Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 25

Viestit - mustaviiksi

Mielestäni olisi parempi että tilakoko pysyisi kohtuullisena ja perheviljelminä.

Ongelma tahtoo olla että pelkkä navetta ja pellot ei kohta alle 200 lehmän elätä kunnolla yhtä perhettä. Kyllähän laskelmat saadaan näyttämään vaikka miltä, mutta se että saako 2 ihmistä säällisen tulon siitä 365 päivänä vuodessa 8 tunnilla.
20 lehmää ja tuplamäärä peltoa antaa toimeentulon yhdelle, mutta eihän sillä suuria investoida. Tai miten kukakin laskee. Itte tykkään maksaa veroja  ::)

Laskehan tuo 20 lehmää niin, että rakennat tyhjästä uuden navetan ja lähdet sillä liikenteeseen? Kannattaako?

Jo sukupolvenvaihdoshinta pakkaa olemaan sellainen, että 20 lehmän navetalla ei edes yksi ihminen saa toimeentuloa.

Etelässä ei ole oikein mitään jakoa, jos kokoluokka ei ole vähintään kaksi robottia, sillä saattaa saada lainoituksen ja perhe toimeentulon. Mutta saattaa olla, että se parisataa eli kolme robottia pitäisi olla. Pistää kummasti miettimään sitä investointia toisenkin kerran? Siinä tarvitaan vähän muutakin kuin sitä siviilirohkeutta. Pohjoisessa ilmeisesti yhden robon kokoluokka vielä nippa nappa saadaan kannattavaksi?

Ei saada kuin korkeintaan Lapissa. Se että eläkkeelle jäävän mielestä 0€ veloilla 20 lehmää ja 40 hehtaaria elättää. Se että myydessä se luopuja haluaa 500000€, niin elättääkö enää.

Kannattavia yhden robon navetoita asiakas kunnassa , ei leveetä leipää mutta pärjäävät . Kahdenrobon pihatto vaatii lisätyövoimaa ellei isoa lapsilaumaa tekemässä hommia .

Yleensä perustuvat johonkin muuhun tulolähteeseen osittain yhden robon puuhalat. Urakointiin, palkkatyöhön ynm. vastaavaan. Hyvä yhden robotin navetta ei vaadi täysin automatisoituna ihmeelistä työaikaa. Eli voi jopa  pyöriä n. 0,5 henkilötyövuodella. Toinen 0,5 sitten palkkatöistä.
Mielestäni olisi parempi että tilakoko pysyisi kohtuullisena ja perheviljelminä.

Ongelma tahtoo olla että pelkkä navetta ja pellot ei kohta alle 200 lehmän elätä kunnolla yhtä perhettä. Kyllähän laskelmat saadaan näyttämään vaikka miltä, mutta se että saako 2 ihmistä säällisen tulon siitä 365 päivänä vuodessa 8 tunnilla.
20 lehmää ja tuplamäärä peltoa antaa toimeentulon yhdelle, mutta eihän sillä suuria investoida. Tai miten kukakin laskee. Itte tykkään maksaa veroja  ::)

Laskehan tuo 20 lehmää niin, että rakennat tyhjästä uuden navetan ja lähdet sillä liikenteeseen? Kannattaako?

Jo sukupolvenvaihdoshinta pakkaa olemaan sellainen, että 20 lehmän navetalla ei edes yksi ihminen saa toimeentuloa.

Etelässä ei ole oikein mitään jakoa, jos kokoluokka ei ole vähintään kaksi robottia, sillä saattaa saada lainoituksen ja perhe toimeentulon. Mutta saattaa olla, että se parisataa eli kolme robottia pitäisi olla. Pistää kummasti miettimään sitä investointia toisenkin kerran? Siinä tarvitaan vähän muutakin kuin sitä siviilirohkeutta. Pohjoisessa ilmeisesti yhden robon kokoluokka vielä nippa nappa saadaan kannattavaksi?

Ei saada kuin korkeintaan Lapissa. Se että eläkkeelle jäävän mielestä 0€ veloilla 20 lehmää ja 40 hehtaaria elättää. Se että myydessä se luopuja haluaa 500000€, niin elättääkö enää.
Miksi yhden perheen pitää kärvistellä ikioman laajennuksen kanssa, kun muutaman perheen omistama 200 lehmän navetta voisi olla kivuttomampi ? Kasisataset porsitushelvetitkin ovat usein kimppamestoja.
Ei kai siinä mitään järkeä olekkaan jos löytää hyvän porukan. Ei mulla tota vastaan mitään ole ja tohonhan se suuntaus on kai menossa. Mittakaavat alkaa olemaan sitä luokkaa ettei tavan tilalla vaan resurssit enää riitä.

