Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 44

Viestit - Moottoripolkupyörä Man

Kasvintuotanto / Vs: Hiilen sidontaa
: 13.10.19 - klo:19:51
Kun ympäristötukijärjestelmä luotiin, maatiloilla on kokeiltu kaikenlaisia virityksiä. On itämerta ja ilmastoa sun muita keenejä ja luomuja.

Hiilen sidonta pitäisi perustua todettuihin faktoihin, eikä minkään hissijussin mullistaviin ajatuksiin.

Hankalaksi tuon jutun tekee se, jos nämä sekoilut liitetään jonkun tuen ehdoiksi.
Kasvintuotanto / Vs: Hiilen sidontaa
: 13.10.19 - klo:14:18
mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo?     itellä huutelua kuuloo kun  nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari,  jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä.        sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms..  mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin.   suorakylvimiä ei kylällä käy.

Herlin tietää hiilen sidonnasta maahan yhtä paljon kuin karvalakki.

Koska luonnollisesta hiilen sitoutumisesta ei tarkkaan tiedetä vielä mitään. Se hiili mikä sitoutuu maahan voimakkaammin, on hyttysen paska itämeressä.

Suurin osa hiilestä pyörii luonnollisessa kiertokulussa hiiliyhdisteistä hiilidioksidiksi ja taas takaisin.

Eli jos laittaa elevaattorin pyörimään ja syöttää sen viljan takaisin kippauskuiluun, saattaa elevaattorin pohjalle jonkun pellin väliin mennä vähän pölyä. Se pöly olisi sitä ns. kovaa hiiltä joka pysyy siellä satoja vuosia. Ja tämä kiertävä viljamassa on sitä herliinin hiiltä, joka vaan menee sinne tänne.

Valitettavasti on näin. Biomassassa oleva hiili on lyhytikäistä, ja jää pitkäksi aikaa maahan vain äärimmäisen kuivilla alueilla tai vaihtoehtoisesti soissa umpimärkään sammalturpeeseen. Soissakaan hiili ei pysy ikuisesti, vaan se hiljalleen hajoaa metaaniksi ja vedeksi, jos uutta sammalta ei muodostu tilalle. Ikivanhoissa soissa turvekerrostuma on siis voinut syntyä, kehittyä ja tuhoutua 100 000 kertaa kivihiilen muodostumisajankohdasta lähtien!

Se, paljonko pinta-alayksikköä kohti on väliaikaisesti poissa kierrosta hiiltä, riippuu maankäytöstä. Eniten kierrosta sivussa hajoamistaan odottavaa hiiltä on soissa, seuraavaksi eniten täysikasvuisissa metsissä. Liha- ja maitoteollisuus lobbaa nyt vahvasti laitumien hiilinielu-ominaisuutta. Niin niin, mutta mihin verrattuna ?  Tosiasiassa se väliaikainen tasapainotila, johon laitumilla voidaan päästä , on vielä kertaluokan päässä täysikasvuisesta metsästä, eikä luonnontilaisen suon hiilivarantoa saavuteta millään maankäytön muodolla, ei edes ikimetsän kasvattamisella.  Kalifornian kuivilla alueilla tosin on saatu tuloksia, joissa ruohikko on stabiilimpi (ei absoluuttisesti runsaampi)  hiilivarasto kuin metsä. No miksipä näin ? Siellä metsät palavat nykyisin jo kymmenen vuoden välein, kuivuuden takia.

Suorakylvökään ei pelasta kuin harvoilla alueilla: hiilivetyjen stabiilia varastoa havaitaan lähinnä kuivilla Australian ja Pohjois-Amerikan suorakylvömailla, koska siellä ei maan pinnalla oleva kasvinjäte pysty mikrobitoiminnan avulla maatumaan, kuivuuden takia. Kosteilla alueilla suorakylvö muuttaa lähinnä vain maan pystysuuntaista hiilivaraston jakaumaa, tuo varaston pintamaahan, ja liero on oikeastaan hiilensidonnan vihollinen tässä tapauksessa, se tuo happea maahan ja virkistää mikrobitoimintaa. Talvipakkaset hajottavat eloperäistä ainesta mekaanisesti murskaamalla, ja taas maasta alkaa höyrytä hiilidioksidia pihalle.

Kaikkein tyhmintä on ojittaa ja raivata suota ja raskaskasvuista metsää kiertolaitumiksi.

Hiilensidontaan avoimien ojitettujen peltojen luomukarjatalous ei ole ratkaisu. Aina voidaan esittää yksittäisen tilan positiivisia hiilitaseita, jos tilan ulkopuolelta tuodaan jossakin muualla tuotettua lantaa mukaan:


Kuvassa on kolmen eri tilan noin 30 -vuotisen mittausjakson maaperän hiilivaraston muutos.

