On joo. Holstikista on käytännössä jalostettu kertakäyttölehmä. Suomalaiset mustiinhurahtaneet ei sitä vielä ole huomanneet

Rohkenen olla eri mieltä kertakäyttöisyydestä.

Jenkeissä on ihan normaalia isoissa karjoissa että  kaikki määrätyn ajan poikimisesta olevat lehmät synkronoidaan ja siemennetään muutama päivä kiimapiikistä, oli kiimaa tai ei. Sitten tiineystarkistus kaikille samaan aikaan ja mitkä ei ole tiineitä toistetaan samat hormonihoidot.
Josta jää kyllä pohtimaan että kannattaako tuossa tilanteessa jalostaa hedelmällisyyttä tai koittaa saada lehmistä hedelmällisempiä risteyttämällä vai pitäisikö palkata yksi meksikaani lisää joka oikeasti osaisi kiiman tarkkailun...?

Huuhtelu eläinlääkäri tässä kertoi että jenkit ovat nyt keksineet uuden hedelmällisyys hoidon joka varmaan on tulossa Suomeenkin nyt kun kierukat eivät enään kunnolla toimi. Kyse on jonkunlaisesta piikitys ohjelmasta joka tehdään siellä kaikille poikineille lehmille. Suomessa tuota varmaan tullaan käyttämään niille oikeasti hedelmällisyys häiriöisille rakkula tms lehmille.

Joku vuosi sitten käyneet saksalaiset olivat muuten hyvin tyrmistyneitä siitä että suomiayrshireä myydään/ja käytetään muualla holsteiniin. (näkivät muutamia repsahtaneita tissejä kait)
Mitä muuten sitten laitat jerseyn jälkeen...?

Muoks edellistä viestiäni vielä.
On tullut pohdittua yleisesti eläinkauppaa bisnes mielessä.
Kyllähän maailmalla huippueläimet maksavat, mutta on siellä markkinatkin "hiukan" erilaiset kuin täällä.
Itse mietin että vasikkaa pitää ensin kasvattaa vuosi, ennenkuin pääsee huuhtelemaan alkioita ja niitä täytyisi sitten myydä n.20kpl hintaan 700 euroa, jos aikoo ostohinnan ja huuhtelukulut alkioita myymällä maksaa. Ojalan ehdottamille 1000-1500 hintaisille alkioille Suomesta ei ostajia varmasti löydy, eikä ole edes järkevää moisia summia maksaakaan (edes lajitelluista alkioista), koska ulkomailta saa huippualkioita samaan hintaan ja selvästi allekin tuon hinnan. Myös se että myyjällä on vielä täyssisar vasikalle, josta markkinoille voisi tulla todennäköisesti nopeammin alkioita,(koska tällä vasikalla on kaksi omistajaa jotka varmasti haluavat ensin huuhdella itselle ja sitten vasta myydä niitä) saattaisi rajoittaa alkiokauppaa.
 

Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?

Meillä on punaisella museomallin koneella ollut 73,3 lehmää keskimäärin vuoden aikana. Jokuhan on aina ummessa eli lypsyssä on enimmillään ollut 66 lehmää parhaimmillaan. Ja robolla on ollut KAIKKI lehmät, umpeenmenvät, poikineet ja lääkinnässä olleet lehmät. Meillä ei lypsetä yhtäkään lehmää kannukoneilla tms ellei lehmä ole niin pahassa kunnossa että se pitää telineellä nostaa lypsylle, halvaantunut pahoin tms, jolloin robolle vienti on mahdotonta.

Uusi Lely pystynee suurempaan lehmä-ja maitomäärään.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 26.01.09 - klo:20:29

Lainaus käyttäjältä: palindromi - 26.01.09 - klo:20:24

Lainaus käyttäjältä: Nipa - 25.01.09 - klo:20:27

Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?

tähän kysymykseen odotan innolla vastauksia...

***Tälläisellä keskimääräisellä eläinaineksella (4 tilan sekoitus) paras 7 päivän keskiarvo sinisellä 2270 kg/pv. Normaali liikkuu välillä 1800-2200 kg/pv.

***hyvät on tulokset, todistaa sen, että värillä ei väliä.

Viikoittaisia keskiarvoja en muista,enkä ole laittanut "ennätyksiä" mihinkään ylöskään, mutta koko vuoden keskiarvo äkkiä laskien 2050 litraa vuorokautta kohti. Loppuvuosi meni tosi huonosti, kun ape ei pelittänyt kunnolla huonon säilörehun takia, mutta ihan ok tulos näyttää silti tulleen. Kapasiteettia olis ollut enempäänkin, sekä karjalla että koneella, mutta aina ei kaikki mene nappiin.
Ja meillä siis punainen museomallin kone.

