Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Vanha juttu mutta nyt itselläkin hammaspyöräremonttia tuossa nelikelaisessa. Mitä rasvaa/öljyä tuonne hammaspyöräkoteloon ois hyvä laittaa? Huoltomiehet/ohjekirjakaan ei tiedä?
Levitin on aika heikko, kärry kestää kohtuullisesti. Kahdesti mennyt rattaat pystykelojen käytöstä.
haaveissa olisi päivittää apulantaviska ja olen ajatellut siirtyä perusvaaka viskasta tuollaiseen lohkoautomatiikalla varustettuun. onko tällaisista kellään kokemusta? kantavuutta pitäisi olla viiden suursäkin verran eli n.3500kg. merkeistä amazone (nykyinen), bögballe tai kwerneland varteenotettavimmat, miksei tietysti jokin muukin...
kiitti vinkeistä valohoito tuolle vedenpuutesuojalle autto, kun ensin vain keksi mikä se sellainen suoja oikein on.
Ihan hätäisesti google löytää seuraavaa:
Pumpun merkkivalo
1x vilkku
Öljynpuute
–
Lisää öljyä.
2x vilkkua
Vuoto korkeapainejärjestelmässä
–
Tarkista korkeapainejärjestelmän ja lii-
tosten tiiviys.
3x vilkkua
Järjestelmään ei tule vettä
–
Tarkista vesiliitäntä ja syöttöjohdot.
4x vilkkua
Vedenpuutesuojan reed-kytkin on juut-
–
tunut.
Tarkasta vedenpuutesuoja.
joo.. helppo vaihtaa ite..
juu eli kärcherin hds 10/20-4 kuumavesipesuri teki pyhätyö lakon ja alkoi vilkuttamaan punaista "öljykannu" merkkivaloa. valo vilkkuu 4 kertaa jonka jälkeen tauko ja sitten uudestaan. missäkähän mahtaa olla vika ja kuinka sen saisi korjattua? vai täytyykö odottaa maanantaihin ja soittaa huolto liikkeeseen...
Tuo on strangkon ketjuruokkija taidetaan valmistaa ihan vielä nykyäänkin...
Itsellä on juurikin tuollainen Jf-stoll14m3. Mutta ostaisin silokingin. 
mikäs siinä jf:ssä on sitten huonoa?
Katoppas vielä jeantilin vaunua myöskin. Ei oo paha lastauskorkeus 15 mottisena. BVL:n ja peeconin vaunua saa myös kahdella erilaisella pöntöllä samassa kokoluokassa. Kaikki nuo edellä mainitut vaihtoehdot oli mulla harkinnassa kun vaunua ostin muutama vuosi sitten.
täytyypä tarkistaa nuokin vaihtoehdot vielä. Minkä vaunun laitoit? ja mikä oli syynä valinnalle?
apevaunua olisi tarve päivittää vastaamaan nykyistä eläinmäärää ja vaihtoehtoina tilavuuden ja lastauskorkeuden vuoksi on silokingi ja jf-stoll 14m3 kaksiruuviset vaunut. itsellä ei ole kummastakaan kokemusta eikä myöskään tutuilla. molemmista ottaisin vastaan hyviä ja huonoja puolia. lähinnä omat kokemukset kiinnostaa, mutta tietysti myös kuulopuheet. hinnallisesti koneet ovat varsin lähellä toisiaan.
Siiloista oli ajatus tehdä 9m leveät. Riippuu kuormauskoneesta, että mahtuuko sitten siilon sisällä lastaamaan, hyvä ois. Tuota vaihtoehto c:tä tässä olenkin eniten alkanut haaveilemaan. Eikä kommentitkaan ainakaan vielä sitä ole sulkenut pois.