Mielestäni olisi parempi että tilakoko pysyisi kohtuullisena ja perheviljelminä. Siten useampi saisi pitää työnsä/toimeentulonsa. Isot yksiköt joissa paljon automaatiota ja tehokkuutta vie monelta muulta työt. Ja osaltaan vaikuttaa maidontuotannon kannattavuuteen. Tehokkuus ei aina ole hyväksi, sillä on myös kääntöpuolensa. Tottakai eteenpäin täytyy mennä, mutta niin ettei vaaranneta sitä mitä meillä on. Ja jos tosiasia on että nestemaitoa ei tarvita yhtään lisää, niin mihin tarvitaan esim. 600 lehmän yksikköä? Sille ei ole yhtään tarvetta. Kun taas pienemmät perheyksiköt pitävät maaseudun paremmin elävänä ja pienemmät tilat pystyy laiduntaa mikä on maaseudun ekosysteemille hyväksi. Ja tietenkin lehmille ja maidontuotannon imagolle laiduntaminen on hyväksi.

Ongelma tahtoo olla että pelkkä navetta ja pellot ei kohta alle 200 lehmän elätä kunnolla yhtä perhettä. Kyllähän laskelmat saadaan näyttämään vaikka miltä, mutta se että saako 2 ihmistä säällisen tulon siitä 365 päivänä vuodessa 8 tunnilla. Olen nähnyt laskelman että 70 lehmän robonavetta tarjoaisi 3 työpaikan ja elannon, mutta siträ en tiedä onko mitä laskelman takan, kun päivittäinen työaika oli 5h päivässä 5 päivänä viikossa. Siinä jos toinen 5 tuntia 5 päivänä urakoidaan ja kahtena 10 tuntia, niin alkaahan se näyttämään hyvältä. Se onkin sitten eriasia onko siinä järkeä enää pitää lehmiä, kun se urakointi onkin pääasiallinen toimeentulo.
Ei kai se makkaran hintaan vaikuta sianlihan hinta? HÄH? Eiköhän siihen eniten vaikuta pakkasvarastojen koko, eli kumman on saatava pakkaset kesän aikana tyhjiksi.

Nimenomaan tämä. Kauppa tilaa ison määrän tavaraa pakkaseen ja hintaneuvotteluiden aikaan vähentää ostoja teollisuudelta. Siinä alkaa teuraspuolen pomoilla sukat pyöriä jalassa,kun linja suoltaa Hiillosta punaisena ja kauppa sanoo että myynti vähän takkuaa.
Erään lehtiartikkelin mukaan demarit ja kristilliset ajavat lisätila- ja ulkoilma- tai raikasilmavaatimusta pikaisella aikataululla. Muutostyöt rahoitettaisiin uudella kuluttajaverolla (lihavero ?).
https://www.br.de/nachrichten/meldung/union-und-spd-wollen-umfassenden-umbau-der-tierhaltung-voranbringen,3002de278
Jotenkin haiskahtaa, että tässä yritetään koronakriisin yhteydessä saada siihen liittymättömiä hankkeita eteenpäin. En ihmettelisi, vaikka tuollainen menisi läpi.

No jäsenmaksuja nostetaan ja rahat jaetaan niin että saksan ja ranskan maatalousteollisuus korjaa potin.
Kasvintuotanto / Vs: Kalkkia
: 20.06.20 - klo:17:49
En tiedä, mutta kalkin pitää olla hienojakoista, jos siitä haluaa kaiken irti. Ja mieluiten poltettua. Sammutettukin käy.

No ei se ole poltettua tai sammutettua siellä missä pellot on luonnostaan kalkittuja.
Kasvintuotanto / Rahaviljely.
: 20.06.20 - klo:14:55
Pitää parin vuoden periodilla siirtyä kuninkaaliseen kasvinviljelyyn. Raha-kauraa, voitto-Vehnää ja Euro-Hömppää kasvuun.
Niinkuin täälläkin joskus olen todennut kun valitetaan sikatuista että osta sikatila kyllä niitä on myynnissä. Se on vaan "nollasta" huono lähteä. Sama pätee tähän. Se on aika suuri kynnys veivata tuotanto ihan joksikin muuksi kuin mihin suuntaan tilaa on vuosikymmeniä viety.

Sorkkis ei kai tiedä et kyl nautatiloillekkin on ehk niinkuin sikatiloillekkin josta tuo vapaaporsitus korvaus maksetaan. Lisäksi sinne nautatilalle tulee muitakin tukia kuten mainitsemasi eläinpalkkiot tai pohjosessa sitten litratuki..

