Tilallani on noin20 m3 monttu. Se on aika sopiva, kun kärryt on 17 ja 19 mottisia. Vähän kukkua voi laittaa
Monttu kestää hyvinkin 15 tonnin kuorman painon päälle ajettaessa, mut käytännössä kuivaajan ovien korkeus rajoittaa kippaamiskulmaa. Eli reunalta kipataan.
On kuitenkin helpohkoa, kun saa "pudottaa" sen 20 mottia ja jättää 345 hl kuivaajan automaattitäytölle.
Ei tarvi montaa kärryä.
Miinuspuolena on, että monttu pitää erien välillä joskus tyhjentää ja siistiä

Kolmen Polariksen ja nykyisen Can-Am:n kokemuksella: Kana on luotettavampi. Polariksen jousitus ja ajettavuus on ehkä piirun parempi, mutta kanan moottori kestää päivittäistä maatilan pätkäajoa paremmin.

 Eli jammu? On sellainenkin varakoneena koettu. Vähän turhan pehmeän oloinen, mutta laadukas. Pelkkään työkäyttöön valitsisin jäykkäakselisen Hondan. Jos työ & huvi, niin käytetty can-am xt 1000.

Mikään ekoteko mönkijä ei ole. Moottorikelkka vielä vähemmän.

Keksintö on turha ja vanhentunut. Toivon toki menestystä suomalaiselle yrittäjälle.

Nuo DX:t on hyviä koneita. Vaihdoin 4.70:n aikanaan pois, koska varaosahuolto ei toiminut. Etuakseliin ei saanut osaa kahteen viikkoon kesken rehunteon.

6.30 mahtaapi olla se malli, jossa ei ole voimanoton kytkintä suomimalleissa. 6.50 varmaan eri.

Todella pienikuluksellisia nuo vanhat Deutzit. Ilmajäähdytys haittaa talvikäynnistystä. Vaikka öljypohjan lämmitys toimii, niin -20 c oli ainakin 4.70:lle liikaa. Webasto hytissä on tärkiä. Ja tietty se 6. vaihde..

Laita joku perussaksalainen. Vw golf 1,9 td tai jotain. Volkkareista/audeista/seateista/skodista parhaita on ne laiskimmat alkupään 1,9 tdi:t . Isi maksaa dieselveron ja "lapsi" ajaa. Make on oikeassa. Nakkikioskilta ostetaan ranskalaiset.

Riippuu paljon siitä oletko kaavoitetulla aluella. Kunnan rakennustarkastajallakin on merkitystä. Suosittelen kuitenkin valamaan laatan. Betoniharkoista tekisin 40 cm sokkelin. Kakkosnelosesta runko ja kattotuolit. Kattotuolien saumat kun vahvistaa vesivanerin paloista molemmin puolin hyvin naulaten, niin saa nopeasti hyvin kestävän rakenteen ja vaneriakin menee vain pari levyä. Pellit kattoon. Itse laudoittaisin seinät. Joku tönäisee kuitenkin sitä joskus. Pelti menee lommolle, laudan voi vaihtaa tarvittaessa. Toki puuseinä pitää tietyin väliajoin maalata..

Bergman tsw 800 ollut kimppakoneena kymmenisen vuotta. Käytettynä ostettu urakoitsijalta. Itse olen ajanut tällä noin 800 kuormaa. Kaikki lantalasta 0,5-10 km päähän.
Tuhansia kuormia tuolla on yhteensä ajettu.

+ erittäin hyvä levitystarkkuus
+ kestävyys (levitinlautasten siipien pultteja menee ja pohjakuljettimia pitää kiristää ja lyhentää)
+ käytettynä nykyisin halpa
+ tiivis
+ kohtalaisen helppo rasvata

- hidas levitys
- suuri voimantarve
- pirun takapainoinen tyhjänä, eli pomppii vetokoukussa kotimatkalla
- ERITTÄIN ikävä pestä ja puhdistaa
- mätänee nopeasti käsiisi, ellet lukenut edellistä miinusta.

Paalaan vuosittain noin 1200 pyöröpaalia säilörehua, 300 paalia heinää ja 500 paalia olkea. Vaihdan paalaajan yleensä 11000-15000 paalin kohdalla. Käärijä on kvernelandin 7517, ja tuota ei saa näköjään loppuun ajettua ikinä. Suurin osa säilörehusta tehdään kuitenkin laakasiiloon.

Welgerillä olen ajanut tähän asti (RP12, RP220, RP235).

Haluaisin vinkkejä! Mikä on vankka ja kestävä paalaaja Welgerin lisäksi? Krone on ainut, mikä ei kelpaa.
 

Det var ju fan vackert från -97. Absolut en av de bästa videon jag har sett här! Sama suomeksi!

Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta tiedän jotain. Kannattaa ottaa yhteyttä esim. MTK:n tai arviointikeskuksen juristiin. Tietoa pitäisi löytyä paljon. Näistä asioista on vännetty kättä vuosia. Maanomistajan pitää saada osa voimalan tuotosta ja kohtuullinen korvaus tontista. Moni yritys on kusetuslinjalla näissä. Summa summarum: kannattaa olla varovainen ja tietoinen mahdollisista äänihaitoista, kaapelivedoista ym. ym. 

Kannattaa ainakin laittaa! Karkottaa puolet pitkäkyntisistä jo pelkkä "alueella tallentava kameravalvonta" kyltti.

Valtra 8050 ht2 -02. Nyt  8500 h ajettu. Hankittaessa oli n. 4500 h. Akku ja kytkin vaihdettu tuolla väillä. Muuten vain normihuollot.

Niin no. Eipä tälläkään ole lannoitelaatikon kautta kylvetty 14 vuoteen muuta kuin hernettä

Kylvömies kytki maatalousvetolaitteen vahingossa Valtraan väärin päin. Kylvökoneen aisa jäi siis n. 5 cm normaalia matalammalle. Ehti kylvää n. 20 ha näin. EI HYVÄ. Veikkaan, että lannoitelaatikosta meni noin 3-4 cm liian syvälle. Siemenet ei aivan noin pahasti. Varmasti etummaiset siemenvantaat on "uponneet" hiukan takimmaisia syvemmälle. Jousikuormitus vantaissa kompensoi asiaa hiukan..  Mielenkiintoista nähdä, kun oraat tulee pintaan.

Onko kokemusta vastaavasta? Eli koneen etupää liian syvällä kylvämisestä. Miltä näytti lopputulos?

Hyviä neuvoja tähän asti. Lämmitysmuodosta ei ollut puhe, mutta ilman muuta kannattaa laittaa lattialämmitysletkut sen eristeen päälle ennen valua. Voit sitten jatkossa lämmittää millä tahansa. Eli vesikierto pitää olla.