Tiieätsie et mie ihmettelen kovin miten sie oot jättäny rukkii puimat?

Osaatsie sannoo?

Kyllä. Oli niin kylmä kesä, että elokuussa ruis oli vielä liian raakaa puitavaksi, joten käytin silloin viimeiset poutapäivät uuden rukiin kylvöön. Syyskuun alussa sitten alkoi 3 viikkoa jatkuneet sateet, ja jo ensimmäisen viikon jälkeen ruis oli itänyt tähkässä. Ensimmäisenä iti vielä valmistumattomat tähkät, jotka ei olleet kääntyneet alaspäin. Sateen jatkuessa muutkin. Ilmankosteus yötäpäivää 100% vaiheilla ja pitkän aikaa. Ne harvat sittemmin tulleet poutapäivät olen käyttänyt kauran puintiin. Itäneelle rukiille ei ole käyttöä, jolla saisi mitenkään puinti- ja kuivauskustannukset katettua.

Voi tietysti jälkiviisastella, että olisi se ollut puitavissa 30-40% kosteudella silloin raakana, ja jotkut niin tekikin. Minä jäin oottamaan parempaa poutaa, mikä tällä kertaa ei kannattanut.

Minkälaisia suunnitelmia (tai vanhoilla isännillä peräti kokemuksia) on puimatta jääneille ruispelloille ensi vuoden viljelyä ajatellen? Kannattaako niille syksyllä tehdä mitään vai vasta keväällä? Mitä niihin kannattaa kylvää?

Kasvustoa on paikoitellen hyvinkin paljon, ja maat kyllä kantaa koneita.

RST-Kalvopaisuntasäiliö(t) lavalle. Tätttö paineella ja purku paineella. Ei sähköä

Tuossakin voisi olla ideaa, jos lompsa on lyönnissä. Ei varmaan loisku vesi kuten ibc-kontissa.

Jos siihen lavalle mahtuisi IBC kontti, niin laittaisin sellaisen, hana taakse päin, ja mukaan parin metrin pätkä 3" viemäriputkea, jolla veden saa ohjattua aidan läpi paljuun. Tai voi se olla muunkinlainen säiliö, jossa kiinni iso, esim. 2" hana. Alle 5 sekuntia kestää 60 litraisen paljun täyttö kontin hanasta. Vähän saattaa roiskua siitä viemäriputken yläpäästä lavalle vettä.

Juomapaikat pitää tietysti järjestää semmoisiin paikkoihin, että aidan taakse pääsee auton peruuttamaan. Tai saattaa se onnistua sivullekin, jos putken yläpäässä on mutka, mutta sitä en ole kokeillut.

On olemassa hinattavia hiekottimia mönkijään, ja on hydraulimoottorilla toimivia hiekoituskauhoja. Mutta tekeekö mikään paja eurosovitteella olevaa hiekoituskauhaa, jossa olisi pyörät, eli hiekottaessa laskee vaan etukuormaajan kelluvaan asentoon, ja pyörät pyörittää syöttöakselia?

Laiska kuski ei kehtaisi laskeutua traktorin pukilta hydrauliletkuja liittämään pienemmän hiekotusurakan takia.

puutuloon kohdistuu välttämättömiä menoja......kohteen 25% kokonaisarvon korjaus on sekin ihan kohtuullinen eli kun puukaupan tulosta vähennetään uudistamisen kulut ja lopusta maksetaan vero, niin nettohinta ihan ok. Sain joskus itse laskelman, jossa kokonaisarvon korjausta ei oltu huomioitu ollenkaan. Kun sitä kysyin, niin vastaus oli että kiinteistöllä on muitakin arvoja kuin metsätaloudellinen arvo.... no laskin käteen ja laskemaan, mulla kun ei ollut muuta kuin metsätaloudellinen arvo kyseiselle kohteelle.

viihdettä, viihdettä

Pitäähän veroja maksaa, jos tuloja on, ja uusi metsä kannattaa istuttaa, jos meinaa tulevaisuudessa metsästä tuloa saada. Mutta tuossa "Sepon" logiikka on sellainen, että palstan myyjän pitäisi maksaa hänenkin veronsa ja kustantaa uusi taimikko aukolle. Hän itse saisi siis taimikkopalstan ilmaiseksi.

Minä olisin myyjän housuissa pistänyt palstan ensin sileeksi ja sitten lahjoittanut paljaan maan "Sepolle". Antanut vaikka pari tonnia lainhuutokuluihin ja vaivan palkaksi, jos ei ihan ilmaiseksi olisi kelvannut. Olisin tienannut toistakymmentä tonnia enemmän, ja vaikka puunmyynnistä meneekin ehkä enemmän veroa kuin palstan myyntivoitosta, todennäköisesti minulle olis jäänyt enemmän rahaa taskuun. "Seppo" tosin olisi joutunut itse istutustöihin, ja jäänyt ilman ilmaista rahaa, mikä olisi tietysti sääli.

