Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Jalkapallo tuli siivuina tornista viikon aikana. siivujen leveys 34mm.
Jotenkin tulee mieleen, että on raha haukanna paskoo kun on simulta vaihdettu uuteen ja kiiltävään noilla viljelymäärillä 
Eikä se mitään sikakalliin vääterin mainospropagandaa esittämällä parane, tai ainakaan talous ei parane tuollaisia rahareikiä ostamalla. Nuokin 35 ha vetelee keväisin parin kolmensadan euron koneella, pistää toisenmoisen osia jokakevät, eikä ole rahaa paljoa kiinni koneissa.
Jotenkin tulee mieleen että on järki kaukana kun tänne erehtyy kirjottamaan. LUULETKO ETTÄ ON KAIKKI JO TÄNÄ VUONNA KYLVETTY?? Tavan nutikka.
Muokataan nyt sen verran että pahoittelut suuresta v****sen määrästä kun täällä taas asioista mitään tietämättömät rupee elvistelemään.
Ja mitä tulee laahavantaisiin niin ei kyllä taida niihin olla paluuta, kiekot menee kuitenkin sen verran hyvin silloin kun pyörii. Ja kevytmuokattussa ei ainakaan simultan laahavantaat toimineet.
Vaikka helpompi niihin oli hitsata ne harddox palat kun noihin kiekkoihin. Tume jc laser vantailla oli kun ostettiin mutta kolmantena vuonna oli täysin sileet jo laaserit. Turhaan tuli niistäkin maksettua.
Vanha simulta myytiin silloin neljä vuotta sitten kun ostettiin jyräcompi. Siitä meni 25vuoden aikana yksi siemenpuolen kiekko rikki.
Apulanta puoli oli laahavantailla ja silloin niiden joka vuotinen hitsaus tuntui kovalta työltä, ei tunnu enää. Simultasta löytyi sivulokerosta myynti päivänä varaketjukin. Oli tosin jo vähän ruosteessa.
Neljäs vuosi tume jc:llä menossa ja nyt voi varmuudella todeta että ei sovellu kivisen maan kylvöön.
Laakereita, jousia, putkia, kiekkoja ja kaikkia muita menee älyttömästi. 35ha kylvetty ja remonttia tehty jo vaikka kuinka tänäkin keväänä.
Joten Mikähän kylvölannoitin kestäis näitä kiviä ja kylvämistä? Vm:stä olen kuullut hyviä kokemuksia mutta mites muut. (eihän täällä kyllä kellään mitään kiviä ole)
Samalla voitais keskustella tume varaosista ja k-maatalouden varaosa osaamisesta.
Mites tuo syyskylvö toimii? Nurmikko ainakin on aina paras kun kylvää syksyllä vaikka kuinka myöhään.
Mielestäni parhaat maan kuohkeutuskasvit on voikukka ja hierakka. Molemmilla vahva juuristo joka tunkee kovaankin saveen. ja viljely helppoa. siemenen saatavuudesta tosin en tiedä.
Onkos minkälaisia sääntöjä nykyään koskien olkien tai kulonurmen polttoa pellolla?
tekis mieli vähän polttaa kun on suo peltoa johon ei keväällä pääse olkia keräämään ja nurmen päältä pitäs ne kuitenkin saada pois.
Ei siihen koneeseen mitään pyörimisvahtia kannata hommata.. Ei sitä niin syvällä tarvii uittaa että karhottimet jumittuisi. Joutuu sitä joka tapauksessa seuramaan niin ihan turha on pyörimisvahti. Ei ne hihnat niin niin nopeesti pilalle mee jos välillä jumittuisikin. Jos en ihan väärin muista niin koko rumpu pitää vaihtaa, jos meinaa saada vahvemmat piikit. Vahvemmat piikit on paljon helpompi vaihtaa kuin ne vanhat piikit. Tosin yllättävän hyvin omassa koneessa on vanhat piikitkin kestäneet ehjänä. Hydraulinen karhottimien nosta melkein ihan välttämätön, jos on enemmän siirtymiä yleisellä tiellä.
Eikö teillä pölyä pellot yhtään... eihän karhottimien pysähtymisistä tarvi välittää mutta kun vetää kymmennen metriä rumpu tukossa niin siellä on niin paljon maata että teettää aina töitä. Toki kellään muullahan se ei koskaan mene tukkoon.
Kivi-pekan uusi rummun ja rungon välinen jousto systeemi vaikutti hyvältä, koska ainut keräämistä hidastava asia eli jumikiven poisto vähenee varmasti. Meillä ei ole rummunpyörimisvahtia mutta kyllä nyt sen ottaisin (saiskohan sen jälkiasennettuna)
Vielä kun saisi ne karhottimet nostaa ylös, vaikka perä ei ole vapaalla, niin silloin olisi varma toiminen vehje.