A  on täysnurmikierto, ja lantaa on annettu 10 t/ha vuodessa
B on 4 vuotta nurmea, kaksi vuotta yksivuotista kasvia, lantaa 10 t /ha vuodessa
C on 3 vuota nurmea, kolme vuotta yksivuotisia kasveja, vuosittain 6,5 tn/ha lantaa
D on pelkästään yksivuotisia satokasveja, ilman lantaa

Eli nähdään, että nurmivaltainen viljely ei ole mikään jatkuva hiilinielu useimmissa tapauksissa, jos sieltä otetaan jotakin kasvia myös ihmiselle tai jollekin muulle karjalle, palauttamatta vastaavaa määrää lantaa tai muuta biomassaa tilalle. Koko maan mittakaavassa vain tilojen ulkopuolelta tuleva lanta tuo lisää hiiltä systeemiin, tiloilla tuleva lanta muutenkin palautuu pellolle, enemmän tai vähemmän tehokkaasti. Usein unohdetaan muualta tuotu olki, turve ja sahanpuru, kun näitä lantahiilitaseita kehutaan. Turvekuivikkeen osalta homma on verrattavissa jo fossiilisen polttoaineen poltteluun lehmän peffan alla.

-SS-

Unohdat kätevästi koko homman päätarkoituksen. Ruuan tuotannon. Ilman sitä ne pellot kannattaisi laittaa puulle.

Lihan tuotannon kautta 10% proteinin määrä (ohran) muutetaan n.40% proteinimäärään(liha) tässä voidaan käyttää nurmia rehuna joissa proteinimäärä on 15-20% jotka ei sovellu ihmiselle rehuksi.

Eli ohrapuuroa pitäisi syödä 5*100g annosta siihen kun syöt yhden 100g pihvin.
Tais unohtaa vielä kyntö hävittää hiiltä samaten yksipuolinen viljanviljely . Nurmet ja palkokasvit parantaa maan laatua ja lisäävät hiiltä peltoon sekä sitovatkin jonkin verran . Suomessa on sellaisia peltoja jotka vois laittaa metsälle . Kiviä , pieniä lohkoja joita on hankala viljellä . Kuitupuuta tulisi melko noppeesti .

Kynnön hävittämä hiili on pääasiassa sitä hiiltä, minkä kasvit varastoivat ilmasta ns. helposti häviävään muotoon. Tämä helposti häviävä hiili on peräisin kaikenlaisesta biomassasta.

Tätä helposti luonnolliseen kiertoon häviävää hiiltä sidotaan näillä kaikilla kasveilla, mitä peltoon laitetaan kasvamaan. Oli se sitten nurmea tai viljaa tai jotain muuta.

Esim. turve on täynnä tätä helposti kaasuuntuvaa hiiltä. Siksi turvepeltoja ei pitäisi viljellä tai möyhiä, jotta tämä helposti ilmoille karkaava hiili ei häviäisi.

Ainoa ja vain ainoa nopea tapa sitoa hiiltä biomassasta on hajoittaa hiiliyhdisteet. Yksinkertaisin tapa on pyrolyysi, jolla biomassasta saadaan iso osa hiilestä sellaiseen muotoon, että se säilyy satoja tai tuhansia vuosia maailman myllerryksessä. Ja ilman mitään erillistä säilömistä luoliin tai kaivoksiin.

Vain tällaisen hiilen sidonnassa on järkeä jos sitä oikeasti halutaan sitoa. Isossa mittakaavassa pellot toki sitovat hiiltä pieniä määriä, joten ei se kasvien kasvattaminen nyt ihan turhaa touhua ole. Se on kuitenkin harrastelijoiden puuhastelua verrattuna siihen, mitä puhtaan hiilen tekeminen on.
Antin pitääs antaa näille kunnniakansalaasille rintamerkit. ;D https://yle.fi/uutiset/3-11010394

Jos ajatellaan jotain somali- tai mannekoneistoa. Niillä on varmasti tällainen edunvalvonta, jotta kaikki uudet mahdolliset tuet saadaan nostettua.

Sitten joku töitä ikänsä tehnyt tai muutoin vähin varoin elänyt eläkeläinen. Tuleeko heille mieleen, että täytyypä alkaa lukemaan lakitekstejä, jotta saisiko sitä vähän lisää rahaa jostain.

Toinen saattaa odottaa tilille sitä vakioeläkettä, mitä on saanut jo monia vuosia. Ei tule mieleenkään, että jostain hakemalla voisi saada lisääkin eläkettä.

