Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Hyvä maatila kestää agrologin,muttei kahta peräkkäin 
Ai helevetti, iskä on kans agrologi
Mutta niin tosiaan, viljatilalta kotosin olen, mutta sen tähden oikeastaan agrolokiks meinasin kouluttautua kun ei mikään muu ala tunnu nappaavan. Sitä kun on koko ikänsä touhunnu maatalouden parissa ja siihen kiintynyt, niin ei sitä oikein muuta osaa ajatella... Viljan viljelyn tilanne tosin näyttää niin surkealle, että tulevaisuudessa on varmasti jotain muuta tehtävä joko kokonaan tai sen lisäksi, mutta kun maatalous on se joka kiinnostaa, niin sitä vaan mietin että voihan agrologin koulutuksella työllistyä johonkin maatalouteen liittyvään työhön?
Lisäksi olen enemmän käytännön ihmisiä, lukio nyt on menetellyt kynsin hampain mutta yliopistossa tosiaan pelottaa eniten se päättötyö. Lukiossakin armotonta tuskaa tuotti 10-20 sivuisen tutkielman tekeminen, mitähän jostain pro-gradusta sitten tulisi... Muutenkin tykkään enemmän käytännön läheisestä opiskelusta, lukiossa aina olen kaivannut kun pääsisi jotain käytännön asioita soveltamaan.
Ikuinen kysymys, mutta kysytäänpä kuitenki näin yhteishaun keskellä. Eli onko miten paljon agrologin ja agronomin opiskelussa eroa? Ihteä eniten pelottaa ehkä ne päättötyöt, varsinkin yliopiston. Muutenkin käytännön läheisempi opetus kiinnostaa, niin saa, ja pitää kertoa ihan vapaasti minkälaista on agrologi opiskelijan arki. Kouluista eniten mielenkiintoa herättää mustiala, onko miten vaikee päässä sinne? Mitenkä asuminen hoituu, olen kuullut että asuntoloissa, mutta onko niissä joku maksu tai muuta sellaista.
Ja järkeviä vastauksia kiitos, ei mitään "kyllä sitä paskaa pystyy ilman agrologin papereitakin lappamaan" -tyylistä
Kaurat alkaneet nyt parin päivän sisällä kovasti kellastumaan ainakin päältä, savikko kohilla näköjään vielä vihreitä. Tämän kuun lopulle tai syyskuun alkuun menee varmaan alotukset, ja jos sää näin sateisena jatkuu niin voi että miten hankala syksy taas tulossa..
Moottorithan näissä kestää, huonolla talvisäilytysputsauksella pilaa teräkopan .Kuinka nämä vaihteistot. Kunnollisella käytöllä kait melkoisen pitkään.UUtena ostettuja ei ole ollut, ensimmäinen oli pieni 5 hv sitten isompi keskileikkurilla johon tarvi uusia terälaakerointi nyt runkoohjattu etuleikkurilla joka onkin näppärä.Ei tarvi lainkaan tuupattavaa enää.
Stiga garden vrm. jostai 90 luvun alusta, ei mitää tietoa vuodesta mutta vaihteistossa ei mitään vikaa. Tänä keväänä ite asiassa aukastu ku muisteltiin että jostain tursus öljyjä ulos. Todennäkösesti vika oli vaan liian ohuet öljyt ja sitä oli liikaa, koska vaihteiston akseleiden päässä ei minkäänlaisia stefoja, vain laakeriholkit, ja niissäkään ei suurempaa kulumaa näy.
Muutenhan kone toimii edelleen niinkuin kuuluukin, tai toimi ainakin 4-5 kesää sitten
Nii in. Aika varma lähde kun suurimmalta osalta valtrojen omistajista on kuullu tämmöstä. Ei kai ne ny valehtele että remonttia piti taas tehä?
Paljon olet porukkaa tavannut 
Hehe, tässähän ihan naurahti omalle kömmähdykselle,
siis suurimmalta osalta niiltä, kenellä tiedän valtran olevan tai olen kuullut niistä, ei tietenkään kaikkien suomalaisten valtran omistajien
. Ja tässäkin on varmaan montaa eri mieltä, toisilla erilaisia kokemuksia, kuulopuheita jne.
Minä en koskaan ole häpeilly konerikkojani, päinvastoin, aina olen remonttini kertonu, kuvien kanssa. Tallissa 2 valtraa, 8050 -02 ja 8350 -00. Ekalla ajettu 14500, toisella 13500 h.
Juu kyllä, molempia on remontoitu! 8050:seen on vaihdettu reman-laatikko, samalla katkasulla pidin järkevänä laittaa korjaussarjat sekä suunnanvaihtoon että pikavaihteeseen, myös jarrusylinterit uusittiin, on aika helppo kun ei oo hyttiä tiellä 😁.
8350 porsi pikavaihde, sisältä päätti yks kuusiopultti aueta 11 000 h:n jälkeen, valmista tuli, kuoretkin halki. Reman - pikavaihde + suunnanvaihdon uusinta. Stanadyne alkoi väsyä, vaihdettiin Akaalainen, nyt tehoa 200 hv, kuten oli viritetyssä stanassakin.