Mun puolesta asian vääntäminen voidaan lopettaa tähän. Totuus on kuitenkin se että nautatila saa eniten erilaisia tukia, palkkioita ja korvauksia. Että jos jonkun toiminta ei silti kannata niin ehkä on syytä katsoa peiliin miksi ei. On tietysti selvää että markkinat osaavat kyllä ulosmitata tuet mitä tila saa. Niin se tapahtuu kaikilla tuotannonaloilla. Siinä on vaan homma hoidettava hyvin jos meinaa pärjätä. Toisiin leireihin vaan sitä rahaa ja huolta kannetaan enemmän ja se ärsyttää...
Tuottahinnat pudonneet maidontuotannossa ja nyt vielä pitäis tuetkin peruuttaa .  :o

Maatalous perustuu pitkälle urakointi laskutukseen. Eräskin järjestö näyttelee 1 robon tilan tulosta että 50000€ jää viivan alle tulosta ja 3 henkilön yhtymässä työaika on 5 tuntia päivässä per lärvi ja viikovapaat kaikilla. vertailuna toinen missä urakoitsia paikkaa rehuntekoja 2 henkeä vetää 8-10 tunnin päiviä ilman vapaita ja tappio n.50000€ vuoteen.

Eli maatalouden tulosta tehdään siirtämällä alan sisällä olevaa rahaa taskusta toiseen ja osa hommaa leipärahaa sektyorin sisälle viellä prisman kassalta tai sairaan tai kodinhoitajan palkalla. Tämä ei ole terve kehityssuunta.
Periaatteessa maatalouteen pitäisi tuoda markkinatalous väkisi. Tuki systeemiä pitäisi yksinkertaistaa raakasti. Peltotuet pitäisi tasata joka hehtaarille samaksi ja poistaa kaikki viljelykasvi tai prosentti vaatimukset. Viljanhinta jos ei kohtaa kustannusten kanssa, niin silloin voi laittaa pellot apilanurmelle ja kysyä parin vuoden päästä teolisuudelta että kiinostaako nyt. Kotieläinpuolen tukiakin pitäisi irroittaa tuotannosta melko kovasti. maidosta jos ei saa tarpeeksi, niin lehmät umpeen ja katsellaan myöhemmin. Sama sonni puolelle että kiertonopeus erotettava sonnipalkioista.
parsinavetassa lietekuilusta lypsymonttu. Parsieen kohdalle etueste ja ruokintapöytää piotkin poistuminen. 40-50 lehmän parsinavettaan saa melko halvalla suht tehokkaan lypsyaseman kun itse vähän rakentelee. 150-200 lehmän makuuhalli poikima ja siaraskarsinoineen ei mahdottomia maksa. Alkaas päästä siihen varmaan 20 sentin keskihintaan tuotaqntokustannuksissa.

Hyviä ajatuksia muuten. Tuota lietekuilua lypsymontuksi olen itsekin ajatellut, mutta en tiedä onnistuuko se.

Kyseessä on pieni parsinavetta vain 160 neliötä. Ei sinne isoa lypsyasemaa mahdu, eikä hulppeita poikima/ sairastilojakaan.  Vanhaan matalaan osaan ajattelin pikkuvasikan koppeja. Ja muutenkin koko navetan neliöt hyötykäyttöön.

Navetan rakentamisen kustannuksissa suurin ero muodostuu tilan käytöstä. Poikkikäytävät vievät paljon neliöitä varsinkin jos niissä juoma-altaat. Jos pystytään hyödyntämään vanhaa, maitohuone, toimisto, vasikkatilat, poikimakarsinat yms niin neliöitä säästyy. Pihatto maksaa ilman pohjaa noin 700 eur/m3. Tekemällä käytetyn lypsyaseman tai lypsämällä parsissa tarvitaan siihen tilaa. Eläinten keräilytila, mahdolliset yhdyskäytävät yms. eikä saada vanhasta parsinavetosta neliöitä hyödynnettyä vasikoille, poikiville yms. Uusi robo maksaa avustuksen jälkeen noin 90000 eur, käytetty lypsy kunnoissa 70000-80000 eur (ei avustus kelpoinen). Tuolla uuden robon hinnalla saat noin 100 m3 valmista pihattoa eli noin 8-10 lehmä paikkaa (maanrakennus huomioitu).  Tullu kierettyä useassa maitopalatsin avoimissa ovissa ja kun menee katsomaan robopihattoa niin lypsävien ryhmä robottien kanssa vie navetan pohjapinta-alasta  usein vain 50-65%. Takakierto, poikimakarsinat, turhan leveät ruokintapöydät yms vie paljon tilaa. Jos vaan pystyy hyödyntämään näissä tiloissa vanhaa niin säästö on huomattava.