Itellä ei ole karhotinta eikä mattoperää. Karhotus ostetaan. Olen mietiskellyt itsekin tätä dilemmaa, jos ja kun joutuu silppuria isontamaan. Nykyinen kone syö hyvin kahta kolmekakkosella niitettyä emolehmien säilörehukarhoa (paksumpia kuin D70 asteella tehty). Karhot on yhdistetty Elhon karhottimella, jolla voidaan ajaa siten, että traktori ei tallaa karhoa, mutta molemmat karhot kääntyvät yhdistyessään. Eli jos ostais isomman silppurin ja liitäisi ketjuun mattoperän, jolla voisi laittaa karhot vierekkäin ja yhdistäis kaksi tuplakarhoa karhottimella, jolloin ne kuivaisivat myös alta. Molempien hyvät puolet voisi yhdistää, eikä tartteis ostaa mitään helvetin isoa karhotinta. Onko ajatuksia tai kokemuksia tällaisesta?
Mulla on etu-takakoneyhdistelmä. Tuolla kun ajetaan mattoperällä edestakas niin kaksi tuplakarhoa on aina lähekkäin ja sitten on 6 metriä väliä. Viimesyksynä sateen jälkeen liikutettiin yksiroottorisella karhottimella mattoperäkarheita. Noita tuplakarhoja pystyy yhdistämään jo kerta-ajollakin yksiroottorisellakin. Viimesyksyn sadolla ja kosteudella oli 12 metriä vähän liikaa 1355 JF:lle.
Kuulostaa kustannustehokkaalta. niitätkö päisteetkin jotenkin puljaamalla edestaikaisin jotta voi yhdistää 12metriä?
Pumppuhan on halpa mutta jos pumppaamo tulee johonkin tilakeskuksen ulkopuolelle tarvitsee se oman sähköliittymän. Sen hinta enemmän kuin pumpun ja pumppaamisen.
n.60000/vuosi. Talvella menee tuplat mitä kesällä. Ylittyi joulukuussa eka kerran 1000e rajapyykki laskussa. Mitäs teillä on ollu suurimmat laskut ihan euroissa? Joku 2000e lasku tuntus tosi isolta omissa ympyröissä.
jossain kolmen ja neljn tonnin välillä napsahtaa laskua joka neljäs kuukausi. Meinaa jokakerta itku tulla kun vesiputouksen lasku saapuu.
Kipin kapin sähkö kilpailutukseen ellei ole jo tehty. Aika isoja eroja energian hinnassa.
Mittaustapakin vaikuttaa. Meillä on vuodenaikasähkö. Siirto voi olla kaksiaikainen ja energialaskutus silti yksiaikatariffilla.
Kilpailutus kannattaa tehdä ja vielä tarpeeksi usein. Muutamat sähköyhtiöt pystyvät tekemään mittausta jopa kerran tunnissa. Mielestäni tässäkin ketjussa mainituilla kulutuksilla ei enää kannata olla kiinteähintaisessa sopimuksessa vaan siirtyä pörssisähköön. NordPoolin sivuilta kannattaa käydä katsomassa millaisiin sähkönhintoihin voisi päästä: http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/ALL1/Hourly/
Mitähän yllätys voittoja tuolta voi saada kun eilen aamulla on klo 5-6 199E/Mwh kun muulloin on noin 40E/MWh
Jos meidän lehmiltä kysytään, niin tarkkuussilputtua pitää olla. On tullut tilatasolla kokeiltua seuraavasti: samalta lohkolta tehty sekä muutama paali (niin lyhyeksi kuin koneella vain saa), että tarkkuussilppurilla torniin. Kun keskellä talvea antaa eteen, niin kyllä tuo tarkkuussilputtu kasa menee ensin ja sit aletaan sitä paali tavaraa. Eroa ei siis muussa kuin silpun mitassa.
Ja juuri syöjältähän se pitää kysyä, että mikä kelpaa.
Tosin jokaisenhan pitäisi tehdä tuo koe kotioloissa ja katsoa mitä syöjä sanoo mistäkin karkeusasteesta.
Juuri noin homman voi kokeilla. Vie lehmille erilaisia rehuja ja katsoo mistä läjästä syövät johtajat ja mistä orjat. Pomot eivät lykkää nenäänsä mätään.
Onhan se helpompi syödä lyhyttä jos saa valita mutta jos ei ole vallinnan varaa niin menee pidempikin ihan samalla lailla kuin lyhyt. Näitä on aina vaikea verrata kun lehmäkin on sellainen tottuja eläin että tekee sitä mihin on tottunut.
Moon niin vanhanaikuunen että oon luottanut ristikkoohin joihin pelti vesikatteeksi ja sisäkatoksi vahva vanerilevy ja eristeeksi selluvillaa. 1981 rakennetussa pihattoosassa on alumiinipelti sisällä ja kutteri eristeenä. On pikkuusen palovaarallinen tämä jälkimmäinen .
Turvallinenhan tuo on kun humahtaa niin kerrasta ettei lehmät alla edes tajua katon palaneen.
Eli noin 3 metriä alempana kuin mitä vesi ko. suon ojissa. Tämä tapahtui 60-luvulla, joten kraaterien syvyydessä voi olla vähän valhetta mukana. Kerrottu paloaika heittää välillä 4-10 vuotta, tuo 6 on siis alle keskiarvon
