Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 6

Viestit - PTF

Sen takia tuossa on kiire tullut että ruvetaan etsimän muistakin syyllisiä kuin isännästä. 2,5kk ennen myyntiä on palkattu ulkopuolinen tilanhoitaja. Olisiko tuosta saatu parempi hinta jos olisikin 2,5 vuotta ennen palkattu konkurssipesälle se tilanhoitaja. Miksi on vitkuteltu ja annettu omaisuuden arvon laskea?

Iltalehti: Konkurssipesä ei antanut rahaa sorkkasairauden hoitoon - lehmien kunto romahti: "Osa lehmistä ontui pahasti"

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706062200180110_u0.shtml?_ga=2.107831041.22541015.1496817089-1679700404.1496817089
määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva?

entäs 7§... siinä annetaan johdonomistajalle oikeus luovuttaa käyttöoikeus toiselle johdonomistajalle? Tästä luovutuksesta ei sopimuksen mukaan suoriteta korvausta erikseen eli kertakorvaus on ainoa mitä maksetaan.
Kyseessä siis SUOSITUSSOPIMUS TELE- JA SÄHKÖ- JOHDOISTA
(http://energia.fi/sites/default/files/suositussopimus_sahko-_ja_telejohdot_25012008liitteineen.pdf) ja sen 7 §:
"Johdonomistajalla on oikeus luovuttaa toiselle johdonomistajalle pylväiden käyttöoikeus. Luovutuksesta ei suoriteta erikseen korvausta maanomistajalle. Maanomistajalle tulee mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa käyttöoikeuden haltijan nimi ja osoite sekä käyttöoikeuden voimassaoloaika. Tällöin käyttöoikeuden saaneella johdonomistajalla on oikeus liikkua maanomistajan maalla rakennus- ja kunnossapitotöitä suorittaessaan."

Mikäköhän logiikka pelkkien pylväiden käyttöoikeuden luovuttamisessa on? Käyttöoikeus pylväille mutta ei johdoille. Koskisiko käyttöoikeus sittenkin koko johtoaluetta.

Maakaari 12.4.1995/540 (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950540)
14 luku Erityisen oikeuden kirjaaminen
"Maanvuokraoikeuden ja muun toisen maahan kohdistuvan määräaikaisen käyttöoikeuden haltija on velvollinen hakemaan oikeutensa kirjaamista, jos oikeus saadaan siirtää kolmannelle kiinteistön omistajaa kuulematta ja jos alueella on tai sille saadaan sopimuksen mukaan rakentaa oikeudenhaltijalle kuuluvia rakennuksia tai laitteita. Kirjaamista on haettava, kun käyttöoikeus on perustettu tai kun oikeudenhaltija on saanut käyttöoikeuden luovutuksen tai muun  saannon perusteella."

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus (MTK:n suositussopimus)
- Käyttöoikeutta ei voi kirjata erityisoikeutena, koska sopimus käyttöoikeudesta ei ole määräaikainen.
- Käyttöoikeutta ei voi siirtää kolmannelle kiinteistön omistajaa kuulematta. Tarkoittanee siis ilman kiinteistön omistajan lupaa. Suositussopimuksen 7 § rikkoo Maakaaren 14 luvun 1 §:ia.
- Kun sähköverkko myydään (käyttöoikeus siirretään kolmannelle) eikä kiinteistön omistajaa ole kuultu niin käsittääkseni sopimus päättyy silloin kun johtoalueen omistaja vaihtuu (esim. Fortum -> Caruna).

Määräaikainen sopimus
- Käyttöoikeus voidaan kirjata erityisenä oikeutena, kirjattava 6 kk:n kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta.
- Käyttöoikeus saadaan siirtää kolmannelle kiinteistön omistajaa kuulematta.
- Käyttöoikeus näkyy Maanmittauslaitokselta saatavasta rasitustodistuksesta (ei siis ole sama kuin kiinteistörekisteriote).

