Älytöntä, että Tammisola saa käyttää dosentin arvonimeä ja puhua "tiedeväen" nimissä.
Tsekkasin kaverin julkaisuluettelon: 4 vertaisarvioitua julkaisua viimeisen 30 vuoden aikana.
(noihin hakutermiksi "Tammisola": http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22Tammisola%20J%22[Author])
Viimeisin oli lähinnä mielipidekirjoitus GMO-lehdessä. Keskimääräinen tutkija tuottaa 2 julkaisua vuodessa tai tippuu tutkimuksen kärryiltä.
 Noin pitkän linjan "tiedemieheltä" pitäisi tutkimuksia olla jo useita kymmeniä. Eli kyseessä on valedosentti ja lobbari... medialle pitkä miinus ettei ole nostanut tätä esiin.

Tai sitten teet blogipohjaan. Ohjeet vaikka tuossa:
http://www.bloggingtips.com/2009/02/23/building-a-small-business-website-with-blogger-part-1/

www.riistasiemen.fi/. Löytyy hinnastotkin

Huh, mitkä hinnat. 16 €/kg. Etenkin kun niittyseoksesta 30 % on ruisvirnaa, joka maksaa muutaman euron/kilo. Taitaa halvemmalla päästä, kun ostaa nurmikkopuolelta puhdasta lampaannataa tai nurmirölliä ja heittää siihen vaikka hunajakukkaa tai päivänkakkaraa kaveriksi.

Jos nopeus tuplaantuu niin liike-energia nelinkertaistuu. Se on eri asia kuin energiankulutus.

Ja energiankulutus on eri asia kuin tehontarve.

Matalilla nopeuksilla kitkavoima on suoraan verrannollinen nopeuteen (F=-k*v), jolloin kitkan voittamiseksi tietyllä matkalla tarvitaan energiaa voima*matka (W = F*s = -k*v*s) ja tämä energia käytetään teholla voima*matka/aika (P = -k*v*s/t = -k*v^2). Eli yleensä tehoa tarvitaan suhteessa nopeuden neliöön ja polttoaineenkulutus kasvaa suorassa suhteessa nopeuteen.

Ja maa on vielä vähän monimutkaisempi tapaus (kitkassa mukana nopeuden neliökomponentti), joten yhtään kovemmalla vauhdilla vastus kasvaa nopeammin kuin suorassa suhteessa. Esim. vauhdin nosto 5 km/h -> 10 km/h kolminkertaistaa kitkan ja myös polttoaineenkulutuksen.   

Eli se on vaan niin, että mitä hitaammin malttaa ajaa, sitä vähemmän palaa löpöä. (Moottorin hyötysuhteet sitten erikseen.)

*Oli pakko fysiikkanipottaa, kun muuten ihmisillä palaa rahaa ja löpöä turhaan kaahaamiseen... * 


 

Eikös tuossa siis käytännössä saataisi kaikki kuivurin hukkalämpö uudelleen käyttöön ja kuivurin hyöty-suhdetta parannettua...kuinkahan kuivaamon ilman kosteusprosentti vaan...?

Ei sitä kuivaamon poistoilmaa mihinkään ohjata, kun se on kuivauskykynsä jo menettänyt (lähes 100 % kosteus, jos säädöt kohdallaan). Katon välistä vedetään ihan uutta ilmaa, mutta annetaan Aurinkoisen esilämmittää se.

jos laittaisi mustaa vesiputkea peltikatolle satametriä ja kiertämään spiraalina kuivaajan imuilman edessä. Kv-pumppu töihin ja ilmainen lämpö talteen.

Ei tuo etukasvihuone kovin tehokkaalta kuulosta...

Tai sitten oikoisi monta mutkaa ja laittaisi katolle tuplakaton kovalevystä ja ohjaisi kuivausilmanoton kattojen välistä. Kanavaan lisäpuhallin, jotta kuivurin ilmamäärä ei vähene liikaa. (Tällainen oli aikomuksena toteuttaa tänä kesänä, mutta into loppui kesken.)

Tuossa vesiputkimallissa on monta lämmönsiirtorajapintaa tehoa rajoittamassa: peltikatto->muoviputki->vesi->muoviputki->ilma. Ja sitä muoviputkea saa olla melkoinen spiraali, että saa edes pari kW irti. Autojen jäähdyttäjät eivät ole sattumalta kupari-alumiini -lamelleja.   

Se etukasvihuone on muuten yllättävän tehokas, kunhan kokoa piisaa. Aurinkoa tulee hyvällä kelillä melkein 1 kW/m2, siitä jos kolmasosankin saa talteen niin...

Ei minustakaan idä syksyllä.

"Hukkakaura itää ensisijaisesti keväällä, mutta myös syksyllä"
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts8.pdf, MTT "Hukkakaura. Kirjallisuuskatsaus" 30 s.

Kyllähän se sadon poltto varmaan fiksumpaa kuin puinti on, mutta milläs perustelet satovahingon tukiviranomaisille? Tai voihan sitä tuet siltä alueelta luovuttaa..