Saman olen todennut itsekin että nykypihattojen tilakäyttö ei ole järin tehokasta. Juoma-altaat voi toki jättää pois, mutta kannattaako.? Jos ne tuo enempi etuja että lehmät juo paremmin, yksi kumpaankin päähän ja ruokinta aidalle vesikippoja.

Eiköhän tuo 700 € sisällä jo ihan pohjatkin.  Nykyisissä hankkeissa isoimmat neliöhinnat ovat ihmisten käyttämissä tiloissa (toimistotilat, tankkihuone ym), jopa yli  1000€ neliö. Ihan sileä kalustamaton betoni (pohjineen) on 300 - 400 € neliö. Jos pääsee rakentamaan halvempia neliöitä niin voidaan liikkua 500-600 € neliöhinnoissa kokonaiskustannuksissa, ei sisällä lietesäiliötä.

no käytännössä siihen parsiriviin mahtuu tuplasti lypsyasemana elukoita. vanhoja milkkareita saa uloskanto hintaan. karkeasti 100 litraa pitää olla tyhjöpumpun tuotto per milkkari. eli joitain 1000 litran pumppuja kun laittaa 4 riviin, niin 30 konetta leikiten pyörittää. maitoputkethan on jo olemassa. tekee vain pesupaikat koneille.
Meijerin osuuspääoman määrän määrää tilan tuottama maito määrä. Rahaa meijerin kassasta lähtee omistajien eli tuottajien suuntaan tilityshintana, jälkitilinä sekä osuuspääoman korkona. Eli korko on osa meijerin tuottoa minkä se on saanu maidon jalostuksesta. Verotuksellisesti kannattaa osa tuotosta ottaa verovapaana osuuspääoman korkona. Jäsen joka eroaa, lopettaessaan maidontuotannon ,niin silloin ei tule niitä litroja, joista tulee katetta vaan ainoastaan toimii rahoittaja, niin kauan kuin osuuspääoma on palautettu.

Tuo mainittu 4% on kyllä todella alhainen, järkevämpää olisi esim. 6% jolloin tuottajien kokonais verotus olisi edullisempaa. Tämä laskisi tosin hieman tuottaja hintaa ja samalla kilpailijoille myytävän KIVI maidon hintaa.

Lihapuolella yleinen korko on 20% osuuspääomalle.
parsinavetassa lietekuilusta lypsymonttu. Parsieen kohdalle etueste ja ruokintapöytää piotkin poistuminen. 40-50 lehmän parsinavettaan saa melko halvalla suht tehokkaan lypsyaseman kun itse vähän rakentelee. 150-200 lehmän makuuhalli poikima ja siaraskarsinoineen ei mahdottomia maksa. Alkaas päästä siihen varmaan 20 sentin keskihintaan tuotaqntokustannuksissa.


Jatkaja.

Siis miten jatkaja voi erota osuuskunnasta?

Helposti. SPV yhteydessä puskea osuuspääoman ja alkaa säästää uutta.
[/quote]

?

Kyse kait jostain yhtymän muutoksesta yhdelle vai?

Normi SPV:ssä  (ainakin reilu 25v sitten) myyjät (lopettajat) irtisanoivat osuutensa ja ostaja (jatkaja) alkoi maksaa omaa osuuspääoma velvoitettaan.

No asia ei mulle kuulu muutenkaan ja periaatteessa jopa ymmärrän kritisoinnin 4/0,25 asiassa, mutta luulisin tuohon nyt olevan järkevät ja lailliset perustelut jossain osuuskuntasäännöissä. Irtisanoneilla ei ole enää riskiä menettää maksamiaan tai jotain ... kiinni olleelle rahalle maksetaan normi pankkikorkoa parempi korko silti :)
[/quote]

No jos sulla on 50k€ tai enenpi sisällä, niin saat pankistakin sille jo korkoa.

SPV:ssä se riippuu ihan miten kauppa tehdään. Tilahan voi siirtyä varoineen ja velkoineen. Silloin voi SPV jatkaja myös purkaa osuuspääoman. Tuskin jatkajalla on pikkurahaa saati isompaa siinävaiheessa makuuttaa tyjän pantina ilmaiseksi.


Jatkaja.
[/quote]

Siis miten jatkaja voi erota osuuskunnasta?
[/quote]

Helposti. SPV yhteydessä puskea osuuspääoman ja alkaa säästää uutta.
Sivuja: [1] 2 3 ... 25