Lainauksia laista Maakaari 12.4.1995/540:
10 luku Kiinteistön omistusoikeuden ja erityisen oikeuden kirjaamista koskevat yleiset säännökset
2 § Erityisen oikeuden kirjaaminen
Sopimukseen perustuva oikeus käyttää toisen omistamaa kiinteistöä kirjataan erityisenä oikeutena.
...
14 luku Erityisen oikeuden kirjaaminen
1 §
Kirjattavat erityiset oikeudet
Kirjata saadaan sopimukseen tai muuhun oikeustoimeen perustuva toisen omistamaa kiinteistöä koskeva:
1) vuokraoikeus tai muu käyttöoikeus;
...
Erityistä oikeutta ei saa kirjata, jos se on pysyvä taikka voimassa jonkin kiinteistön tai alueen hyväksi taikka jos se on perustettu kiinteistötoimituksessa tai muutoin viranomaisen päätöksellä.
...
9 § Kirjaamismenettely
Kirjaamista saa hakea kirjattavan oikeuden haltija ja kiinteistön omistaja.
Hakijan on esitettävä kirjattavan oikeuden perustamista tai siirtämistä koskeva sopimus tai muu asiakirja alkuperäisenä.
...
2 § Kirjaamisvelvollisuus
Määräajasta, jonka kuluessa kirjaamista on haettava, sekä uhkasakosta on soveltuvin osin voimassa, mitä 11 luvun 1–6 §:ssä säädetään.
...
3 luku Saannonmoite ja oikeuksien pysyvyys kiinteistönkaupassa
7 § Kirjattavan oikeuden pysyvyys
Kiinteistöön ennen kaupan tekemistä perustettu erityinen oikeus, joka voidaan 14 luvun 1 §:n mukaan kirjata, sitoo kiinteistön ostajaa.
Postilaatikkoon kolahti kirje, jossa Caruna kertoi nostavansa siirtohintoja vaaimattomat 27% Onko mielestänne kohtuullinen korotus? Verkolle ei ole vuosikymmeniin tehty mitään ja nyt sitten valtion luvalla tehdään isolla kädellä ja nostetaan hinnat pilviin. Tapanimyrskynä olin 14vrk ilman sähköä ja tuskin tulevat herkeen noita ikivanhoja kyläläisten rakentamia linjoja uusimaan. Vmp.
Jokainen maanomistaja jolla on johtoalueen käyttöoikeussopimus voi kotouttaa kohonneita siirtomaksuja irtisanomalla kyseisen sopimuksen. Koskee siis sopimuksia, jotka on tehty MTK:n suositussopimuksen pohjalta eli sopimuksesta löytyy ehto "Tämä sopimus tulee voimaan heti, kun se on allekirjoitettu ja se on voimassa siihen saakka, kunnes verkon rakenteet poistetaan"

Kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja sen voi irtisanoa milloin tahansa. Irtisanomisaika on 30 pv/kuukausi. Tarkempia ohjeita sopimuksen kestoon ja irtisanomiseen löytyy mm. Kilpailu- ja Kuluttajaviraston sivulta (http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Ostaminen-myyminen-ja-sopimukset/sopimukset/)

Sähköyhtiö ei tosin tykkää sopimuksen irtisanomisesta mutta sillä ei ole väliä, ei asiakaskaan tykkää kohonneista siirtomaksuista. MTK:n suositus käyttöoikeussopimukseksi sisältää sopimuksen sekä johtoalueiden sijoittamisesta että korvauksesta. Uutta sopimusta ei kannata tehdä kuin sijoittamisesta ja määräaikaiseksi, esim. kymmeneksi vuodeksi. Kun ei tee sopimusta korvauksesta niin voi toimia kuten sähköyhtiöt siirtomaksun suhteen eli korottaa korvausta pelkällä ilmoitusmenettelyllä, säästyy neuvottelulta.

Korvauksen voi laskea metsämaalla esimerkiksi verohallinnon (https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Perinto_ja_lahjaverotus/Varojen_arvostamista_perinto_ja_lahjaver%2838931%29) taulukon mukaan.

Esimerkiksi Uudellamaalla verottajan mukaan metsämaan arvo on 5000 €/ha. Metsämaan tuottoarvona voi käyttää sähköyhtiöiden sähkönsiirron 6 %:n tuottoa. Eli jos johtoalueiden pinta-ala on metsämaalla 0,5 ha niin korvaukseksi tulee 0,5 ha*5000 €/ha*0,06 eli 125,00 €/vuosi. Summa on huomattavasti suurempi kuin MTK:n neuvottelema 320 € (MT tuore kangas, Uusimaa) /ha koko sopimuskaudelle, joka ulottuu siihen saakka kun verkon rakenteet puretaan. Eli jos sopimus kestäisi 50 vuotta (kunnes verkon rakenteet puretaan) niin korvaus on samaiselta 0,5 ha:n alalta 3,2 €/vuosi.