Onkohan mulla sen kummempaa varmaa tietoa, kuin äykkypalstallakaan, mutta vastaanpa silti.
Omalla kokemuksella pyogenes tulee jos on tullakseen vaikka olis laitettu mitkä umpituubit. Ja tarttuukin ihan hyvin, koska kesällä pahin levittäjä on kärpäset. Kesän aikana ummessa olijat kannattaakin suojata ötökkämyrkyllä (esim.Coopersectillä joka vaikuttaa kuukauden)
Pyogenes tulee harvoin lypsykaudella, yleisin aika tulehdukselle on ummessa ollessa.

Meillä rokotettiin joskus vuonna nakki ja kirves pyogenesta vastaan,(kuten aureustakin vastaan)  ja hyvin tuloksin vaikka el. silloinkin epäili ettei välttämättä tehoakaan. Ainakaan rokotuksen jälkeen ei tullut enään yhtään pyogenes hiehoa kesän jäljiltä lypsyyn. (laidunsivat sellaisella metsälaitumella josta tuli vuosittain 1-2 hiehoa tuhoutuneen neljänneksen kanssa lypsyyn)

En tiedä voiko vielä nykyään rokottaa, ehkä onnistuu kun ottaa näytteen oman karjan tautitapauksesta ja teettää siitä rokotteen. Oma eläinlääkäri kannattaa laittaa kyselemään asiasta.  Hinta rokotteelle oli mummunmarkka aikaan jotain n.10 markkaa/eläin, eli kyllä kannatti rokottaa. Euro aikaan hinta lienee jotain ihan erilaista mutta voi silti olla ihan kannattavaa teettää rokote jos pyogeneksen takia on tuhoutunut paljon neljänneksiä.

Menikös se näin. Puolet huuteluista onnistuu. Puolet on sonneja. Että keskimäärin kolmen ja puolen vuoden kuluttua alkaa lypsämään takaisin. Mä luokittelen riskisijoitukseksi. 

Huuhteluista kyllä onnistuu taatusti enemmän kuin puolet.
Meillä tehdään vuosittain varmaan reilu 20 huuhteluaja niistä ehkä 1-2 on sellaisia mistä ei tule yhtään alkioita. Valtakunnallista tilastoa en nyt heti löytänyt, mutta veikkaan että ainakin n.90%:ssa huuhteluista saadaan kuitenkin alkioita.

Siirroista sitten tiinehtyy reilu puolet ja tiineyksistä sitten on puolet sonneja.
Ja näissäkin on sitten eroja jos siirretään tuorealkioita tai pakaste alkioita ja siirretäänkö lehmiin vaiko hiehoihin.
Tulokset meillä siirroista vuonna 2007 (ei sisällä vuoden aikana poistettuja lehmiä, joihin osaan myös siirretty alkio)
Lehmille siirretty yhteensä 21 alkiota joista vain 7 tiineyttä.   
Hiehoille siirretty 20kpl näistä 16 tiineyttä.
Yhteensä siis 41 siirtoa vuonna-07 ja näistä 23 tiineyttä.
Meillä hiehot tiinehtyvät paljon paremmin kuin lehmät, mutta eroja tilojen välillä on paljon.

Tämän vuoden aikana on siirretty varmasti enemmän, mutta tuloksia siirtoja/tiineyksiä en muista ulkoa, pitäis tarkistaa papereista.

***Olen alkionsiirtoa monesti harkinnut, mutta mun talouskäsitys ei innostu siitä. Kun ajatellaan asiaa maidontuotannon kannalta niin muutamalla alkioeläimellä ei herran huonetta rakenneta.

Niistä muutamasta alkioeläimestä vois sitten huuhdella itse jatkossa alkioita, tulee halvemmaksi kuin ostaa paljon.

Onko hiehojen kiimojen tasaamisessa käytetty jotain hormonihoitoja vai onko luotettu vain kiimantarkkailuun? Miten hiehojen kanssa kannattaa muuten toimia, esim. onko huutopäivä laskettu seisovaan kiimaan vai se seuraava?

Kaikki ylimääräinen hormoonien käyttö vaikuttaa vain negatiivisesti. Synkronoida kiimoja kannattaa vain jos on huuhtelu jos on tarkoitus siirtää tuorealkioita.
Huutopäivä lasketaan seisovaan kiimaan JOS eläin seisoo silloin alla.

