Jos tuon pyörillään kulkevan koneen esim puimuri ulkomailta eu-alueelta, niin tarviiko olla jotain tiettyjä todistuksia ym lappuja että saan sen suomen satamasta ulos? vaatimstenvakuus todistus, ce-merkintä, ym tällaista. tää on tätä enskertalaisen touhua .

jollain on varmaan kokemusta näistä amazonen ruiskuista. lähinnä kiinnostais tietää mimmonen operaatio tuo sähkötolppien väistäminen nuilla s-tai ss puomeilla on? jostain juutuupin videoista kattelin että aika hidas on tuo taitto tapahtuma. jos vertaa vanhaan junkkarin puomiin joka nousee nippuun välillä ajatustakin nopeammin. ajatuksessa noin 18- 21 metrinen hässäkkä

no jatketaan taas pätkä.
tämä kääntämisen vaikeus on vain tämän yhden koneen kanssa. samaa perälevyä käytetään ainakin 6 eri koneen perässä ja muilla ei ole mitään ongelmaa. elikkä sähköohjatulla sekä mekaanisella hydruliikalla homma pelaa joko kellunnan kautta tai vaan suuntaa vaihtamalla mutta väylä lohkolla tökkää koittaa sitten kellunnan tai suunnanvaihdon kautta. levy on aina pitkittäin rungon alla ja siitä sitten nyitään venttiilillä jos sattuis lähteen tuurilla oikeeseen suuntaan. kellunnan kautta se menee useammin ympäri koska suuntaa vaihtamalla joutuu käyttämään vivun keskiasennon yli ja silloin se toppaa jo teoriassakin. nollavuotoventtiilin ominaisuus. tää meni nyt vähän pilkunviilamiseksi, ei täntakia nyt kannata valmettia hylätä mutta meikäläisellä tää hydruliikkapuoli on aika kovassa käytössä, niin ne pikku asiatkin tuppaa välillä kertyyn... johonki.  jontikassahan taitaa olla oma kara -ja + puolelle. mulla oli viimeks -91 ostettu tynnyrikoppinen paremmalla hydrauliikalla ja siitä tämmönen muistikuva. no ajat ja tekniikka muuttuu, mutta isännät pysyy.

nyt täytyy udella lisää. jos oikein ymmärsin niin oli kyse levyn ympäri pyöräyttämisestä? omassa perälevyssä sylinteri ajetaan pitkäksi tappiin asti ja levyn pitäisi omalla massalla liikahtaa kuolokohdan yli ja sitten venttiilistä toiseen suuntaan jatketaan. tuo kuolokohta käytetään kellunnalla. mekaanisella venttiilillä toimii hyvin. elikkä saatteko valmetin sähkölohkolla tämän onnistumaan. mulla toppaa se liike just siinävälissä kun lyö vivun kellunnalle. tätä on käyny oikein virmanmieskin ropaamassa mutta ei se siitä sen kummemmaks tullu. siihen virtauksen säätöön senverran että ei sitä tässä perälevyhommassa kukaan tarttekkaan, lähinnä se tullee vastaan hydraulimoottori käytössä. mekaanisessa pysty edes yhtä lohkoa säätään vauhdissa, näissä väyläohjatuissa ei edes sitä yhtä. lohkon yksitoimiseksi yrittäminen virtauksen säädöllä on lähinnä vitsi. jos säädät -puolen virtauksen pienimpään mahdolliseen, niin +puolen liittimestä raktoriinpäin palaava virtaus pienenee yhtäpaljon. itsellä isompi kiusa tuli esiin koneessa jossa on 4 yksitoimista sylinteriä.venttiiliä kun avaa letkuttomalle puolelle,pumppu lyö täydet paineet piiriin.jos samaan aikaan avaat toista venttiiliä nostopuolelle niin se on sitten lämmöistä kiinni että nytkähtääkö,heilahtaako vai pomppaako. vaikka onkin ls-järjestelmä niin paine on aina liittimeen asti kun karaa liikkuttaa. no tässä nyt alkuun...     terv 8 päätyä omissa roskissa ja muutama huoltomiehellä

noista valtran sähköhydrauliikasta on ollut täällä juttua moneltakin kantilta. omakohtanen kokemus ei nyt kovin häävi ole. perälevyn ympärikääntö on enempi tuurinkauppaa,koska lohko käy 0-asennossa työ-ja kellunta asennon välissä. virtauksen säätöä ei pysty tekemään liikkeessä, vaan se on näpyteltävä etukäteen. 1-toimiseksi karoja ei saa millään,elikkä jos lasket kippiä hiljaa alas vivulla kuristamalla,pumppu painaa varoa päin kaikenaikaa. tunnottomuus on kyllä tosiasia. ja harmillinen viive alkuunlähdössä. on tietysti kevytkäyttöinen ja pääsee työmaalta välillä kaupunkiin päätypoksin hakuun.