Vastaavasti maatalousmaalle voi laskea korvauksen pylväsalojen ja pylväshaitan mukaan.

Jos sähkölinjojen sijoittaminen ei miellytä silmää niin sopimuksen irtisanomisen yhteydessä voi vaatia maakaapelointia ja/tai johtoalueiden siirtoa ennen kuin tekee uuden sopimuksen.

Kun Fortum myi sähkönsiirtonsa Carunalle niin tehtiinkö maanomistajien kanssa uudet sopimukset johtoalueista? Jos ei ole tehty niin käsittääkseni sopimukset ovat päättyneet silloin kun omistaja vaihtui.
Tästä näitä voi tuumailla. Mitä tuli tehtyä.

Ei kun kyntämään hopi hopi.

http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/viherryttamistuki/pysyva-nurmi/Sivut/default.aspx

Ei taida kannattaa hoppuilla, ainakaan vielä.

Leppä tuohtui Maville pysyvistä nurmista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lepp%C3%A4-tuohtui-maville-pysyvist%C3%A4-nurmista-1.79473):

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) syyttää Maaseutuvirasto Mavin polkeneen eduskunnan päätökset pysyvistä nurmista.

”Ennen joulua maa- ja metsätalousvaliokunta sekä eduskunta hyväksyivät aivan erilaisen linjan pysyvistä nurmista, mitä Mavi nyt vetää”, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) sanoo.

”Mavin pitää noudattaa eduskunnan tahtoa.”

Mavi on lähtenyt tulkitsemaan pysyviä nurmia pilkulleen EU-tuomioistuimen lokakuisen päätöksen mukaan. EU-tuomioistuin linjasi lokakuun alussa saksalaisen viljelijän tapauksessa, että vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti nurmella olleet lohkot luokitellaan pysyviksi nurmiksi, vaikka ne olisikin uudistettu välillä.

Leppä sanoo, että Suomen eduskunta on päättänyt toisin.

”Eduskunta edellyttää hallituksen neuvottelevan komission kanssa pysyvien nurmien osalta sellaisen ratkaisun, että tuotantosuunnan muuttaminen tai pellonomistuksen tai hallinnan siirtäminen eri tuotantosuuntaa harjoittavalle tilalle on jatkossa mahdollista ilman pysyvistä nurmista aiheutuvia lisärajoitteita.”

”Viljelijöiden, jotka ovat viljelleet nurmia osana normaalia viljelykiertoa, on aina ilman seuraamuksia voitava vaihtaa kasvilajia.”

Leppä sanoo, että Mavin nykyinen tulkinta ei voi olla lopullinen.

”Tähän täytyy saada järki ja ministeriön pitää antaa Maville toimintaohjeet. Tilanne ei saa johtaa siihen, että viljelijät turhaan kyntävät nurmiaan. Siitä kärsii aivan turhaan viljelijöiden talous ja ympäristö ja tilanne voi aiheuttaa rehupulan.”

Leppä vaatii ministeriötä jatkamaan neuvotteluja EU:n komission kanssa. Hän katsoo, että komission on päivitettävä asetustaan, koska nykyisellään asetus toimii päämääriään vastaan.

Eduskunnan päätöksen mukaan Natura 2000 -alueilla sijaitsevat pysyvät nurmet on aina säilytettävä. Muille alueille eduskunta ei vaadi säilyttämistä takautuvien tarkasteluiden perusteella, Leppä kertoo.

Kasvintuotanto / Vs: TOS-maksu
: 30.12.14 - klo:23:16
Ja se tässä juuri hiertää meitäkin, me ei tiedetä tarkkaan mitä tuo SKY laskun summa sisältää, eikä sitä millään ilveellä saa selville. Ja vaikka kuinka sanotaan että "on se oikein, on se alempi kuin alin taso jne." mutta kun ei tiedä tarkkaan, niin silloin ei tiedä. Kun ei ole todisteita, kun ei saa todisteita niin minä en ainakaan usko.
Niin, mitä suotta maksamaan epämääräistä laskua.
Kun rojaltitietoja ei saa niin ongelmahan ei ole viljelijän vaan SKY:n ja kasvinjalostajanoikeuden haltijan.
Tee aiheettomasta TOS-laskusta reklamaatio SKY:n asiamiehelle kiittäen tarjouksesta. Tuskin asiamies edes vaivautuu vastaamaan.
TOS-järjestelmä toimii niin kauan kun riittää hyväuskoisilta viljelijöiltä kustantamaan ja pyörittämään järjestelmää.
 