Molemmissa avaamattomat moottorit. 8050 ollut minulla kohta 16 vuotta, mitattu teho 150,1 hv ulosotosta koko elin ikänsä, nyt Tammerdieselin tekemän pumppuremontin jälkeen 214 hv ulosotosta...en erikseen tuota pyytänyt, sanoin vaan että voima ei saa laskea 😁😁...
Onko järkeä? En tiedä, mutta mulle kelpaa. Kulkee tiellä + 60 km ja sitä käytetään , pisin vakioretki on 70 km per suunta.
Olen sen ikäinen ja sen verran jo sairas etten enää aio uusia traktoreita, näillä mennään mitä jaksetaan. Mulla rahalle muutakin käyttöä kuten lomailu, on jääny vähän varastoon 40 vuoden ajalta.....
Eihä niitä hävetä tarviikkaa, se on normaalia ettei koneet kestä maailman tappiin asti. Toisille se vaan merkkaa täysin paskaa vehettä..
Kyllä. Lähdeviittaukset on samaa tasoa. "Kuulemma..."
Nii in. Aika varma lähde kun suurimmalta osalta valtrojen omistajista on kuullu tämmöstä. Ei kai ne ny valehtele että remonttia piti taas tehä?
Jotenki itellä on pelko persiis ettei ens kesästä mikään helppo ole tulossa niinkuin kaks edellistä kesää oli..
Ihan samanlaine tunne itelläni, vaikkei edellisetkään kesät mitään helppoja ollu kuivuuden takia. Mutta ens kesänä vähän pelotta se, riittääkö lämpösumma. Nimittäin niihä ne jotkut sanoo, että vuoden lämpösumma on aina suunnilleen sama. Kovia pakkaisa kompensoi kovat helteet, jne. Mutta entäs kun kolmasosa lämpösummasta on saavutettu jo maaliskuun alkuun? Ei hyvältä näytä, uskaltaako sitä keväällä laittaa mitään maahan...
Veikkaanpa että keli jatkuu sen verta märkänä, että kylvöille pääsee tavanomaiseen aikaan, älkää suotta hätäilkö!
Jaa jaa, olen kymmenen vuotta seurannu kaverini TS 115 elämää, itsekkin sillä ajanut monet kerrat.
Emolehmätilalla, työt sen mukaan.
Töitä on tehnyt, mittarissa jo n. 13 000 tuntia. Ainoa avaamaton paikka on moottori, voimansiirto useamman kerran eri syistä auki, ihan rehtiä hammaspeikko vikaa, pikavaihde porsi, etuakseli jumiin jne.
Jaa mistä tiedän? No, olen ko. koneen kolme kertaa hinannut kotiinsa, kerran etupää ylhäällä.
Ja Valmetilla....
PS. Kyseinen TS virittämätön, nurkkahommissa tosi vähäruokainen, tiellä täysillä menee reippaammin.
Jep jep, 13000 tuntia on jo kiitettävä lukema. On tullu kuultua että monista valtroista on pitäny jo enne 5000 tuntia monia liikkuvia osasia vaihtaa, toisia useamman kerran jo. Mutta mieltymykset on erilaisia, toisille ne on ominaisuuksia, toisille vikoja.
Kolme metrinen sivupyöräkone? Siis työleveys kolme metriä vai kokonaisleveys? Jos työleveys on kolme metriä niin eikö kokonaisleveys hivuttele jo helposti yli neljää metriä, siinä saa tosiaan olla tarkkana maanteillä pikkuteistä puhumattakaan
Ei minun käsityksen mukaan TS-sarja oo kulkenu ku 40, 35 km/h on jo ali-ilmotettu lukema. Uudemmassa TSA-sarjassa on sit 50 versio. Kyllä vaihelaatikko on kestävä ja muutenki perusvarma jämäkkä työkone. Ja ei meillä ainaskaa oo TS 110 A:sta menny suunnanvaihtaja vaikka on jo lähemmäs 9000 tuntia ajettu... Valmetteihin ois tehty jo vaikka mitä
Pystykös tuota vesitäyttöä soveltamaan tubelles renkaisiin? Sillon vaan mietityttää mitenkä tehokkaasti ja nopeesti se suolavelli ruostuttaa vanteen.
Yhtä puhasta jälkee tulee vanhalla toimivalla puimurilla kuin uudellakin, kuhan on vaan osaava kuljettaja puikoissa
Ja ai ymmärsinkö oikein että oksa pui säkkipuimurilla? Harrastemielessä oletan?
Aiheellinen kysymys, mittarin pohjassa lukee Vapormatic eli ei todellakaan alkuperäinen mittari 
Istuimen päällinen ehjä ettei varmaan aivan hirveästi ajettu silti, mutta osapuutteita, väärät takavanteet, väärät teippaukset ym., varmaan ihan hyvä aihio jos a:sta alkaen lähtee tekemään uusiksi
Eihän se mittari ole kuin kertaalleen pyörähtänyt ympäri..
No joo, ite uskon enemmän että uus mittari kuin toisella kierroksella, kerran se on näköjään vaihettu. Mutta mistäs nuita ikinä tietää..
