Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 88

Viestit - optimisti

Ylen kuvassa Maanäidillä on kyllä vegaaninen noita-akan katse.
Mä en kyllä ymmärrä, miksi viljelijäväestö on niin nössöä porukkaa, että he "ahdistuvat maataloutta kohtaan osoitetuista syytöksistä"?
Minä en sitä iloa vihervasemmistolaisille syyttelijöille anna, että heidän syytöksistään ahdistuisin. On typerää ahdistua mistään, mitä media ja ilmastohihhulit syytävät ilmoille.
Tuo oli hyvin sanottu.
Nyt tuntuu olevan suuntauksena kuivikkeiden käytön minimointi. Muinoin täälläkin tehtiin emoille ja lihakarjelle yleensä  kestokuivike makuualue ja ruokintapaikka jonnekkin muualle, eläimet  laidunsivat kesän pelloilla. Katselin vanhoja muistiinpanoja, niin emolle piti varata kuiviketta (kuivaa pehkua) noin 8-10kg/vrk sisäruokintakaudelle. Kuivikkeen haalimisessa oli aikamoinen homma. Kun tuotanto menee alueille missä olkien saatavuus on rajallinen  joudutaan turvautumaan turpeeseen tai kuiviketta säästäviin ratkaisuihin.  Itse suunnittelin joskus emohallia missä olisi voinut kasvattaa yhden erän kesäsikoja sillä aikaa, kun märehtijät olisivat olleet laitumella.
Sullahan on ollut ihan samat visiot kun mullakin. Joskus sitä funtsailin, että tuhat kesäsikaa kestopatjalle. Taisi tyssätä johonkin taloudellisiin reunaehtoihin ja ehkä ympäristölupaan.  ::)

Kyllä kai tuo hiekkakin jonkinlainen ksutannus on. Satatonnia hiekkaa lannan seassa on satatonnia levitettäessä ja kuljetettaessa. Urakkamies on mielissään hiekasta lannan seassa. Ja jostakin se on tuotava. Ei sillä hyvähän se on lehmälle.

Silloin ei ymäristöluvasta kukaan puhunut mitään, eikä korvamerkeistä. Loveamispihdeillä hoidettiin merkintä. Sikoja olisi ollut 500 kpl. 
Nyt tuntuu olevan suuntauksena kuivikkeiden käytön minimointi. Muinoin täälläkin tehtiin emoille ja lihakarjelle yleensä  kestokuivike makuualue ja ruokintapaikka jonnekkin muualle, eläimet  laidunsivat kesän pelloilla. Katselin vanhoja muistiinpanoja, niin emolle piti varata kuiviketta (kuivaa pehkua) noin 8-10kg/vrk sisäruokintakaudelle. Kuivikkeen haalimisessa oli aikamoinen homma. Kun tuotanto menee alueille missä olkien saatavuus on rajallinen  joudutaan turvautumaan turpeeseen tai kuiviketta säästäviin ratkaisuihin.  Itse suunnittelin joskus emohallia missä olisi voinut kasvattaa yhden erän kesäsikoja sillä aikaa, kun märehtijät olisivat olleet laitumella.
Ruokaviraston tiedotteissa on tukitason kohtalosta 2020 ennusteita. Tärkein informaatio on, että suojavyöhykkeiden tukitaso säilyy ennallaan. Myös valtaojien varrella olevat suojavyöhykkeet säilyvät tukikelpoisina. Suojavyöhykkeen sopimusehdot pysyvät ennallaan. Uusia sopimuksia ei nähtävästi tehdä, mutta 2015 välierään osallistuneet lohkot jäänevät ainoiksi kisaan hyväksytyksi. Suojavyöhykeoikeus todennäköisesti tulee perinnölliseksi oikeudeksi indeksiin sidottuine tukitasoineen aina vuoteen 2185 asti.

Yksi näistä kohdista on omia arvelujani, muut lienevät jo viljelijöiden sähköpostissa luettavina.

Jossakin on ollut todella isot varpaat, joiden alla on suojavyöhykkeitä paljon. Saman räpylän alla lienee säätökaivot. Niiden räpylöiden päälle ei maataloushallinnon  ole ollut soveliasta tallata.

-SS-
Ystävällinen opastukseni on näköjään sisäistetty.
Minusta on meidän maalaisten turha vaivata päätä suomalaisten ruokahuololla.
Kannattavinta viljelyä on pellon omistus. Jos arvelee saavansa viljaa yli 5000 kg /ha niin, viljelee peltoa. Jos ei, niin sitten heinää, minkä niittää maahan tai myy pystyyn. 
Nyt tuntuu ilmasto keskustelu ottavan lihan ja maidon ympärillä kierroksia. Eurooppalainen Ihminen kulutti ruokaan 1300 -luvulla noin 8- 10GJ vuodessa , kokonaisenergian kulutuksen ollessa noin 50GJ.  Vuonna 2000 amerikkalainen ihminen kulutti ruokaan noin 12-13GJ , samalla hänen kokonaisenergian kulutus oli 300GJ/vuosi.
Nyt kiistellään 4% sisällä olevasta energian kulutuksesta, ts syödäänkö vihanneksia vai elänkunnatuotteita, kun leijonaosa kulutuksesta ovat palvelut, tuotanto, kuljetus ja kotitalouksien muu kulutus pl elintarpeet.