Kasvintuotanto / Vs: TOS-maksu
: 30.12.14 - klo:22:39
Tiedän kylläkin sen että TOS-maksu on alle puolet halvimmankin lajikkeen rojaltista normaaleilla kylvömäärillä.
Luulet tietäväsi.
TOS-maksu perustuu keskimääräiseen rojaltitasoon ei halvimman lajikkeen rojaltiin.
Satu Pura, Boreal Kasvinjalostus Oy:
"TOS-maksu määritellään suhteessa viljojen keskimääräiseen rojaltitasoon ja se on sama kaikille lajikkeille. Se on n. 40 %:a viljojen keskimääräisestä rojaltitasosta/ha."

MTK:n, SLC:n ja SKY:n TOS-maksusopimuksesta (Sopimus tilan oman siemenen käytöstä maksettavasta korvauksesta) poimittua:
"Sertifioidun siemenen rojaltitasot todetaan sopijaosapuolten välisissä neuvotteluissa, joissa SKY esittää laskelman sertifioidusta siemenestä kertyneistä rojalteista. Neuvotteluissa esiin tulleet rojaltitiedot ovat luottamuksellisia ja ainoastaan nimetyille henkilöille annettuja eikä niitä yksityisoikeudellisina sopimustietoina ole lupa julkistaa. MTK:lla ja SLC:llä on halutessaan oikeus omalla kustannuksellaan asettaa puolueeton tilintarkastaja tarkistamaan jalostajan ja lajike-edustajan SKY:lle ilmoittamat sertifioidun siemenen rojaltikertymälaskelmat näiden kirjanpidosta. Mikäli ilmoitetut luvut osoittautuvat virheellisiksi, maksaa virheen tehnyt jalostaja tai lakike-edustaja po. tilintarkastajan tarkastuksesta aiheutuneet kulut sekä korvaa myös siitä viljelijälle aiheutuneet kustannukset."

"Sopijapuolten tietojenanto- ja lojaalisuusvelvollisuus
Sopijapuolet sitoutuvat antamaan toisilleen tietoja, jotka ovat tarpeen maksujen kertymän, kustannustehokkaan ja maksutason kohtuullisuuden arvioimiseksi ja järjestelmän edelleen kehittämiseksi yhteisen tavoitteen - sertifioidun siemenen käyttöasteen kasvattaminen - saavuttamiseksi.
"

TOS-maksu on MTK:n ja SLC:n jäsenilleen neuvottelema jäsenetu, jonka jäsen voi hyödyntää maksamalla TOS-laskun.
Kasvintuotanto / Vs: TOS-maksu
: 19.12.14 - klo:13:23
Onko muuten jossakin tietoa esillä että mitenkä tämä TOS-maksuista kertyvä summa jakautuu eri toimijoiden kesken? Voisi olla helpompi maksaa maksu kun tietää minne se kohdistuu. Voisi jopa alkaa tuntua järkeenkäyvältä koko homma kun näkisi minne raha menee.
Löytyy http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=33170.0

"Tuollaasia vastauksia on tullut kun olen kysellyt perusteita ja rojaltien jakautumista:

Hei,
 
Kiitos viestistä.
 
Kun TOS-maksun säätävä lainmuutos astui voimaan 1999, ja maksun kerääminen tuli järjestettäväksi v.lta 2000, päättivät SKY:n jäsenet, että se voidaan ottaa erillisenä toimintona (liiketoimintaa) SKY:n hoidettavaksi. SKY oli siihen asti ollut pelkästään siemenalan yleisen edunvalvonnan järjestö, joka oli perustettu v. 1940.
Samanlainen systeemi näyttää olevan muissakin maissa.
 
Kasvinjalostusjaoston jäsenet, joiden omistamista/edustamista lajikkeista SKY heidän valtuuttamanaan kerää tos-maskun,laskuttavat SKY:ltä kukin lajikkeidensa koko tos-kertymän sen mukaisena kuin laskut lähtivät viljelijöille (laskutuskanta). Samassa suhtessa kuin koko laskutuskanta jakautuu tos-osallisten kesken (Boreal, Kesko, ..), kukin osallistuu tos-toiminnan kustannuksiin, jotka SKY laskuttaa näiltä yrityksiltä.
Keräyskustannukset ovat noin 2,5 % - Euroopan alhaisimmat. Merkittävimmät kust. erät ovat: Itellan palvelut, tilitoimiston palvelut  (24 000 laskua ym. toimenpiteet), asiamiehen palkkauskuluista 25 %, Tiken veloitus tietokannasta, Intrumin palvelut...
 
