisiin, joita asia koskee. Samalla toimitetaan selvitys palautuksen määrästä. Asiakkaiden ei tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin palautuksen saadakseen.
Asiakkaiden kysymyksiin vastataan numerossa 010 25 29750
OP Ryhmän osuuspankit
Mulla on 2kpl M150:stä. Vm86 ja vm97. Molemmat ovat tehokkaita kuivureita. Toiseen tuli viime syksynä palovaurio kauran kuivauksessa ylikuumenemisen vuoksi. Selvittiin kuitenkin kohtuu pienillä vaurioilla ja kuivaus jatkui jo seuraavana päivänä väliaikaiskorjauksen avulla. Vanhempi on jopa hiukan tehokkaampi, vaikka pannu ja puhallin on pienempi. Käytettyjä oli viime elokuussa vielä reilu 10kpl nettikoneessa myynnissä, mutta heikon syksyn aikana ne kaikki poistui myynnistä.
Siis Mepuko mallia 150?
Muistaakseni Mepua tehtiin vuoteen 1990 asti kahta mallia, M 85 ja M 130.
Mikä toi sun M 150 vm. 1986 oikein on, joku korotettu malliko?
Toinen on malli 130 ja toinen 150. Käytännössä ovat tismalleen saman kokoisia mitoiltaan. Ennen ilmoitettiin kuivaustilavuus, kun nykyään ilmoitetaan vesitilavuus. Itsellenikin selvisi kuivaamojen yhtenäinen tilavuus vasta kotipihalla.
Mulla on 2kpl M150:stä. Vm86 ja vm97. Molemmat ovat tehokkaita kuivureita. Toiseen tuli viime syksynä palovaurio kauran kuivauksessa ylikuumenemisen vuoksi. Selvittiin kuitenkin kohtuu pienillä vaurioilla ja kuivaus jatkui jo seuraavana päivänä väliaikaiskorjauksen avulla. Vanhempi on jopa hiukan tehokkaampi, vaikka pannu ja puhallin on pienempi. Käytettyjä oli viime elokuussa vielä reilu 10kpl nettikoneessa myynnissä, mutta heikon syksyn aikana ne kaikki poistui myynnistä.
Siis Mepuko mallia 150?
Muistaakseni Mepua tehtiin vuoteen 1990 asti kahta mallia, M 85 ja M 130.
Mikä toi sun M 150 vm. 1986 oikein on, joku korotettu malliko?
Toinen on malli 130 ja toinen 150. Käytännössä ovat tismalleen saman kokoisia mitoiltaan. Ennen ilmoitettiin kuivaustilavuus, kun nykyään ilmoitetaan vesitilavuus. Itsellenikin selvisi kuivaamojen yhtenäinen tilavuus vasta kotipihalla.
Mulla on 2kpl M150:stä. Vm86 ja vm97. Molemmat ovat tehokkaita kuivureita. Toiseen tuli viime syksynä palovaurio kauran kuivauksessa ylikuumenemisen vuoksi. Selvittiin kuitenkin kohtuu pienillä vaurioilla ja kuivaus jatkui jo seuraavana päivänä väliaikaiskorjauksen avulla. Vanhempi on jopa hiukan tehokkaampi, vaikka pannu ja puhallin on pienempi. Käytettyjä oli viime elokuussa vielä reilu 10kpl nettikoneessa myynnissä, mutta heikon syksyn aikana ne kaikki poistui myynnistä.
Siis Mepuko mallia 150?
Muistaakseni Mepua tehtiin vuoteen 1990 asti kahta mallia, M 85 ja M 130.
Mikä toi sun M 150 vm. 1986 oikein on, joku korotettu malliko?
Toinen on malli 130 ja toinen 150. Käytännössä ovat tismalleen saman kokoisia mitoiltaan. Ennen ilmoitettiin kuivaustilavuus, kun nykyään ilmoitetaan vesitilavuus. Itsellenikin selvisi kuivaamojen yhtenäinen tilavuus vasta kotipihalla.
Mulla on 2kpl M150:stä. Vm86 ja vm97. Molemmat ovat tehokkaita kuivureita. Toiseen tuli viime syksynä palovaurio kauran kuivauksessa ylikuumenemisen vuoksi. Selvittiin kuitenkin kohtuu pienillä vaurioilla ja kuivaus jatkui jo seuraavana päivänä väliaikaiskorjauksen avulla. Vanhempi on jopa hiukan tehokkaampi, vaikka pannu ja puhallin on pienempi. Käytettyjä oli viime elokuussa vielä reilu 10kpl nettikoneessa myynnissä, mutta heikon syksyn aikana ne kaikki poistui myynnistä.