Ruokin äsken lehmät ja osan hiehoista ja mittailin mielenkiinnosta noita matkoja omalla tontilla ja siihen kuluvaa aikaa. Kotiovelta traktorikatokselle matkaa tulee 215 m, parkkiruudusta tän hetkisen auman rintuukseen 291 m. Aikaa meni 23 min siitä kun oli työvaatteet päällä ja kun kauha tökkäsi ekan kerran aumaan. Kuormaustraktori ja vaununvetäjä oli siis käynnistetty, annettu hiukan lämmetä, irrotettu lämmitysroikat ja molemmat koneet siirretty "asemiin". Kolme minuuttia meni kävellä traktoriparkkiin kotiovelta ruokintapöydän kautta samalla tarkistaen lehmät (parikymmentä sekkaa jos olisin Usain Bolt 
).
Ruokintavaunun vetäjälle tuli kuormaa kohti matkaa kierroksella 533 m.
Aumalta koneet sitten paalien lastauspaikalle, josta toista traktoria hakiessa meni pari minuuttia kävellessä.
Lastauskoneen mittariin tuli 2350 m koko ruokintakerralla (viisi aumarehukuormaa ja neljä 160 cm heinäpaalia) sisältäen kaiken ajon parkkiruudusta parkkiruutuun. Vaununvetäjään tuli samaisessa hommassa 3979 m. Ruokintakoneena on Taarup 856 paalisilppuri.
Aikaa koko hommaan meni kotiovelta kotiovelle 2h 51 min. Siihen kuului em. valmistelut, ruokinta ja paalimuovien ja verkkojen siivous. Rehuauma oli auki muuten paitsi, että muovi piti nostaa ylös. Lisäksi aikaan kuului näiden tulosten kirjausta ja yksi poikineen lehmän tarkistus. Lypsäviä emoja oli mittaushetkellä 48 ja ummessaolevia 65, hiehoja 14, syysvasikoita 25 ja neljä isoa sonnia. Kevätvasikat eivät vielä juuri syö karkearehua, joten niitä en laskenut. Eväät riittää kolmeksi päiväksi, joten aikaa eläintä kohden meni 22 s. Hiehot sai myös jauhot tässä ajassa.
Kuten koeman tuossa toisessa ketjussa kirjoitti, niin ruokinta ei ole mikään nopeuskilpailu eikä tämänkään kirjoituksen tarkoitus ole mitään kilpajuoksua aloittaa. Lähinnä vaan herättää muidenkin kiinnostus ajankäytön mittaamista kohtaan. Tällöin löytyy niitä kohteita, joissa aikaa on säästettävissä, jopa ihan pienin kustannuksin. Ja varsinkin jos suunnittelee uutta toimintaympäristöä, kannattaisi simuloida tulevaa, ja tehdä mittauksia, jolloin voisi estää todellisten aikasyöppöratkaisujen tekemisen.
Kolme vuotta mä opetin meidän osa-aika ukrainanavulle, että "less steps, more work to be done", mutta ei oikein mennyt ihan perille asti. 
Mielenkiintoista. Itse en ole koskaan viitsinyt yhtä tarkkaan mitata.
Aloittajan kysymykseen on aika hyvin vastattu. Tärkeintä on, että kauhalla lastattavat komponentit on lähekkäin. Jos eläinmäärä ja rehunkulutus salliin, laakasiiloista kannattaa tehdä niin leveät, että apevaunun pystyy täyttämään laakasiilon sisällä mahdollisimman lähellä syöttörintamaa. Nopeuttaa yllättävän paljon lastausta ja lisäksi rehua varisee pienelle alalle. Jos yhteen kauhalliseen kuluu 30 s vähemmän, niin kymmenen kauhallista päivässä+ 1 minuutti vähemmän pihan siivousta tarkoittaa vuodessa virkamiehen työviikon verran säästöä. Kahden koneen tuntimittari pyörii saman verran vähemmän.
pitäis uudelle navetalle kehittelemään laakasiiloja/apekeskusta, mutta mikä se olisi sitten järkevin...? Eli uusi navetta sijaitsee tilakeskuksesta n.600m päässä ja puolessa välissä katettu kuivalantala (voisi käyttää komponentti varastona) sijaitsee joutomaalla. Uusi navetta rakennettu pellon reunaan. Tilakeskuksessa on pienet katetut laakasiilot joihin on tarkoitus säilöä murskevilja myös jatkossa (tähän käyttöön sopivan kokoiset).