Toimialan yleiseen edunvalvontaan käytettäväksi kasvinjal. jaoston jäsenet(kin) maksavat erillistä jäsenmaksua."


Silmiin pisti tuolta "Kesko", joka ei ole kasvinjalostajanoikeuden haltija eikä lajikkeen omistaja eikä ole mitään perusteita millä TOS-maksu pitäisi maksaa suoraan Keskolle.

SKY ei näköjään itse laskuta TOS-maksuja joten vaikuttaa siltä että SKY urkkii viljelijöiden tietoja muuhun tarkoitukseen. SKY on esimerkiksi pyytänyt Mavista myös niiden eli alle 10 peltohehtaaria viljelevien tietoja jotka on vapautettu tos:in korvauksesta. Ja eikös vuonna 2010 (?) SKY lähettänyt vahingossa 1800:lle tällaiselle tilalle TOS-laskun.
Kasvintuotanto / Vs: TOS-maksu
: 19.12.14 - klo:12:14
TOS-maksu on sen takia välttämätön että voidaan esim.turvata kotimainen jalostus.Siemenen hintaan ei voi laittaa enää yhtään ylimääräistä vai voiko?
Minusta sertisiemenen hintaan voisi laittaa lisää rojaltimaksua. Ihan sama maksaako se 600 vai 650 €/tn kun sitä tarvitsee niin harvoin ostaa.

Laki kasvinjalostajanoikeudesta 22.12.2009/1279 ei tunne termiä TOS-maksu. Laki tuntee vain korvauksen maksamisen kasvinjalostajanoikeuden haltijalle tilan oman siemenen käytösä. Minusta tällöin tulisi mieluummin puhua TOS-korvauksesta. TOS-maksu on MTK:n, SLC:n ja SKY:n sopima korvaus tos:n käytöstä ja se velvoittaa vaan sopijaosapuolia, ei viljelijöitä eikä kasvinjalostajanoikeuden haltijoita.

Perustuslaki (15 §) takaa jokaiselle Suomen kansalaiselle (myös viljelijälle ja MTK:n jäsenelle) sopimusvapauden. Viljelijä voi vapaasti sopia kasvinjalostajanoikeuden haltijan kanssa tos:n käytöstä maksettavasta korvauksesta. Tai valtuuttaa kirjallisesti jonkun tekemään sopimuksen puolestaan. Tai olla tekemättä sopimusta ja tällöin viljelijällä on velvollisuus ja myös oikeus maksaa korvaus kasvinjalostajan oikeuden haltijalle (tai muulle taholle jos kjon haltija on antanut valtuutuksen) lajikkeen sisältämän rojaltin mukaan.

Jos maksun perusteena on Boreal Kasvinjalostus Oy:n ylläpito ja tukeminen niin silloin TOS-korvaus pitäisi ulottaa vain Boreal Kasvinjalostus Oy:n lajikkeita käyttäviin viljelijöihin.
Tai siis näinhän se taitaa lain mukaan ollakin kjon haltijoiden osalta sillä SKY:n ainoa merkittävä jäsen kjon haltijoista on Boreal Kasvinjalostus Oy. Ja SKY voi edustaa vai jäseniään, eikä edusta ulkomaisia Kasvinjalostajanoikeuden haltijoita / lajikkeen omistajia.

 
Kasvintuotanto / Vs: TOS-maksu
: 18.12.14 - klo:07:03
MTK:n kotisivuilta löytyy tiedote "TOS-maksu – käyttöoikeuskorvaus jalostajalle lajikkeen käytöstä" (http://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2010/marraskuu/fi_FI/tos-maksu/):

"TOS-maksu – käyttöoikeuskorvaus jalostajalle lajikkeen käytöstä
29.11.2010

Kesän 2010 viljelyyn perustuvat TOS-laskut lähetetään viljelijöille viikolla 49. Laskut perustuvat tukihakemuslomakkeilla ilmoitettuihin viljelytietoihin. Viljoilla, herneellä ja härkäpavulla maksu on 3,99 €/ha ja perunalla 22 €/ha.