Heti tuli tämä ketju mieleen kun luin kiirastorstain MaasTulia....
 
Onkohan kyseessä sama tarina jota on hiukan modifioitu "yksityisyyden" suojaamiseksi? Joka tapauksessa, sekä "Sepon" että tämän ketjun avaajan valitus tuntuu melko lailla turhalta. Jos sokkona hyvään tuuriin luottaen ostaa ja myy niin aina ei jää voitolle.

Mietitäänpä tuo MT:ssä mainittu metsäpalstakauppa myyjän kannalta: Hän olisi saanut pelkän puuston myynnillä runsaat 47 000 euroa, mutta päätyi myymään palstan "Sepolle" 34 000 eurolla. Toisin sanoen lahjoitti "Sepolle" 13 000 euroa rahaa. Saattapi hieman **tuttaa. En yhtään ihmettele, että "Seppo" ei kehdannut tämän jälkeen pyytää häneltä 3 000 euroa lisää, vaan olisi halunnut sen MHY:ltä, joka taas ei ollut mitenkään osapuolena palstan kaupassa.

"Seppo" on ahne keinottelija, joita kai osa ns. metsätalousyrittäjistä on. Ihminen, joka kuvittelee, että hänen kuuluisi saada jostain ilmaista rahaa tekemättä mitään työtä sen eteen. Ihan hyvä ratkaisu, että päätti luopua metsätaloudesta. Toivottavasti veljensä ei ole aivan yhtä ahne.

Viihdyttävää lukemista MT:ssä ihan iltapäivälehtien tyyliin.

saa oikeen mahtavasti 1,3 kuutiota ha pysyy p rajoissa

Tuollahan pääsee hyvään työsaavutukseen, 13 kuution kuormalla lannoittaa 10 hehtaaria. Kannattaa jo kauemmaksikin ajaa. Ei sitä ennen arvattukaan, kuinka tuhtia tavaraa voi kuivalanta olla.

Nythän on otollinen aika itse kunkin tuota Vipu-palvelussa kokeilla. Ne peruslohkot saa yhdistää ihan ite. Meillä oli eu:n alusta asti kahdelta eri omistajalta vuokrattu peruslohko ihan yhtenä. Ja yhtenä pidin sen jälkeenkin kun toisen kiinteistön omaksi ostin. Se oli edelleen merkitty vuokratuksi.

En näe olennaista hyötyä, miksi eri omistajien alueet pitäisi eri peruslohkoja olla. Virallinen tieto alueen omistuksesta on kiinteistörekisterissä, ei peruslohkorekisterissä. Siksi en minä ainakaan vetäisi hernettä nenään, jos vuokralainen yhdistelee peruslohkoja miten tahtoo. Ei se minun omistusoikeutta vähennä. Vuokrasuhteen päättyessä saan hallintaani koko peruslohkon, jos vuokralainen ei tajua omaansa erikseen jakaa.

Miksiköhän suurimpia perunoita ei käytetä siemeneksi?

Ajatuksena on ottaa maanparannusmielessä kaikki hyöty irti sekä LHP -pellosta että suojavyöhykkeestä. Molemmathan ovat sellaisia, että perustettaessa siemenseoksessa saa olla max.
% typensitojakasveja. Useasti nämä typensitojakasvit ovat myös pitkäjuurisia, esim. Apilat.

Ohjeessa lukee, että lhp saa olla max 20% typensitojakasveja ja suojavyöhyke max 20% apilaa. Jos se olisi noin, kylväisin suojavyöhykkeelle sinimailasta, mutta en tiedä uskaltaako ohjeeseen luottaa. Mitä pahaa apila tekee suojavyöhykkeelle, kun se on korjattava kuitenkin pois?

Minä luotan vihreisiin, että ajavat meidän maajussien asiaa, että saadaan ottaa useampia emäntiä, kun ei yksi enää ehdi kaikkia lehmiä lypsää. Ei tarviis tuossakaan ohjelmassa enää niin montaa pois karsia.

Keltaiset liima-ansat, nuo kuminapellon koristeet.

Onko joku onnistunut ulkomailta tilaamaan cnh osia ja miten on toimitus pelannut? Heittäkää yksityistä viestiä, jos ette julkisesti kehtaa mainostaa.

Ei ole kuin se 3 metriä vesirajaan vähimmillään. Ennen eu:ta kynnettiin veteen asti.