Kaupungistuminenkin perustuu viimekädessä halpaan energiaan. Helsinkiin tulee ilmastopakolaisia kahdesta suunnasta; etelän aavikoilta ja Kainuun salomailta. Kyse on kolikon molemmista puolista.
Ei olla kuitenkaan huolissaan, tulevaisuus saattaa aukaista peltoviljelyyn ihan suotuisia näkymiä. Ajat ovat muuttumassa.
Miten ajat ovat muuttumassa?
Jos puheet näistä ilmastomuutoksen torjumisesta johtavat tekoihin, niin hiilen sidonta voi tulla erääksi pellonkäytön muodoksi ja siitä saisi korvauksen.
Peltojen metsitys voi tulla myöskin korvattavaksi toimeksi. Esimerkiksi 90- luvulla pellonmetsityksen tuki oli muistaakseni noin 2000 mk /ha 10vuoden ajan ja päälle ilmaiset taimet. Nykyrahassa tuo olisi noin 500 e/ha.


Ei olla kuitenkaan huolissaan, tulevaisuus saattaa aukaista peltoviljelyyn ihan suotuisia näkymiä. Ajat ovat muuttumassa.
Hömpät ja muut älyttömyydet prosentuaalisesti esim maks 5 prossaa pinta alasta, kaikki ympin älyttömät kasvipeitteisyys jne pois, hömpät maanlaajuisesti saman tuen alle, c hömppä ei ole parempaa hömppää kuin ab. Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa. Näillä päästäisiin jo aika paljon pois kaikkein turhimmista tuista. Minimin nostaminen 10 hehtaarin. Pieniä asioita joihin menee Suomen kokoisessa maassa paljon tukieuroja. Metsä kainaloita on kaikilla joissa ei viljely ole järkevää, mutta rajansa hömpötyksillä.
Meidän harvojen, hyvää taloudellista tulosta tekevien maanviljelijöiden onni on ettei, tuo yllämainittu tule toteutumaan.
Selitäs nyt optimisti kuinka tuo vaikuttaa muuten sun kannattavaan viljelyyn kuin että itse nautit kyseisiä tukia? Ei se ainakaan korkeana viljanhintana näy.
Totta, käsittäkseni enemmistö viljelijöistä menee kilot edellä. Jotta saataisiin alituotantoa, meidän kaikkien pitäisi pitää yhteensä ehkä jokin 25%, nyt viljellystä pinta-alasta pois myyntikasveista. Kannataa lukea MT:n Jouni Kemppaisen kolumni elokuulta "Hyvä sato tuottaa Heikosti" siinä on hyvä tarkastelu vallitsevaan tilanteeseen.
Ennen eu jäsennyyttä valtio hoiti ylituotannon meidän puolesta; oli lannoitevero , vietimaksut, pakkokesannointi ja pellon raivaamiskielto. Nyt jokainen saa hoitaa nämä asiat itsenäisesti tilatasolla. Eihän tämä huono kannattavuus ole mikään ilonaihe, näillä panos tuottosuhteilla ei tuotannon märää kasvattamalla tilanne ainakaan parane.
Minulla on lukemisen alla " Energia ja Sivilisaatio; Vaclav Smile, suomentanut Kimmo Pietilänen. Kirjassa käsitellään maataloutta ensimmäiset sata sivua, kannattaa lukea jos aikaa löytyy.