Tänä vuonna laskujen mukana on esite, jossa kerrotaan tarkemmin TOS-maksusta. Vaikka järjestelmä on ollut käytössä jo 10 vuotta, on osa viljelijöistä ollut epätietoisia, mistä järjestelmässä on kysymys.  Uudella esitteellä pyritään lisäämään tietoisuutta asiasta.

TOS-maksu perustuu kasvinjalostajanoikeuslakiin ja se on käyttöoikeuskorvaus lajikkeen jalostajalle jalostustyön kulujen kattamiseksi. Kasvinjalostus rahoitetaan pääosin lajikkeen käyttäjien maksamilla korvauksilla. Sertifioidun siemenen kohdalla tämä on siemenen hintaan sisältyvä rojalti ja tilan omaa siementä käyttäessään viljelijä maksaa suojatun lajikkeen käyttöoikeudesta korvauksen, TOS-maksun.

Viljelijöiden ja jalostajien välinen sopimus
Maksun suuruus sovitaan kasvinjalostajanoikeuslain mukaisesti kasvinjalostajia edustavan Siemenkauppiaitten Yhdistyksen ja tuottajajärjestöjen kesken. Tämän hetkinen sopimus on kolmivuotinen kattaen vuodet 2010, 2011 ja 2012. Yhteinen sopimus takaa kaikille viljelijöille kohtuullisen maksutason. Sopimus koskee kaikkia viljelijöitä. Kun viljelijä käyttää omalla tilallaan tuottamaansa siementä kylvösiemeneksi, hän samalla hyväksyy sopimuksen ja sitoutuu sen ehtoihin.

Kasvinjalostukseen tehdyt panostukset ovat hyvin kannattavia ja tuottavat mittavat hyödyt koko elintarviketuotannolle. Viljelijälle kasvinjalostuksen tuotekehitystyö näkyy uusina lajikkeina. Uudet lajikkeet tuovat aina lisäetua vanhempiin verrattuna.

Kasvinjalostajalle käyttöoikeuskorvaukset ovat elinehto. Suomessa hyvin toimivan, kustannustehokkaan järjestelmän myötä juuri Suomen oloihin kohdistuvan lajikejalostuksen toimintaedellytykset ovat parantuneet ja tulokset ovat olleet hyviä. Viljelyssä oleva lajikkeisto on kehittynyt huimasti ja viljelijöillä on käytettävissään satoisat ja laadukkaat lajikkeet. Ja kehitys jatkuu koko ajan ylläpitäen ja parantaen oman elintarviketuotantomme kilpailukykyä.
Helsingissä 29.11.2010
 
Siemenkauppiaitten Yhdistys (SKY)
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC)

Lisätietoja:
Johannes Hahl (SKY) p. 03-777 5000, Max Schulman (MTK) p. 020 413 2414 / 040 825 2112, Rikard Korkman (SLC) p. 09-5860 4623 / 040 518 9297
"

Matti, selvitätkö MTK:n vilja-asiamiehen ja lakimiesten kanssa mihin lakiin ja lainkohtiin punaisella merkityt kohdat perustuvat?
Kasvintuotanto / Vs: TOS-maksu
: 17.12.14 - klo:22:26
Mun mielestäni MTK:n asema ei ole kovin kummoinen Borealissa. Samoin 12ke:n osinkotuotot ovat aika merkityksettömiä kokonaisuuden kannalta.
Niin minunkin mielestä korvaus on kohtuuttuman pieni MTK:lle ja SLC:lle verrattuna siihen kuinka paljon ne ovat onnistuneet yhdessä SKY:n kanssa huijaamaan viljelijöiltä TOS-maksuja Boreal Kasvinjalostus Oy:lle.

Esimerkiksi vuonna 2009 SKY on kerännyt TOS-maksuja 2 700 000 euroa (Maaseudun tulevaisuus 13.1.2010, lähde SKY:n asiamies Johannes Hahl). Boreal Kasvinjalostus hallitsee noin puolta siemenmarkkinoista, jos TOS-maksu jaetaan samassa suhteessa niin Boreal Kasvinjalostus Oy:n osuus on ollut vuonna 2009 noin 1 350 000 euroa. Eli kun Boreal Kasvinjalostus Oy:n liikevaihto on ollut samana vuonna noin 9 miljoonaa euroa niin  MTK ja SLC ovat hankkineet liikevaihdosta 15 %.

Kyllä MTK ja SLC tulisi palkita huomattavasti paremmin.
Kasvintuotanto / Vs: TOS-maksu
: 17.12.14 - klo:12:15
Pankaapa nyt ehdotuksia,kuka neuvottelee TOS-maksun suuruuden?
Kuka laskuttaa TOS-maksun?