Vaihtoehdot A: Uuden navetan viereen rakennetaan avosiilot ja erillinen komponentti varasto, tässä + kaikki rehut lähellä, mutta - joutuu rakentamaan pellolle ja aika kallis, eikä voi hyödyntää olemassa olevaa rakennuskantaa.
B: Uuden navetan viereen rakennetaan katetut laakasiilot joihin tuodaan vanhoista siiloista tarpeen mukaan litisteviljat, rypsit yms. + yksi uusi rakennus ja kaikki rehut appeen teon kannalta lähellä toisiaan. - kallis, joutuu rakentamaan pellolle.
C: Olemassa olevan kuivalantalan viereen rakennetaan avosiilot, jotka mahdollisesti myöhemmin voitaisiin kattaa. + halvin vaihtoehto, ei tarvi rakentaa pellolle. - välimatka navettaan n.300m, mutta onko tämä sitten ongelma?.
D: Pelkkä komponenttivarasto navetan viereen. + rehut lähellä navettaa, ei kovin kallis ratkaisu. - joutuu ajamaan kärryllä kaikki rehut erikseen komponentti varastoon, pitää rakentaa pellolle.
E: jokin muu.
Tilakeskukseen ei ole enään järkevä rakentaa uusia rehuvarastoja. Laakasiilot pitää rehulle kuitenkin rakentaa lähivuosina johonkin... Kiitokset jo etukäteen kommenteista ja ideoista.
montako vuotta mahtaa tuollainen vektorin sekoitin kestää ennenkuin kuluu puhki? tonneja menee kuitenkin aika paljon ja ruuvi näissä sähkövatkaimissa pyörii aika hiljaa vrt. normi vaunut joilloin sekoitus tunteja tulee paljon enemmän ja aina kun rehu on liikkeessä se kuluttaa rautaa... ja täytyy tällaisessa systeemissä tykätä lattian siivoamisesta nimittäin rehukeittiön... voi sitä tietenkin aina nostaa uutta rehua vanhan päälle. Yleensäkin näissä "automaattisissa" apesysteemeissä mielestäni on erikoista, että uutta apetta jaetaan vanhan päälle. toki nämä automaatit huolehtivat, että aina määrävälein pöytä on nuoltu tyhjäksi, jonkin häiriön sattuessa. Varmaan joillekin kuitenkin tarpeellisia nämä sähkövempaimet, myyjät ainakin osaavat puhua halvan sähköenergin puolesta. ihte luotan kuitenkin hinattavaan ratkaisuun jossa ei ole mitään turhaa ylimääräistä välivaihetta. Ajettava itse lastaava olisi mahtava, mutta turhan kalliita.
Piti kans vastaavaa kirjettä ihmetellä... taitaa paras käyttö tuolle kirjeelle olla saunan sytyttäminen liekkö tuo sitten edes palaa....
Oikeastaan heti myös apetta tarjolle siis kuivien heinien ja vasikan nappuloiden lisäks siitähän syövät mitä tykkäävät. Nykyään sonnivasikat lähtevät välitykseen, mutta tällä ohjeella kasvavat lehmä vasikat.
niin onko slalom kaivon kantta järkevää yrittää eristää...? uutena se olisi mahdollista, mutta kun käyttö alkaa niin eipä sitä sitten ainakaan enään voi mennä eristämään. eirsteet pitäisi tietysti yrittää ruuvata sisäpuolelta. mutta ei kyllä huvita alkaa tekemään, jos ilmankin pärjää. kaivon koko navetan ulkopuolella n. 3x4m
n. 3600. peltoa tällä kertaa karjamäärään nähden reilusti. tilanne tulee kyllä muuttumaan...