Ei sulla aku ois myyrä tänvuoden ajamattomia tunteja, vaikka ny tuhannen ensalkuu

luultavammin ohjausvettiilistössä kyseisen karan ls linjassa metallinpalaa.pummpu ei lyö kulmille ennen kuin herättää sen toisella karalla.

PLANEETASSA ON KAIKKI HAMMASPYÖRÄT KOSKETUKSISSA TOISIINSA JOTEN NE ON TEHTÄVÄ SAMALLA MODIJAOLLA. ET VOI VALITA VAIN YHDEN PYÖRÄN HAMMASLUKUA

Vieläkin epäilen tuon 15*23*63 toimivuutta koska hammaspyörät tehdään modulijaolla, jolloin 15 hampaisesta tulee juuri tietyn kokoinen ulkohalkasijaltaan ja vastaavasti 63 samalla modulilla on juuri tietyn kokoinen joten planeettapyörässä täytyy olla juuri oikeamäärä hampaita jotta se täyttää näiden välin. tähän perustuu käsittääkseni tämä "kaava" aurinkopyörän hammasluku+ 2*planeetan hammasluku on kehän hammasluku. hammaspyörää jossa on "puoli"hammasta on paha tehdä. kyllähän se noillakin pyörii,mutta hammaskosketus ei ole ihan kohillaan. niinkuin joku aikasemmassa totesikin,planeettapyörän hammasluvulla ei välityksen suhteen ole väliä

Tuo 15/23/63  tuntuu mahdottomalta koska 15+2*23 pitäisi olla kehän hammasluku. välitystä ei pysty laskemaan ennen kuin tietää mitkä osat on lukittu.planeetassa on teoriassa 6-7 eri mahdollisuutta.

Nosto-ovi ollut listalla jo useamman vuoden. ongelmana ne ripustukset sinne kattoon sisäpuolelle. vie sitä vapaata korkeutta aikalailla. elikkä onko kellään tai edes nähnyt ulospäin aukeavaa nosto-ovea? päätyyn voisi tehdä vaikka jotain lippaa sääsuojaksi jos se semmoista vaatii

nyt olis nimille käyttöö hyvän asian puolesta
 www.adressit.com/turve_tuotantoaturve_peltojen_raivaamista_ei_saa_lopettaa
ihan vaan vaikka villen kiusaks

Tapioita ajettu loppuun viidet-kuudet parit. kokeilin mikkoja yhtenä talvena,ei kestä painavan raktorin alla. nyt käytössä loimaalaiset kantikkaat piikittömät. tähänastisista ylivoimasesti parhaat. menee tiellä nätisti ja pitää kovalla alustalla jopa paremmin kuin piikkiketju ja kahlaa kyllä lumessa vähintään yhtähyvin kuin tapiot.

Me tehtiin joskus 89-90 vuonna betoniharkosta muuraamalla. 5m korkeeta seinää,kippimontun reunoilla 2m sivut sisäänpäin,monttu on tehty pellistä. alle ajettava 5*4.  täysinäiset harkkolavat oli tellinkeinä sisäpuolella laatan päällä. traktorin perässä olevalla trukilla niitä siirreltiin. päätyseinä muurattiin viimitteks ulkopolelta. olin sillon n25v ja ensimmäistä kertaa muuraus hommassa. kyllä se jo toisenapäivänä alko sujuun. seinien päällä i-palkit oisko jotain 400 korkeet romukaupasta.  hyvin nuo seinät on ainakin tähänpäivään asti säilyneet. jotenkin on jäänyt mielikuva että pienempi homma se kivijalan teko oli kuin se peltien kasaus.

urakoitsijan käytössä näissä " päivänpäälle" hommissa on aina tämä riski. sille on laskettava hinta kun harkitaan omia koneita tai urakoitsijan käyttöä.