Tos:n käytön korvauksen maksamisessa menetellään lain Laki kasvinjalostajanoikeudesta 22.12.2009/1279 6 $:n mukaisesti:

1. Viljelijällä ei ole sopimusta lajikkeen omistajan kanssa tos:sta maksettavasta korvauksesta
   => Korvaus 50 % lajikkeen rojaltista. Omistaja toimittaa viljelijälle rojaltitiedot asetuksen KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1768/95 10 artiklan mukaisesti.

2. Viljelijä tekee sopimuksen henkilökohtaisesti (tai valtuuttaa kirjallisesti jonkun tekemään puolestaan) lajikkeen omistajan kanssa
   => Korvaus sopimuksen mukaisesti

3. MTK:n, SLC:n ja SKY:n tekemä sopimus. Se velvoittaa vai sopijaosapuolia eli MTK:ta, SLC:tä ja SKY:tä, ei velvoita järjestöjen jäseniä. Lajikkeen omistajat/edustajat eivät ole valtuuttaneet SKY:tä tekemään sopimusta, valtuutus koskee vain TOS-maksun perintää. Sopimus olisi suositussopimus, jos se olisi julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.
(Viljelijä ja lajikkeen omistaja (kasvinjalostajanoikeuden haltija=kjo) voivat tehdä tuon  sopimuksen pohjalta keskinäisen sopimuksen, jolloin kohdan 2. mukaan).
   => MTK:n, SLC:n ja SKY:n sopimus ei velvoita viljelijää eikä lajikkeen omistajaa (kjo) millään tavoin

Lajikkeen omistaja (kjo) laskuttaa korvauksen sopimuksen mukaisesti. Jos sen tekee joku muu niin oltava omistajan (kjo:n) kirjallinen valtuutus.
Kasvintuotanto / Vs: TOS-maksu
: 17.12.14 - klo:08:58
Toveri saarnaa enimmäkseen asiaa. Sen verran kuitenkin tuottajajärjestön roolista tässä (kerrottu kyllä jo moneen keraan vuosien varrella), että  aikonaan tuottajajärjestöt "määrättiin" valtion toimesta neuvotteluosapuoleksi tilan oman siemenen käyttöä koskevista säädöksistä päätettäessä. Todettiin, että jos te ette halua edustaa tässä viljelijöitä, niin sitten heitä ei edusta kukaan. MMM ei suostunut tätä asiaa viranomaispäätöksenä ratkaisemaan, vaan se jätettiin osapuolten sovittaviksi. Jos joku viljelijä nyt on sitä mieltä, että kauppa, teollisuus ja valtio edistäisivät vieljelijöiden asiaa (tässä ja yleisestikin) paremmin ilman viljelijöiden omaa edustusta ja läsnäoloa kabineteissa, niin siitä vaan; kukin tulee autuaaksi uskollaan. Jostain syystä TT:n tai palkansaajajärjestöjen edustajilla ei ole samanlaista uskoa siihen, että heidän asiansa tulisivat paremmin esiin, kun heidän omat edustajansa eivät niitä kertoisi. Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto ovat suorastaan nyreissään siitä, että eivät sa edustajiaan niihin pöytiin, joissa asioista päätetään.

Minulle taas Maa- ja metsätalousministeriöstä kerrottiin, että nimenomaan MTK on ollut aikoinaan aktiivinen tämän (pe)TOS-järjestelmän aikaansaamiseksi. Ja kun lukee nimimerkin "Matti" kirjoituksia niin en epäile yhtään MMM:stä saadun tiedon paikkansapitävyyttä.

Edit:
Ja mikään laki ei velvoita tai pakota MTK:ta ja SLC:ää tekemään sopimusta TOS-maksusta. Sopimuksen tekemisestä MTK ja SLC palkitaan Boreal Kasvinjalostus oy:stä saatavalla osingolla (vuonna 2013 MTK noin 12 150 € ja SLC noin 936 €).