Se mitä tällä ketjulla olen koittanut tuoda esille, on se, että on mahdollista (ei siis ole vielä lainvoimaista päätöstä), että tuotteesta (raha) on peritty väärä hinta ja tätä liikaa perittyä hintaa koitan nyt saada takaisin. En siis ole mitään tukea vonkaamassa, enkä kenenkään taskulle menemässä. Ja jos päätös on minun kannalta myönteinen, on se myös monen muun kannalta. Sen takia kannattaisi niiden muidenkin, joita asia koskee, niin hiukan aktivoitua, jotta saataisiin asia selvitettyä nopsaan ja sen myötä päätös asialle. Jos kaikki on vaan hipihiljaa, niin asia lakaistaan maton alle vaivihkaa ja sinne se myös jää. Ei tämä homma pankeillekaan ihan selvä ole, koska muuten asia olisi tyrmätty ihan yksiselitteisesti. Ja jos tulee minun kannalta huono päätös, niin mitä sitten. Ei maailma siitä hirveästi heilahda, vaan jatkaa pyörimistään edelleen. Asia on sitten sitä myöten selvä ja jatketaan entisellään.
Tuossahan periaatteessa säästyisi valtion rahoja jos todetaan väärinkäytös.
ei kai tämä valtion rahoihin vaikuttaisi, asiakkaan osuus 0-2% maksusta (tai jopa <0) ja valtion osuus 2-6% (max 4% korkotuki) maksusta eikö? Velanehdot on tulee elyn päätöksestä ja siinä sanottu korkotuen enimmäismäärä ja -kesto, sekä sementoitu ne ehdot joita ei saa laina-aikana muuttaa valtion vahingoksi.
Kiista on siitä, milloin korkotuki loppuu? Jos tulkitaan sen loppuvan siihen kun velan perusteena oleva korko alittaa tämän "valtionrajan" 2% tilapäisesti, niin silloin mennään niillä velan ehdoilla eli maksettavaa voisi olla esim 1,1%. Korkotukipäätöksessä vähimmäiskoroksi on kirjoitettu 2%, kunnes korkotuki päättyy...se voisi päättyä myös koko summan tultua käytetyksi tai määräajan jälkeen?
Tässä ilmeisesti lain säätämisen aikaan näin alhaisiin korkoihin ei uskottu? Olisiko tällä varmistettu ettei tapahdu kikkailua tämän korkotuen kanssa. Pankkihan voisi periä valtiolta alkuun isoa korkoa ja päästää asiakkaan pienemmällä, jos vaan keskenään sopivat niin....siksi asiakkaan korolle on säädetty se 2% vähimmäimäärä koko laina-ajaksi.
Tämä ketjun aloituksen aihe, kokonaiskoron mennessä alle 2% tai 1% ei vaikuta valtion menoihin.
Lainoja on kuitenkin myönnetty kahdella standardilla. Korkotuellisissa on ollut huomattavasti isompi marginaali tavanomaisiin lainoihin verrattuna. Elykeskuksen korkotuki päätös kieltää tämänkaltaisen kikkailun jonka maksajana on valtio silloin kun kokonaiskorko on yli 1 tai 2%.
Tää on hyvä ketju!
Tapiola/ S-pankki ilmoittivat korkojensa olevan alle 2% tai 1% jos lainan korko menee alemmaksi. Ja tosiaan, minunkin papereissa lukee, "korkotuen loputtua lainansaajan on maksettava lainasta kokonaiskoron suuruista korkoa"! Lainoistani on korkotuen osuus loppunut jo ajat sitten ja oikea korko on alle 1%, mutta on otettu silti 2% korkoa! Nyt olis oikeesti edunvalvojan paikka toimia! Olen ihmetellyt tätä jo vuosia ja keskustellutkin muiden pankkien edustajien kanssa, mutta ovat olleet korrekteja maalaispankkia kohtaan.
Ompa vähän kokemuksia äkeistä. Parko efektiveä ei taida olla kellään agronettiläisellä? Toplineja pitäis sentään olla.
Parkoa on niin vähän missään, että aika sattuma se olisi, jos noin 20 agronetissä pätevän joukkoon olisi yhtäkään etsinyt. Itse olin aikoinaan sellaisesta kaupoilla. Kävin yhtä katsomassakin työn touhussa Orimattilassa, mutta työn jälki ja vuotava sylinteri eivät oikein vakuuttaneet. Vaikea on tietysti sanoa, millainen jälki suuri niissä oloissa olisi ollut jollain toisella äkeellä. Kyselin asiasta myös Mustialan koulutilalta, jossa sellainen vekotin oli. Työjohtaja tai mikä tilanhoitaja nyt olikaan kertoi sen ostetun tarjouskilpailun perusteella, koska valtion rahoitus edellyttää kilpailutusta ja sen perusteella tehtyä hankintaa. Olisi kuulemma itse päätynyt toiseen merkkiin ja päätyisi edelleen.