Meillä useampia kymmeniä siirtoja vuosittain, ja huuhteluitakin paljon. Olen tehnyt myös niin että jos näen vain veren niin siitä 2pv taaksepäin on ollut oletettu seisovan kiiman päivä- ja alkio on siirretty. Muistaisin että nämä ovat myös tiineyttäneet hyvin, mutta ainoita alkioita ei kannata kokeilla tälläisiin kiimoihin vaan huolehtia että on nähtynä hyvä seisova kiima josta sitten 7pv on alkion siirtopäivä.

Siis ihan täyttä valaistusta vai yöllä jotain pienempää?
Ihan täyttä valaistusta ei olla kokeiltu, enkä usko siitä suurempaa hyötyä olevankaan, mutta yöllä meillä palaa vain yksi rivi valoista ja robon luona vielä vähän lisävaloa. Juuri sen verran kuitenkin vain että lehmät liikkuvat vielä hyvin "pimeään" aikaan.

Laitetaanpa nyt tännekin linkki, jos jotakuta kiinnostaa osallistua hyvään asiaan:

http://www.holstein-finland.com/foorumi/viewtopic.php?f=5&t=1172&st=0&sk=t&sd=a

Mun mielestä robo on niin kallis investointi että sen pitää lypsää täysillä koko ajan. Eli 2000kg vuorokaudessa ei saisi olla vain hyvien sattumien summa, vaan se pitäisi pystyä myös pitämään läpi vuoden.
Meillä lypsettiin viime vuonna 69,3 lehmää ja 10331kg tuotos, eli yli 700000kg ja E-luokan maitoa on tuotettu. Muutamalla lehmällä enään pystyy lisäämään näillä virtauksilla, tosin meillä on edelleen parantamisen varaa lypsynopeuksissa.
Ja kuten aikaisemminkin olen täällä kertonut niin punaisella koneellahan on jo lypsetty 860000kg Suomessa, niin että aikas oudolta kuulostaa huoltomiehen puheet että 1500kg vuorokaudessa on realistinen kapasiteetti.

http://www.ayrshire-finland.com/suomi/keskustelu/index.php?topic=2910.0

Ei ole pitkää aikaa kun tuosta oli keskustelua, sieltä voi käydä lukemassa.

Semmarikin voi kurkistaa siemennyksen yhteydessä näkyykö ureaplasma rakkuloita. Joka tapauksessa kannattaa käskeä semmareiden käyttää suojasukkaa tuossa tilanteessa.
Ja jos sonnin tarvitset niin meiltä löytyy astumisikäisiä sonneja vielä 3kpl, näistä yksi on ollut viime kesänä laitumellakin eli pysyy langoissa.  Ja nuorempia tosi hyviä sonneja on syntynyt alkuvuodesta, mutta niistä ei ole iloa lehmille ennenkuin n.10kk kuluttua.

Pieniä on vasikat jos ne kuiluun joutuvat. Meillä ainakin taitaa potkurauta olla suurin esine, joka voi kuiluun pudota, ja sekin vain tietyssä asennossa.

Niin olikos teilläkin ritilät kourun päässä? En muista millaiset ne olikaan teillä, ja toimivatko?
Meillä laitettiin nimenomaan sen takia ritilä kourun päähän ettei vasikoita menis vahingossa kuiluun jos sattuvat käytävälle syntymään. Päivittäin on kuitenkin sonta tallottava läpi ritilästä, paitsi jos sattuu ruokinta olemaan ihan viturallaan tai karjassa virusripuli. 
Suunnitelmissa on ollut että otetaan muutama palkki pois sieltä, joskos sitten toimis paremmin.  

Onkohan noissa kumimatoissa kuinka eroja liukkauden suhteen? Itse tuli laitettua lypsyasemalle Ubo-käytävämatot pinnoituksen kulumisen takia ja se ainakin on tosi liukas. Aluksi lehmät ottivat kunnolla lähtöjä ja hyvä oli, etteivät menneet päädystä pihalle, kun sorkat luistivat nelijalkajarrutuksesta huolimatta.

Siis onko Ubo-käytävämattojakin? Meillä vanhassa navetassa oli eri merkkisiä parsimattoja ja hyvin on syöpynyt mieleen Ubo-matot, ihan hirveän liukkaita kun vähänkin kosteutta pinnassa. Tuntuu ihan käsittämättömältä jos samanlaista materiaalia on käytetty käytävämatoissakin.

Meillä pihatossa käytävämatto (olikohan nyt Kruger tai jotain sinne päin nimeltään) eikä ole liukas ja jos joku sattuu siellä mukkaan niin hyvin pääsee ylös eikä kaatumisista seuraa lehmille mitään vaurioita. Erittäin tyytyväisiä ollaan oltu ja harkinnassa on sama matto makuuparsienkin puoleiselle käytävälle.