On aika monia asioita, mitä ei ihmisille kerrota sosiaali sun muista jutuista. Nyt jos kela tällaisen selvityksen tekee ihan itse, niin hatun nosto.
Vapaa sana / Vs: kosteuspassi
: 12.10.19 - klo:09:31
Aika paljon näkee noita työmaita, missä kaikki kastuu ja valmiit rakennelmatkin kastuvat. Ehkä siinä on sitäkin, että saadaan kohta tehdä taas uus talo tilalle, kun edellinen lahoaa pystyyn.
Kasvintuotanto / Vs: Hiilen sidontaa
: 12.10.19 - klo:09:21
mutta eiks herlin just sano et kun ei muokata ja pitetään paljon nurmea kasvussa ni hiili sitoo?     itellä huutelua kuuloo kun  nurmet on 5-7 vuotta ja viljat kynnön jälkeen vauoten pari,  jotta saa net painumat ja raiteet tasattua siellä.        sanovat että kierto pitäis olla 3 nurmella ja sit pari viljalla tms..  mut surkiaa nuin aikaseen kyntää hyvää apilanurmea nurin.   suorakylvimiä ei kylällä käy.

Herlin tietää hiilen sidonnasta maahan yhtä paljon kuin karvalakki.

Koska luonnollisesta hiilen sitoutumisesta ei tarkkaan tiedetä vielä mitään. Se hiili mikä sitoutuu maahan voimakkaammin, on hyttysen paska itämeressä.

Suurin osa hiilestä pyörii luonnollisessa kiertokulussa hiiliyhdisteistä hiilidioksidiksi ja taas takaisin.

Eli jos laittaa elevaattorin pyörimään ja syöttää sen viljan takaisin kippauskuiluun, saattaa elevaattorin pohjalle jonkun pellin väliin mennä vähän pölyä. Se pöly olisi sitä ns. kovaa hiiltä joka pysyy siellä satoja vuosia. Ja tämä kiertävä viljamassa on sitä herliinin hiiltä, joka vaan menee sinne tänne.
Vapaa sana / Vs: kosteuspassi
: 10.10.19 - klo:21:09
Se on varmaa että raskaiden ajoneuvoyhdistelmien kuljettajalla pitää olla CE-merkintä ajokortissa.
Yleisvalaisevaa hyvää lediä verrattuna ksenoniin ei ole olemassa. Samoin kaukovalossa. Spektri on se mikä se on, joten se siitä.

Sermivalo on eri asia kuin valo kohdistettuna sermiin. Kuormatilaan olis hyvä saada valo ylhäältä alas kuitenkaan osumatta silmiin.


Aloitukseen sen verran, että jos kerran heittämällä saa nuo valot vaihdettua, ilman pistokkeiden tekemistä, on tuntimäärä aika iso. Vaikka siihen pitäisi joku pistoke laittaa tai jopa johtoa jatkaa, ei siihen noin kauaa aikaa kulu.

Joskus halpoja valoja on hirveä saada radioystävälliseksi, mutta eiköhän näistä toimenpiteistä ja osista olisi jotain luetteloa.
Vapaa sana / Vs: kosteuspassi
: 10.10.19 - klo:16:38
Näytetty kosteuspassi on luottamuskassi...   ...eiku
Led kaukovaloista ei ole kokemusta. Ei xenon huono ole, led on vaan tarvikkeena kätevämpi laittaa kun yleensä xenonia pienempi. Se on totta, että purkauslampulla taitaa
yhä edelleen olla paras valotehokkuus, toki spnat värintoisto on mitä on ::)

Jos valaisimen valossa pitäisi tehdä töitä ympäri vuoden, ne kannattaa silloin olla hyvät. "Hetisyttyvyys" ja muka pidempi ikä ovat ituhippeilyä verrattuna siihen, jos niitä oikeasti tarvitsee.

Ledikaukovalot häikäisevät vastaantulijan jo kaukaa, mutta jostain syystä sieltä kaukovalojen päästä ei edes näe niin kauas. Lähellä on valoa kauheasti, mutta jossain vaiheessa se loppuu kuin seinään.

Työvaloina sopisi olla pienitehoisia ledejä siellä täällä, mutta yleisvalaisimena niillä ei ksenoniin verrattuna tee mitään. Joissakin peruutustyövaloina, missä epäsuora valo tulee ympäröivästä maastosta, ledit ovat ihan hyvät.

Mutta jos epäsuora valo tulee jostain kyntöaurojen kiiltävistä siivistä tai jostain muusta työkoneesta, led on vaihtoehtona kauhea.