Kun katsoo Boreal Kasvinjalostus oy:n omistajia (http://www.boreal.fi/yritys/yritys/omistussuhteet/) muistaen, että Maa- ja metsätalousministeriö on aikoinaan omistanut 65 % Borealista (Suomen valtion ja osa Vilmorin osuudesta)

Osakkaat                             Omistussuhteet %
Suomen valtio, VNK                       60,8 %
Hankkija Oy                               13,1 %
Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö       6,5 %
Tilasiemen Oy                               6,5 %
Vilmorin (Limagrain)               6,5 %
MTK ry                                       6,1 %
SLC                                       0,5 %
Yhteensä                                    100 %

Ja kun katsoo ketkä ovat aikoinaan olleet "asiantuntijoina"  luomassa TOS-järjestelmää (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/mmvm_17_1998_p.shtml):

Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
    apulaisosastopäällikkö Olli Rekola ja johtaja Arto Vuori, maa- ja metsätalous­ministeriö
    jaostopäällikkö Juha Ruippo, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
    asiamies Rikard Korkman, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund
    ylijohtaja Voitto Koskenmäki, Boreal Suomen Kasvinjalostus
    puheenjohtaja Juhani Kallio, Siemenkaup­piaitten yhdistys
Lisäksi Tilasiemen Oy on antanut kirjallisen asiantuntijalausunnon.


niin kyllä TOS-järjestelmä vaikuttaa malliesimerkiltä Hyvä veli järjestelmästä.
TOS-järjestelmä piti saada aikaiseksi keinolla millä hyvänsä olemassa olevia lakeja ja EU:n asetuksia kunnioittamatta.
Kasvintuotanto / Vs: TOS-maksu
: 16.12.14 - klo:11:44
Vieläkö rypsin tilityksissä on joku "mtk-maksu" ? Sepä se vasta vituttikin

MTK:n valiokuntamaksu löytyy esim. Raision sopimusehdoista (http://www.raisioagro.com/c/document_library/get_file?uuid=beaab72d-4d38-41dc-9665-ff9e8e35f1af&groupId=12626):

"4. VALIOKUNTAMAKSUT
Ostaja perii MTK/SLC:n valiokuntamaksua myyjän mallasohratilityksestä 0,34 euroa tonnilta ja öljykasvitilityksestä 0,50 euroa tonnilta (alv 0 %) käytettäväksi mallasohran ja öljykasvien viljelyn edistämiseen tähtääviin tarkoituksiin
"
Kasvintuotanto / Vs: TOS-maksu
: 15.12.14 - klo:21:41
Melko mielenkiintoista jos asia tosiaan näin? Eli mitä maksuja ulkomaille on lähtenyt vai onko lähtenyt mitään. Ja mihin ne rahat on menneet jos ei ulkomaille, jotka sinne on kuitenkin osoitettu? Täten ne jotka ovat maksaneet kiltisti kaiken myös ulkomaisesta lajikkeesta niin ovatko he maksaneet siitä turhaan?


Ulkolaisten lajikkeiden jalostajlle kuuluneet TOS-maksut ovat taineet mennä ja menevät lajikkeiden edustajille (mm. Hankkija Oy, Rautakesko Oy, S.G.Nieminen Oy, Yara  Suomi Oy...)

Esimerkiksi vuoden 2013 TOS-maksujen perintään SKY:n asiamiehen  valtuuttaneet tahot löytyvät Mavin päätöksestä 1918/32/2013 (Tietojenluovutus maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä (TOS-maksujen) perintä).

Alla linkki kyseistä asiakirjasta otettuun kuvakaappaukseen. Kannattaa katsoa.
http://aijaa.com/XkKwMJ

Olisin lisännyt kuvana mutta eipä onnistunut heittämällä.
Entäs jos peruslohko nro xxxxx on syntynyt yhdistämisen tai jakamisen tuloksena parin-kolmen viime vuoden aikana, mistäs se sitä yhdistämistä/jakamista aikaisempi historia otetaan?

Kenellä on velvollisuus luovuttaa viljelyhistoriatietoja jos lohkon viljelijä vaihtuu eikä uusi viljelijä tiedä varmasti mitä lohkolla on tehty edellisen haltijan toimesta 4-5 v sitten?
Lainaus Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöstä 24/2014 vp  (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/mmvm_24_2014_p.shtml):
"Vuoden 2015 pysyvien nurmien kokonaisalan tulee perustua viljelijöiden ilmoituksiin, joiden oikeellisuus todetaan tarvittaessa viljelijöiden lohkokirjanpidosta."

Eikös pysyvä nurmi ole tilakohtainen rasite joten ei kai niiden alle 5 vuotta hallinnassa olevien peruslohkojen viljelyhistorialla ole mitään merkitystä.
Sivuja: [1] 2 3 ... 6