Itsehän olet ottanut elämäntyöksesi toivon puhdistaa "tundran" ihmisistä, elinkeinosta, joka on siellä edes jokseenkin mahdollinen. On sitten helpompi putten kävellä läpi, kun ei esteitä ole. Mene itseesi.

Tuo argumentti on aika lailla vanhentunut? Että harva asutus jossakin jotenkin vähentäisi hyökkäyksen mahdollisuutta?
Kyllä tuo Ukrainan sota - anteeksi, erikoisoperaatio - on osoittanut, että jotkut kyläpahaset jossakin armeijan marssireitin varrella eivät paljon hidasta etenemistä. Puhumattakaan sinne tänne sijoitelluista navetoista.
Mutta jos maanpuolustuksellisilla syillä perustelee navetoiden hajasijoittamista pohjoiseen, niin aika hakoteillä ollaan.

Mikä kirjanpito-ohjelma? Ainakin Wakassa (WakkaKuitti) saa kuvattua kauppakuitit ja ne tallennetaan tositteen liitteeksi. Samoin jos on laskun kuva kuvatiedostona (ainakjin pdf-kuva kelpaa, Windowsin pdf-tulostimella tulostamalla pdf-.tiedostoon saa minkä tahansa sähköpostin tai liitteen pdf-tiedostoksi, muutkin kuvatiedostot saattavat kelvata) niin sen saa tositteen liitteeksi. Periaatteessa kansioista ja niissä olevista papereista voisi kai luopua. 

Älkää nyt tehkö asiasta vaikeampaa kuin se onkaan?

Esimerkiksi henkilötunnus on aina vakiomuotoinen ja määrämittainen.
PPKKVV-123T
ja jos on sattunut syntymään päivinä 1-9 niin alku on sitten 01 jne esim
010202+123Z

Samoin tilatunnus on AINA määrämittainen ja vakiomuotoinen.
Sen pituus on 9 merkkiä ja muoto
KKKMMMMTT
jossa
KKK = kuntakoodi, tarvittaessa etunollilla. Esim Alahärmä=004, Harjavalta=079.
MMMM = maatilan juokseva numero kunnan sisällä
TT = tietyn kaavan mukaan laskettu tarkistussumma

Jos jossakin papereissa tilatunnus on ilman etunollia eli sen pituus on alle 9 merkkiä, on siinä jonkun verran oikaistu tulostusmuodossa.

Tilatunnus on valtuutusta tehdessä ilmoitettava yhdeksän merkin mittaisena, tarvittaessa etunollilla, jos kuntakoodi (näkyy mm veroilmoituksessa) on alle kolmen merkin mittainen.

Jaa. Yksi vielä. Tilatunnuksen kuntakoodi on se kuntakoodi, joka on ollut voimassa, kun tilatunnus on luotu. Se ei vaihdu esimerkiksi kuntaliitoksen jälkeen vaan säilyy, vaikka kunnan numero vaihtuukin mm verotuksessa.

Niin ja lisätään vielä, vaikka kaikki sen tietysti tajusivatkin. Että jos kuntanumero on kolmen merkin mittainen tai siis >= 100, koko kysymyksellä ei ole mitään väliä. Vaikkapa MIkkeli = 491. Koko juttu ja mahdolliset virheet koskevat vain tilatunnksia, joissa oleva kuntakoodi on lukuarvoltaan < 100. Kaikilla muilla on mennyt oikein.

Mutta onhan noitakin? Aakkosissa kun pääsääntöisesti mennään ja Honkajoki = 99, niin jos kunnan (tai tilatunnuksen luomisen aikaan voimassa olleen kunnan) nimi on aakkosjärjestyksessä ennen Honkajokea (siellä on pari säännön vahvistavaa poikkeusta), niin on voinut mennä pieleen. Muuten ei.

Lainaus käyttäjältä: Eemeli - 13.07.21 - klo:04:08

Varsinais-Suomi tarvitsee enemmän nurmiviljelyä.
Onhan ollutkin hölmöä, kepulainen maatalouspolitiikka.
Maataloutta siirretty tundran taakse, tarvinnut raivata ja raiskata metsää, kun olisi ollut jo valmista peltoa, joka hyötyisi nurmiviljelystä.
Mitähän pieni kepu ei tekisi, jotta hillotolppa säilyy.

Milloinkahan Varsinais-Suomessa on laajemmin harrastettu nurmiviljelyä,onko koskaan?

Täälläpäin (TM) oli isoja karjoja jo varhain, tuossa yksi esimerkki eräästä historiaopuksesta:
Satakunnassa sijainneessa Vuojoen kartanossa harjoitettiin laajamittaista
karjanhoitoa jo 1850-luvun lopulla, jolloin navetassa oli
jo keskimäärin toista sataa lehmää.

