Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Aurea rypsi 0 kg
Proximo rapsi 800 kg
DK7130 1800 kg
Aika tylysti näkyy ero kuivan vuoden kovalla savella kasvukyvyssä.
Multamailla ero voi olla toisinpäin.
Viimekin vuonna ero oli samansuuntainen, oli kuiva heinäkuu.
Ainoastaan 2016 Proximo menestyi yhtä hyvin kuin DK7130
Nyt kiusaksi jäi 40 kg käyttämätöntä Cruiser-peitattua Proximon siementä.
Ei enää saane käyttää ensi keväänä.
-SS-
Tää on ihan kiva kuulla että muillakin proximot /c:stä. 7130 2300kg/ha ja proximot 1400kg/ha. Rikkatorjuntaa lukuunottamatta samat kasvinsuojelut ja lannoituksen.
20€/hakekuutio. Karsitusta pääosin ostopuusta tehtynä KAIKKI kulut huomioiden. Puu jossakin metsäautotien varressa 30€/kiintom3. Haketta tästä tulee noin 2,2-2,3m3 eli puun kustannus keskimäärin noin 13,30€/m3. Haketus 4€/m3 ja siirtoihin muutama euro. Kuutiosta tulee noin 850-900kwh energiaa eli karkeasti 80-90l öljyä vastaava energiamäärä. Sama kaava se on omallakin puulla, jos ei halua itseään huijata. Noin 500 kiintom3 ostetaan ja silputaan vuodessa eli joku tuntuma asiaan on.
Saatko sen puun siis ilmaiseksi kun ostat sitä muilta?
Tarkoitan siis sitä, että oletetaan, että aivan samoilla koneilla samalla tavalla samasta matkasta kaksi eri tekijää tekee puun tien laitaan.
Toinen niistä on se, joka myy sen puun muille. Toinen joka hakkaa sen itselleen hakkeeksi. Niillä on kulut prikulleen samat tuoda se puu siihen tien laitaan.
Mitä se hyötyy se joka myy sen puun? Niin se sai tehdä sen työn, ja peitettyä ne kulut. Hyöty?
Se toinen, joka hakkaa sen itselleen, se saa siitä sen puun "ilmaiseksi" itselleen omaksi energiaksi hakattavaksi. Sen ei tarvitse saada siitä voittoa, sen voitto on se, että saa sitä puuta hakkeeksi.
Eli eikö aina kuitenkin ole se ero, että muilta ostettaessa, siitä jää se niiden "siivu" eli edes jonkinlainen "voitto" pois? Tuskin kukaan käy hakkurilla hakkaamassa muille, tai myy puuta täysin nollasummana, kunhan kulut peittyy?
Eikö siitä omasta rangasta saisi myydessä just saman hinnan, mitä se toinenkin sai?
Mulla on mettää niin vähän että sieltä ei riitä lähellekään puuta mun lämmitystarpeisiin. Puun käsittelyyn ainut kone on joku 30 vuotta vanha kimppajuontokoura.
Kyllä varmaan kai jos sille kysyntää on. Mutta tuolla edellä jo selvis, että lahjoittavat puun niin se selitti jo.
Vertasin vaan sitä, jos sinulla on sille tarve/kysyntää, sillä toisella ei oo ja se tekis sen vaan tienlaitaan myyntiin. Hyvä että niitä lahjoittajia siis on.
Mut ei siinä homma ihan selkee.
Voi tietysti kysyntä vaihdella aika paljon alueittain. Täällä paljon isohkoja maatilakäyttäjiä ja vähän metsää. Ei täällä korjuupalkalla liiku kun pellonreunarisut, joita saa 8-900 megan tarpeeseen kerätä jonkun verran.
20€/hakekuutio. Karsitusta pääosin ostopuusta tehtynä KAIKKI kulut huomioiden. Puu jossakin metsäautotien varressa 30€/kiintom3. Haketta tästä tulee noin 2,2-2,3m3 eli puun kustannus keskimäärin noin 13,30€/m3. Haketus 4€/m3 ja siirtoihin muutama euro. Kuutiosta tulee noin 850-900kwh energiaa eli karkeasti 80-90l öljyä vastaava energiamäärä. Sama kaava se on omallakin puulla, jos ei halua itseään huijata. Noin 500 kiintom3 ostetaan ja silputaan vuodessa eli joku tuntuma asiaan on.
Saatko sen puun siis ilmaiseksi kun ostat sitä muilta?
Tarkoitan siis sitä, että oletetaan, että aivan samoilla koneilla samalla tavalla samasta matkasta kaksi eri tekijää tekee puun tien laitaan.
Toinen niistä on se, joka myy sen puun muille. Toinen joka hakkaa sen itselleen hakkeeksi. Niillä on kulut prikulleen samat tuoda se puu siihen tien laitaan.
Mitä se hyötyy se joka myy sen puun? Niin se sai tehdä sen työn, ja peitettyä ne kulut. Hyöty?
Se toinen, joka hakkaa sen itselleen, se saa siitä sen puun "ilmaiseksi" itselleen omaksi energiaksi hakattavaksi. Sen ei tarvitse saada siitä voittoa, sen voitto on se, että saa sitä puuta hakkeeksi.
Eli eikö aina kuitenkin ole se ero, että muilta ostettaessa, siitä jää se niiden "siivu" eli edes jonkinlainen "voitto" pois? Tuskin kukaan käy hakkurilla hakkaamassa muille, tai myy puuta täysin nollasummana, kunhan kulut peittyy?
Eikö siitä omasta rangasta saisi myydessä just saman hinnan, mitä se toinenkin sai?