Tällä en halua mustamaalata Parkoa, kunhan vain kerron, että ohuella pohjalla tässä on joutunut päätöksiä tekemään, mutta sentään jotain on ollut. Päädyin sitten Topline Superiin, johon olen kolmen kevään jäljiltä varsin tyytyväinen. Kynnetyn maan äkeenä se ei ehkä ihan ole perinteisen veroinen ja oikein hankalissa oloissa sen saa kyllä muokkaamattomana tukkoon, mutta enimmäkseen täyttää sille asetetut vaatimukset erittäin hyvin. Kotimaiseksi koneeksi myös työn ja materiaalien laatu vaikuttavat hyviltä.
Kuinka leveä äkeesi on ja minkä tehoisella vedät sitä sängessä? Pystyykö matalaan savimaan sänkiäestykseen n.3cm. Onko varpajyrällä vai haralla? Jättääkö harjanteita?
Feroxeja en oikeastaan oo harkinnut koska ei kuitenkaan ole aikeissa siirtyä sänkeä äestelemään.. vähäiset suorakylvöt.. n 5ha tulee ajettua rapidilla suoraan..
Toi Potilan Master vaikuttais aika hyvältä vaihtoehdolta sulle.
Ompa vähän kokemuksia äkeistä. Parko efektiveä ei taida olla kellään agronettiläisellä? Toplineja pitäis sentään olla.
Etsin myös sopivaa sänkiäestä. Parko, Multiva Topline ja Potila Maxer on kiinnostavien listalla. Väderstad ferox kiinnostaa vähän myös. Käyttökokemuksia kaipaisin eritoten Parkosta ja Feroksista. Raskaat savimaat kohteena. Syksyllä ja keväällä tarkoitus käyttää. Kylvö tapahtuu Tumen Nova Combilla.
Ei millään pahalla, mutta kynnä välillä. Savi tiivistyy tosi paljon suorakylvöstä jos tosi kauan kyntämättä. Mulla yks lohko, savi, joka oli jonkinlaisena rintamamies-eläke-viherkesantona vuodesta 90. Jotain 6-7 v yritin suorakylvää, kyllä se kasvoi mutta ilmestyi semmosia heiniä joka ei glyfo tappanu. Kynsin, ja se oli kovaa ku mikä, ei ollut minkäänäköistä kyntöanturaa enää, repi satalitraisia lohkareita. Nykyään siellä kasvaa paaljon paremin, kultivaatori menee syvään ja vetovastus kohtuulinen ottaen huomioon että se on savi.
Silti aatelin jatkaa suorakyvöllä
Joo-o.. samanmoiset kokemukset mullakin suorakylvetyistä savista.. Eka kerta kyntää oli jotain aivan kamalaa.. Nyt sitten on pehmennyt ja vielä kun oli vahva apila 2 vuotta niin jo alkoi muokkaukset sujua..
Nää vuodet on muuttunut huomattavan sateisiksi, ja siitä syystä aion ottaa ohramaiden esimuokkaukseen kynnön mukaan. Vehnä, kaura ja pellava edelleen suorakylvöllä, tarvittaessa sänkiäestyksellä.
Aivan.. maalajit melkolailla multapainotteisia ... osa toko karkeampaa mutta mitää jäykkää savea ei juurikaan... nykyinen äes ollut väderi nze.. muuten hyvä mutta tosiaan tukkii vähääkään vahvemmassa oljessa kultivoidulla niin ettei voi kun pintaa.rapsutella varoen.. hakusessa siis äes joka läpäisis hyvin mutta myös tekisi hyvän kylvöpohjan
Oletko harkinnut äkeesi päivittämistä Feroksin piikeillä?
Etsin myös sopivaa sänkiäestä. Parko, Multiva Topline ja Potila Maxer on kiinnostavien listalla. Väderstad ferox kiinnostaa vähän myös. Käyttökokemuksia kaipaisin eritoten Parkosta ja Feroksista. Raskaat savimaat kohteena. Syksyllä ja keväällä tarkoitus käyttää. Kylvö tapahtuu Tumen Nova Combilla.
Pitääkö paikkansa, että LSO/HK on yksipuolisesti perunut omistaja jäsentensä sopimuksia? Sen yhden itäsuomen tapauksen tiedän, mutta onko paljon muita. Eikö LSO pidä omiensa puolia? Tekeekö Atria uusia sopimuksia tällähetkellä?