Mutta ennen sotia Uusimaa, Varsinais-Suomi. Satakunta. Isoja karjoja, hyviä karjoja ja nurmea tietysti tarvittava määrä. Sitten maatalouspolitiikka (kepu) muuttui ja maidontuotanto haluttiin siirtää etelän suurista 100-päisistä karjoista hyvien isojen peltolohkojen äärestä muutaman lehmän karjoihin perseenalojen vieressä itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Jos maatalouspolitiikka olisi ollut järkevämpää, tilanne meillä olisi varmaan sama k,uin Ruotsissa, suurin osa lypsylehmistä on siellä edelleen parhaan pellon ääressä eteläisessä Ruotsissa. Mikä olisi meilläkin ollut järkevää.

Mutta miten sitä sanotaan? Joka ei tiedä historiaa, ei voi ymmärtää nykyisyyttäkään. Tai jotain?

https://www.valio.fi/yritys/media/uutiset/valio-ostaa-heinon-tukku-oyn-ruokailu-kodin-ulkopuolella-on-pitkan-ajan-megatrendi/

Sitten kun joku vielä kertoo, miten tämä istuu Valion alkuperäiseen liikeideaan maidon jalostuksesta? Taitaa olla vaan niin, että maidon käyttö ja sitä myötä jalostus ja sitä myötä Valion liikevaihto supistuu ja ollaan kehittämässä korvaavaa liiketoimintaa? Tuossa on todennäköisesti vain se ongelma, että kyseinen liiketoiminta-ala on kohtuu kovasti kilpailtu. Mitä se tarkoittaa? Sitä, että Valio yrityksenä ja organisaationa pysyy todennäköisesti entisen suuruisena. Työllistää johtoportaan. Mutta ei sieltä sellaisia voittoja tahkota, että organisaation ulkopuolelle eli maidontuottajille mitään riittäisi.

Eikö kuitenkin maitojauheilla ja muulla bulkilla ole olemassa maailmanmarkkinahinta, eli ylituotannon voisi upottaa sinne. Nykyisellään esimerkiksi kasvinviljelyssä voi olla tyytyväinen, jos pääsee 3/4:aan maailmanmarkkinahinnasta, silti viljellään. Mutta sekin tietty oli Hankkijalle liikaa. Voin ja maitojauheen ja rehukäyttöön sopivan valkuaisen hinta ei nyt voi niin kovin paljon olla alempi mitä paikalliset meijerit maksavat ? Vai onko meillä jokin rakenteellinen eli korkeahintajärjestelmä maitotuotteissa, mikä aiheuttaisi ongelmia viennissä ?

-SS-

Kyllä juu. Maailmanmarkkinat on. Pakkaa vaan olemaan niin, että se maailmanmarkkinahinta tarkoittaa vain jotakin myös tuottajahinnalle ja sillä tuottajahinnalla ei iso osa tiloista pysty tuottamaan kannattavasti.

Kyllähän periaatteessa kaekki voe kokeilla tuata vappata areenaa. Kun ee lissää tuatantova ja on suht hyät suhteet tuanne jalostajiin päen. Hyälle raaka aeneelle sitä on aena kysyntää.Täh.

Ja tuossa painokkain sana on "periaatteessa". Käytännössä tilanne on toinen. Vaikkapa kahden robon tai isompi yksikkö tyhjästä pystyyn nykyisessä ylituotanto- ja kannattavuustilanteessa niin mistään et saa rahoitusta. Jos ei satu perstaskussa olemaan muutama milli ylimääräistä. Mutta se on hyvä huudella, että "vapaasti voi tulla yrittämään"?

Jos läppäri toimii normaalisti ja sekä TV että läppäri ovat kiinni WLANilla siinä samassa Telian purkissa niin vikapaikoiksi jäävät vain TV ja WLAN. Väliin ei ole laitettu mitään kaappia tai mitään?

Ymmärsinkö nyt oikein? Että jos on vasikkapulaa, niin sitä paikatakseen sonnikasvattamo ottaisi emoja? Näinkö tuossa tarkoititte? Meinaan jos sonnikasvattamo ottaa tänään (tiineitä) emoja tai hiehoja jotka poikivat ensi keväänä ja maksaakin niistä jotakin, niin kassa on aika kuiva ennen kuin ensi keväänä syntyvistä vasikoista tulee tiliä? Vielä enemmän menee aikaa, jos lähdetään  emovasikoista tai nuorista emohiehoista ja ne sitten poikivat 2022 keväällä?

Joku ehti jo?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006619502.html

"Salolaisessa navetassa rehotti kannabis­kasvattamo, jonka olosuhteita käräjäoikeus luonnehti ”poikkeuksellisen erinomaisiksi”

Kolmikko tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin ja menettämään valtiolle lähes 1,35 miljoonaa euroa."


Pahus sentään?

Montako meijeristiä ja markkinointi ihmistä kukin tila kestää?