Mulla on mettää niin vähän että sieltä ei riitä lähellekään puuta mun lämmitystarpeisiin. Puun käsittelyyn ainut kone on joku 30 vuotta vanha kimppajuontokoura.
20€/hakekuutio. Karsitusta pääosin ostopuusta tehtynä KAIKKI kulut huomioiden. Puu jossakin metsäautotien varressa 30€/kiintom3. Haketta tästä tulee noin 2,2-2,3m3 eli puun kustannus keskimäärin noin 13,30€/m3. Haketus 4€/m3 ja siirtoihin muutama euro. Kuutiosta tulee noin 850-900kwh energiaa eli karkeasti 80-90l öljyä vastaava energiamäärä. Sama kaava se on omallakin puulla, jos ei halua itseään huijata. Noin 500 kiintom3 ostetaan ja silputaan vuodessa eli joku tuntuma asiaan on.
Mikä siinä on, että kuivurikäyttöön markkinoidaan vain kattilavehkeitä? Jos lämmönlähteelle ei kuivauspaikalla ole muuta käyttöä, tuntuu kattila+radiaattori+vesivehkeet täysin turhalta välissä. Miksei suoraan ilmasta ilmaan lämminilmakehittimellä? Mikä lienee syynä? Säädettävyys? Ilmamäärä? Googlettamalla löytyy kyllä 100-300 kw vehkeitä melko suurillakin ilmamäärillä. Maahantuojia ei kyllä ole montaa.
Esim tuommoisista sais vaikka pelletillä helposti 100-200 kw kw jolloin vois ajaa öljypannua perässä pienellä suuttimella.
http://www.kardonar.com/fi/tuotteet/hallilammittimet/
http://www.foretec.fi/fi/tuotteet/lammitysjarjestelmat
Vaihtoehtoisesti 140 kw Ikavote airhot ja siihen joku simppeli hakepoltin tai pellettipoltin klapiluukun tilalle.
http://www.ikavote.info/airhot-140/
Ilmapannujahan kaikki varsinaiset kuivaajapannut on. Antilta, mepulta ja arskaltakin taitaa löytyä oma malli. Antin 800kw pannu mulla toista syksyä käytössä
Moddus 0,2+cerone 0.3 tuntuisi toimivan hyvin. Leikkas bragesta n. 25cm pois. Lisäksi sai evoa 0.25 aiemmin. Ruiskutusikkunaa lukuunottamatta 100% pystyssä.
Lohimetin lumikauhan ostin monta vuotta sitten keskolta. On ollut hyvä. Lapettu kuivalantaa ja aumarehua sekä turvetta. Edestä leveämpi kuin takaa. Täyttyy ja tyhjenee hyvin.
Ainakin Lohimetin Hakki-sarjan kauhat on tehty kokonaan SSAB:n Domex 650 suurlujuusteräksestä paitsi huuli joka 16 millistä HB500. Mainostavat että vähän kevyempi malli esim. kurottajaan.
Monet muut kauhat tehty S355 perusraudasta, esim. tuossa linkokeskustelussa kehuttu Oxsa jonka lingot kanssa samaa rautaa...
Ainut kauha kuitenkin mikä ei oo mulla kestänyt... Sovitteet painui läpi takaseinästä. Nyt vähän vahvistettu
Mä kunnostutin vanhan 4m3 säiliön ja lisättiin valuma-allas+ylitäytömestimet, mittarit ym. sälä. Maksoi noin 3000€ verollista rahaa. Säiliön kunnostus 1000€ ja valuma-allas 2000€.
Tuliko tämä asia valmiiksi?
Pari vuotta tai kolme viljelty Aukustia.
Jos vaihtais, niin mihin vaihtais?
Saa olla kohtuu aikaista.
Ja lopuksi karvajalat söis ne ohrat.
Brage on ainakin mulla hakannu aukustin 6-0. Satoero nyt ei välttämättä huikea ole, mutta bragen saa pidettyä pystys...
Syökö se oikeasti paljon vai luuletko vaan. Meidän 8150 oli muistaakseni 160l tankki johon ei ikinä saanu menemään yli 120l jumia, vaikka mittari oli punaisen alapuolella.
Bjarne on toiminu multavilla mailla ok. Krabattia otin muutaman pussin kokeille.
Lapiolla ne on ennenkin kaivettu
euroviiskytä/metri
Mulla yritti rajanaapuri saada lohkomisen yhteydessä kulkua pellolleen keskeltä mun lohkoa. Hauskaa tässä oli se että se lohko sijaitsi kyseisen herran takapihalla. Maanmittari naurahti ja tuumas että eikähän me laiteta se kulkuoikeus tästä sun pihasta
taitaa aikas paljon vaihella tuo käytäntö! itellä ei palotarkastaja etes kattonnu säiliöön päin... ja jo vuodelta 1968!!!
Mulle palotarkastaja sanoi vahvasti suosittelevansa maanalaisen säiliön tarkastamista. Määrätä ei kuulemma saa kuin pohjavesialueella.
No onko yleensäkään missään päin Suomea vielä bongattu toukomiestä pellolla? Kyllä viime vuosina hätäisemmät ovat ehtineet jo ennen vappua.
Reilu 2 viikkoa sitten tuos ensimmäinen pisti siementä valoon varmaan 20ha. Kukaan muu ei oo kyllä tehnyt mitään. Varmaan alkuviikosta rupeaa paska haisemaan ja puolen viikon jälkeen siementä piiloon jos kelit jatkuu poutaisena.