ProAgrian Sari Peltonen julkaisee aina kerran vuodessa laskelman, missä kerrotaan kuinka isoja satoja kulloisellakin viljan hinnoilla pitää saada, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Viimeisimmässä laskelmassa tuo taso oli jotain 5-6 tonnin luokkaa. Olettakaamme että  kun jokainen viljaa viljelevä yltää tuohon tasoon, niin viljaa tulee markkinoille niin paljon, että se laskee hintoja, jolloin pitääkin saada paljon isompi sato, jotta viljely olisi taas kannattavaa, nyt  jos jokainen saavuttaa taas tuon korkeamman satotason, taas viljan hinta laskee lisää ja jälleen vaaditaan suurempaa satotasoa kannattavuuteen,eli tässä on se paradoksi, että kun saavutetaan maali, eli kannattava viljantuotanto , tuo maali karkaakin koko ajan kauemmaksi.
Aivan oiken, hienosti sanottuna kyse on kehäpäätelmästä. Viljalla on nyt tuo reilu 5 tonnia kannattavan viljelyn raja.
Ehkä "tuottaja asenne" pitäisi saada kitkettyä maanviljelijöistä pois. Mtk:kin voisi vaihtaa sitten nimeä.
Hömpät ja muut älyttömyydet prosentuaalisesti esim maks 5 prossaa pinta alasta, kaikki ympin älyttömät kasvipeitteisyys jne pois, hömpät maanlaajuisesti saman tuen alle, c hömppä ei ole parempaa hömppää kuin ab. Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa. Näillä päästäisiin jo aika paljon pois kaikkein turhimmista tuista. Minimin nostaminen 10 hehtaarin. Pieniä asioita joihin menee Suomen kokoisessa maassa paljon tukieuroja. Metsä kainaloita on kaikilla joissa ei viljely ole järkevää, mutta rajansa hömpötyksillä.
Meidän harvojen, hyvää taloudellista tulosta tekevien maanviljelijöiden onni on ettei, tuo yllämainittu tule toteutumaan.
Selitäs nyt optimisti kuinka tuo vaikuttaa muuten sun kannattavaan viljelyyn kuin että itse nautit kyseisiä tukia? Ei se ainakaan korkeana viljanhintana näy.
Totta, käsittäkseni enemmistö viljelijöistä menee kilot edellä. Jotta saataisiin alituotantoa, meidän kaikkien pitäisi pitää yhteensä ehkä jokin 25%, nyt viljellystä pinta-alasta pois myyntikasveista. Kannataa lukea MT:n Jouni Kemppaisen kolumni elokuulta "Hyvä sato tuottaa Heikosti" siinä on hyvä tarkastelu vallitsevaan tilanteeseen.
Ennen eu jäsennyyttä valtio hoiti ylituotannon meidän puolesta; oli lannoitevero , vietimaksut, pakkokesannointi ja pellon raivaamiskielto. Nyt jokainen saa hoitaa nämä asiat itsenäisesti tilatasolla. Eihän tämä huono kannattavuus ole mikään ilonaihe, näillä panos tuottosuhteilla ei tuotannon märää kasvattamalla tilanne ainakaan parane.
Minulla on lukemisen alla " Energia ja Sivilisaatio; Vaclav Smile, suomentanut Kimmo Pietilänen. Kirjassa käsitellään maataloutta ensimmäiset sata sivua, kannattaa lukea jos aikaa löytyy.
Meillä on aloitettu emojen pito -74 ja alusta lähtien vahvasti mukana muussa naudanlihan tuotannossa, teuraskasvatus lopetettiin vuosituhannen vaihteessa ja nyt pelkkiä emoja ja siitoshiehoja. Edelleenkin kannattava tuotanto perustuu halpoihin rehuihin ja rakennuksiin. Isännällä on liian pieni .... jos tarttee olla uusia traktoreita tai navetoita. Muistan aikoinaan lukeneeni lehdestä uusi-seelantilaisesta emo/lammastilasta, jonka emäntä valitti isännän hassaavan rahat koneisiin. Oli ostanut kottikärryt farmille ja nekin oli turhat kun eläimet laiduntaa. Hevosia siellä oli kyllä.

Aikoinaan emojen pitoa juuri suositeltiin tiloille joilla oli valmiita, jo poistettuja rakennuksia yms resussia käytettävissä. Samat periaatteet koskivat tosin myöskin muuta lihakarjanpitoa.
Hömpät ja muut älyttömyydet prosentuaalisesti esim maks 5 prossaa pinta alasta, kaikki ympin älyttömät kasvipeitteisyys jne pois, hömpät maanlaajuisesti saman tuen alle, c hömppä ei ole parempaa hömppää kuin ab. Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa. Näillä päästäisiin jo aika paljon pois kaikkein turhimmista tuista. Minimin nostaminen 10 hehtaarin. Pieniä asioita joihin menee Suomen kokoisessa maassa paljon tukieuroja. Metsä kainaloita on kaikilla joissa ei viljely ole järkevää, mutta rajansa hömpötyksillä.
Meidän harvojen, hyvää taloudellista tulosta tekevien maanviljelijöiden onni on ettei, tuo yllämainittu tule toteutumaan.
Miinuksena on suuri pääoman tarve, ei kestä kallista rakentamista, tukiriippuvuus, pitkä tiliväli

Siinä jo ainakin kolme syytä miksi kannattaa jättää tuumailuasteelle, lisäksi poikimakauden valvominen ottaa voimille.

Tulevaisuuden vaihtoehto huonoille pelloille on metsitys ja saatte nähdä että, pellonmetsitys tulee jälleen muotiin palkkion kera.

Kuten "Lypsyukko" jo totesikin ettei, lehmänpidossa pelkän vasikan takia ole mitään järkeä.
Kyllä se varmaankin on minimipanostuksilla mentävä. Jos saa sen 6tn /ha satoa, niin silloin jo vähän nähdä vaivaakin. Huonommat pellot heinälle jonka sitten niittelee kerran kesässä. Sadonkorjuu velvoite ei tule ehtoihin mukaan.
Sivuja: [1] 2 3 ... 88