Mielenkiintoinen kysymys. Mm Satamaidolla on töissä noin 0.5 henkeä per maitotila. Valiolla näkyy olevan töissä noin 0,85 henkeä per maitotila. Tuossa luvussa ei liene mukana osuuskuntien henklöstöä? Mutta osuuskuntineen valiolaisilla näkyisi kestävän noin yhden hengen per maitotila, muilla sitten jonkun verran vähemmän? Ero tulee varmaan paremmista lisäarvotuotteista tai jostain, tilityshintahan on suurin piirtein sama? Mutta näkyy vaan se lisäarvotuotteiden parempi tuotto uppoavan henkilöstöön, ei kulkeudu tiloille asti?

On monesti käynyt mielessä, kun on tällaisia uutisia lukenut, että mitäs jos.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006584124.html
Poliisi löysi jättimäiset kannabis­kasvattamot Uudeltamaalta – huumaus­aineita epäillään myydyn lähes 400 000 euron arvosta

Jukupliut! 400.000 euroa parissa vuodessa. Ja lähes puhdasta tuloa. Ja kun lehmät lähtis niin puitteet olisivat kunnossa. Olisi tyhjä halli, johon olisi mahdollista rakentaa. Jos ei tyhjentäisi lantalaa, niin löytyisi aineksia kasvatusalustaan. Vesihuolto olisi kunnossa. Hakelämpökeskus niin saisi lämpimäksi. Riittävän iso sähköliittymä niin saisi lamput valaisemaan. Ja melko syrjäinen sijainti tai ei ole naapureita ihan vieressä. Melkein täydellinen paikka siis.

Ainoa ongelman tapainen oliis myynti ja markkinointi. Tavalla tai toisella pitäisi pystyä tavara toimittamaan anonyymisti eteenpäin. Tällöin kiinni jäämisen riski olisi lähes olematon.

Ehkä jonakin päivänä. Ja jos tuosta vaikka tulisi laillista joku päivä, niin silloin tällaisille maatilojen tyhjille tuotantotiloille olisi varmasti käyttöä ja kysyntää. Niin että kannattaisi ehdottomasti äänestää vihreitä. jos haluaa parantaa maatilojen taloudellisia mahdollisuuksia.

Sehän onkin se ongelma. Maanlaajuisesti liikaa, mutta voimakkaan kotieläintalouden alueilla on liian vähän

Ja sitten kun mietit vielä, miksi ne kotieläimet ovat siellä missä ovat, eivätkä sen valmiin hyvän pellon ääressä? Jos ratkaistaisiin se ongelma, niin peltoa ei olisi yhtään liian vähän missään.

Ei jumalauta sentään. Sanotaan että Amazonin sademetsät ovat maapallon suurin hapen tuottaja ja niiden polttaminen tuottaa ehkä eniten hiiltä ilmakehään ja näin ollen ilmastonmuutos on lähtöisin sieltä, ei muista lähteistä. Ja tollanen presidentti vielä! Ja maailma  vaan katsoo vierestä kun sitä tuhotaan! Ihmisten ja kaiken elollisen päivät on luetut kun Amazonista on vain siivu jäljellä!

Pistäs täällä kysely pystyyn, niin huomaat, että yhdeksän kymmenestä (9/10) on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on
paskapuhetta,
valhetta,
huijausta,
viherpiiperöiden juoni,
asia, jolle ei voida mitään,
asia, johon ihmsen toimilla ei ole vaikutusta.

Ei juuri nyt tulee mieleen useampia käytettyjäargumentteja, mutta idea tuli varmaan selväksi. Miksi siis täällä kukaan olisi huolissaan tai vastustaisi sademetsien polttamista? Eihän se vaikuta mihinkään? Kun ei ole olemassa mitään, mihin tarvitsisi vaikuttaa?

Minä luotan kanssa Koskiseen, tuskin se nyt viljelijöiden etujen vastaosesti toimii, enempi pelkään noita muita toimijoita, jotka tulee nokkimaan samalle kupille 

Jaa? Olet siis samaa mieltä että MTKn pitäisi pysyä erossa asiasta? Ainakin jos halutaan paras lopputulos 141-alueen viljelijöille? Sitten 142 on asia erikseen...

Mutta siis. Täytyy muistaa että mehän emme tiedä kaikkea. Voi olla että komission suunnasta on lähtökohdaksi otettu edellinen neuvottelutulos. Josta komissio voi olla hyvinkin sitä mieltä että "tuenhan piti loppua kokonaan 2014"? Jos on näin niin siinä lähtökohdat neuvotteluille voivat olla hiukan verran huonot? Ainoa realistinen tavoite tuossa tilanteessa on että nykyinen 141-taso joka sitten alenee nollaan x vuodessa. Kun ei ole enää kovin paljon jäljelläkään. Jos lähtökohta komission puolelta on tämä niin kuin epäilen niin tällöin oikeastaan ainoa mahdollisuus saada edes jotakin on kääntää neuvottelut heti alkuun CAP'in puolelle ja unohtaa 141 josta taistelu on jo menetetty.