Vasta tässä vaiheessa esim. metsäkonevalmistajat ovat älyneet miettiä noita valoratkaisuja paremmin. Etusermiin ja hyd.liitoksiin paistava päivä haittaa ehkä hiukan, kun kuormatilassa on yö.
Kasvintuotanto / Vs: Librax tautiaine
: 10.10.19 - klo:14:25
Jos paljon yli kymppitonnin alkaa tulla viljaa hehtaarilta, niin eihän ne mahdu kärryynkään. Joutuis ostamaan isommat kärryt.
Vapaa sana / Vs: Punnitsin maksalaatikon
: 10.10.19 - klo:14:19
Eikö Sepe huomannut, että koko helvetin kauppa on täynnä vaakoja, joista saa lapun. Ja kun kylänraitti on täynnä vaakoja joista saa lapun, sitikan taka-akselin akselipainon saa noilla hedelmävaa'oilla helposti selville. Yksi kaljatölkki kerrallaan, niin ei mene akselit yli vaa'oilla.
Valtiotasolla ei tarvitse huolehtia velan maksusta. Siellä sitä vain otetaan lisää. Ja kun kaikki ottaa toisiltaan velkaa, kukaan ei kohta ole kenellekään velkaa.

Mutta menehä paikalliseen pankkiin ja koita tätä selvittää heille. Ei velat häviä mihinkään.

Tavallisen kansan pitää maksaa velkansa, mutta ei niiden joilla on varaa ottaa kokoajan lisää velkaa. Esim. tissinkoittaja. Eikä nyt mitään kulmunia tällä nyt sitten tarkoiteta!!!!!
Vapaa sana / Vs: kosteuspassi
: 10.10.19 - klo:14:08
"Ennen vanhaan",  muualla kuin ehkä Kartano-Suomessa, ihmiset asuivat savupirteissä, tai maavaraisissa hirsirakennuksissa, jotka vaan pykättiin uudestaan kun hirret alkoivat pehkaantua. Tupajumit ja hevosmuurahaiset söivät, pärekatot pehmenivät, luteet ja russakat pitivät talonväen aktiivisena. Talot myös paloivat helposti, vanha savusauna on nykyään museosäilytyksessä, aikanaan käytettäessä ei ollut kaukana että tuli tarttui joskus saunan hirteen. Vesijohtoa ei ollut kovin monessa talossa 150 v sitten.

Tuota "ennen vanhaan" korostetaan turhankin paljon, usein nämä vanaatikot ovat lähinnä nojatuolitimpureita, oikeita youtubeoppineita itsekin: oli niitä kyvyttömiä ja taitamattomia silloinkin, lattiasienet, lahoava puu, homeet, kaikelaiset kehkoryytymät, tautiset pesät ja nälkäjoukkokuolemat olivat ihmisten vaivoina, nyt laitetaan GPS:ään kasitonnari ja annetaan traktorin mennä, ja korjataan ylituotantoa joka vuosi; taloissa klutataan vesisuihkuilla kolme kertaa päivässä ja saunotaan ainakin kerta päivässä, pesukoneet ja kuivausrummut rumisevat aamusta iltaan, pientalot ovat käytöltään kuin uimahallihöyrykylpylöitä, ja sitten ihmetellään, jos tulee homepilkku kylppärin saumaan.

-SS-

Nyt tuli kyllä paskaa ulos. Ei kahdeksalla tonnilla saa raktoria vaan menemään. Paitsi jos laittaa eka jonkun sata tonttua uuteen raktoriin. Mut jos jonkun vanhan pelaruksen laittaa vaan menemään, niin viisinumeroisia lukuja saa laittaa mötiköihin kiinni.
LED on huono. Hyvin vahva sinisen valon spektri. Siten haittaa näkemistä. Ledissä riittää runsaasti valoa vain vähän matkaa ja loppu onkin yötä. Lisäksi voimakas sinisen valon spektri aiheuttaa silmissä kipua, joka ei ole mikään hieno juttu.

Hehkulanka ja halogeeni tuottavat hyvää valoa, mutta lämmittävät harakoita liikaa. Kaasupurkausvalot ovat parhaimpia valon määrän, näkyvyyden ja tehonkulutuksen suhteen.

Ajoneuvokäytössä se on ksenon valo. Ulkokäytössä suurpainenatrium tai värien toistossa parempi vaihtoehto monimetallilamppu.

LEDissä hyvää on sen pitkäikäisyys, jos se sattuu kestämään. Virrankulutus on vähän niin ja näin, koska mitä isompitehoinen puolijohde, sitä enemmän sen touhuja täytyy jäähdyttää.

Ainakaan vielä ei kaukovalotesteissä ole tullut vastaan sellaista lediä, joka saman tehoisen ksenonin päihittäisi. Se kun ei käytännössä ole tällä hetkellä mahdollista.
Vapaa sana / Vs: Laika, Lada, Marx ja mä
: 09.10.19 - klo:10:37
Hyvä esimerkki suunnitelmataloudesta. Kun ollaan vaan töissä, niin vedetään mutkat suoriksi. Piti olla tosi fanaattinen kommunisti, jos jotain kehitti omin päin.

Siksi kopioiminen oli helpompaa, kun joku muu teki jotain ensin.
Sivuja: [1] 2 3 ... 44