Ja tosiaan, jos suorakylvöön on mahdollisuus, niin sitten ei kannata sänkimuokkailla, mutta kyntö ja syvä muokkaus on joka tapauksessa out.   

Tässä vaan mun ehdotus, viisaammat saa ehdottaa lisää...

1. Älä kynnä kyseistä kaistaa! Sänkimuokkaa mahdollisimman matalaan. --> Hukkikset eivät pääse siemenpankkiin.

2. Pui kaista viimeiseksi, muokkaa viimeiseksi. --> Ei pääse leviämään koneiden mukana.

3. Tee ylimääräinen sänkimuokkaus (tosi matalaan: 2-4 cm) heti puinnin jälkeen matalaan kyseisellä kaistalla, putsaa savi ja töhkä muokkarista jälkikäteen. Odottele ainakin pari viikkoa ennen seuraavaa muokkausta --> Hyvällä tuurilla saat ison osan siemenistä itämään ja jälkimmäinen muokkaus hoitaa loput.

4. Jos mahdollisuutta suorakylvöön, niin unohda kohta 3. ja pidä lohko suorakylvössä 3-4 vuotta.  

Kokeiltu on ja mukavasti toimii. Juurikin tuolla Elomestarin myymällä Earthway:llä on viskailtu puna-apilaa ja timoteitä nurmeen. Talvituhoaukot menevät umpeen viimeistään toisessa niitossa. Ja kun keli on sopiva (aamulla maa vielä jäässä, aurinko paistaa), kävelyvauhtikin on ihan passeli ja mieli korkealla. Toimii myös aluskasveissa ja nurmensiemenessä rukiin sekaan.

Tänä vuonna testailin rikka-äes + piensiemenlevitin -komboa. Aikaa meni 10% verrattuna käsipeliin, mutta energiaa paljon enempi. Eikä jäljessä ole nyt näkynyt hirveästi eroa

Joku vuosi pitäisi kokeilla pikkualaa myös kauralla.. jos ei orastu niin voi ottaa homman uusiksi parin viikon päästä. Ja jos orastuu niin eipä tarvitse odotella mutapeltojen kuivumista.

On muuten kätevä peli tuo käsikäyttöinen viskuri. Just kävin urakoimassa naapurille perunamaalle sadonkorjuun jälkeiset kerääjäkasvit. Työsaavutus tasaisella ja kuivalla pellolla oli aika hyvä... 

Italian raiheinällä, kauralla, Etelä-Suomessa ja viime kesänä 10 kg/ha meni ihan hyvin (30-50% puhdaskasvustosta). Ei aiheuttanut mitään harmia puidessa tuleentuneena. En tiiä voiko tästä mitään päätellä, kun oot pohjoisemmassa...

Olis mukava kuulla luomumiesten mielipiteitä asiasta.

Jos oikein pahasti on kuorettunut niin ei rikkaäes riitä. Muuten kyllä ja vilja ei oo moksiskaan... tai no vähän moks, mut ei pahasti.

hierakka on myös kasvi, jota ei kyllä pois saa ilman aineita.

Hierakka lähtee käsin, kun on oikeat välineet. Fiskarssin "voikukkarauta" on yllättävän kelpo peli yksittäisten kasvien poistoon. Säkki vyölle ja sauvakävelemään, tunnissa saa aikamoiset pesäkkeet pois pellolta. Tämä siis ennenkuin tilanne räjähtää käsiin.
 

Kiloistahan nuo tukiehtojen täyttymiset lasketaan, eikä siinä tosiaan oo viljelyn kannalta oikein järkeä... Esim. monesti voisi olla hyvä laittaa kauraa seokseen varjostamaan rikkoja ennen ekaa niittoa, mutta typensitojien määrä tippuu äkkiä alle lakisääteisen.

Onko tässä nyt tarkoituksena sitoa typpeä vai tukia? Jos typpeä, niin Petrin neuvoja kuuntelemaan vaan... ehkä vielä valkoapilaa mukaan paikkaamaan talvituhoaukkoja.   

Jo pellolla. Hietainen härkäpapu-kaura -pelto kuivui yllättävän nopeasti muokkauskuntoon... luulen että kerääjäkasvustolla on jotain tekemistä asian kanssa. Typpinäytteitä ottaessa maa murustui jo 15 cm syvyydestä. Aamulla aloiteltiin kultivointi siipiterällä, loppuviikosta kylvö. Savisemmat kohdat muokataan vasta just ennen kylvöä. Ajattelin, että kun papu ja kaura kestävät kummatkin hyvin kylmää niin mitä tässä enää odottelemaan...

Varmaan tällä viikolla paikkaillaan nurmetkin hajakylvönä.

 

Jos vetokoneessa on ylimääräistä tehoa, niin hanhenjalkateristä ei ainakaan ole haittaa. Saat tasaisen kylvöpohjan, eikä tarvii mennä niin syvälle möyrimään.