Lohjalla myös surkein ohra ikinä, taisi tulla positiivisella pyöristyksellä 1500kg/ha. Ceylonia tuli noin 6t/ha rehuksi ja eilen raavin viimeiset Avenue kaurat pois ja sitäkin tuli arviolta noin 5t/ha ja on oikein hyvän näköistä tavaraa. Eikä tarvinnu paljon lämpöä kuivurissa kun painui kosteus alle 12. Tuo ohra jäi kyllä raakasti tappiolliseksi mutta ensi vuonna uusi yritys.

Kiitoksia kohtalotoverille, mulla on tuossa varmaan se isompi ruuvi ja on myös leveet ja paksut kumit alla. Pitänee kokeilla tuota ruuvia siirtää piirun alemmaksi ja taidan fiksailla tuon kolakuljettimen säätöreiän vähän pidemmäksi jotta saa tuota pari senttiä lähemmäs pöytää.
Tuo kapeiden soirojen puinti pitää tosiaan tehdä pöydän reunalla jotta ne korret tulee sormille poikittain niin ne kulkeutuu helpommin sinne kolalle.
Täytyy ensi vuonna kasvattaa paremmat ohrat, se lienee helpoin ratkaisu.

Olipahan taistelu. Oli erityisen surkeaa 2t mallasohraa lohkolla joka kärsi kuivuudesta itämisaikaan ja sen jälkeenkin. Tuloksena harva, paikoitellen erittäin harva ja erittäin matala kasvusto. Tuo aiheutti sen että harvassa kasvustossa lyhyet ohranpätkät ja rikat pääsivät syöttösormien kohdalla kääntymään/katkeilemaan siten että sormet ei saaneet niitä kolakuljettimelle asti ja hetkessä siihen kertyi isompi kasa tavaraa joka pyrki tietty ylöspäin ruuvin takaa ja kolakuljetin muhjasi sen siihen sormien eteen jyvä/olkivelliksi. Ratkaisuna oli ajaa niin kovaa kun 2:lla pääsi (pöytä 390) ja puida niin matalaan kun uskalsi jotta sai riittävästi materiaalia sisään tasaisesti. Silloin kun oli edes jonkinlainen kasvusto ohraa niin tuo toimi hyvin mutta siinä tuli tietysti pikkuisen maakontaktia harrastettua ja sitä myöden tuli porrasaskelia ja kumarruksia kaikkivaltiaan leikkuupöydän suuntaan varsin riittävästi. Mietin lähinnä että mikä tuossa lienee ongelma, vanhan jontikan pöytä söi nätisti vaikka oli miten pientä suljua tarjolla. Seuraavat tarkistin:

• * kaatokela on tarpeeksi lähellä
• *syöttöruuvin korkeus ja etäisyys takareunasta silmämääräisesti oikea
• *sormet säädetty oikealle korkeudelle
• *kolakuljetin vaihdettu viime vuonna, kolat suorat, lyhensin puolilenkin jotta sain kiristettyä siten ettei raavi välipeltiin

Tuntuu että söi vähän paremmin kun oli kolakuljetin liian löysällä (eli hieman enemmän edessä). Tuo pöytä on aika raihnainen, syöttöruuvia on rutattu ja oiottu edellisen omistajan toimesta, samoin kolakuljettimen etupään korkeussäätö on korvattu kempillä, jousi on sentään olemassa eli joustaa ylöspäin ja alakola on mielestäni ihan oikealla korkeudella silti. Voisikohan olla että tuossa on jotenkin noissa korjauksissa tuo kolakuljettimen etuakseli jäänyt liian taakse, tai voiko sillä pellillä joka on siinä kolakuljettimen suuaukon yläreunassa olla joku elämää suurempi merkitys, sekin on vähän saanut siipeensä. Ratkaisu on tietty viljellä kunnollisia kasvustoja mutta niitä ei näköjään joka vuosi tule.
Jos jollain on "ehjä" 8030 niin olisi kiva nähdä kuva siitä miltä tuo syöttösormien ja kolakuljettimen väli näyttää ja minkä mallinen tuo pelti siinä on. Mietin myös sitä että tuossa uudessa kolakuljettimessa on noita kolia tosi paljon enemmän kun vanhassa että pitäisikö tuosta ottaa joka kolmas pois, söisikö se sitten helpommin sellaisen kasautuvan tampun siitä?
Ja vehnät, kaurat sekä tiheät ohrat menee oikein nätisti koneistoon.

Perjantaina aloittelin Ceylonin puintia, näitä sateita kun katsoo niin olis pitäny aloittaa jo keskiviikkona mitta sillon oli vielä puimasta sisuskalut pitkin hallin lattiaa. Puintikosteus oli siellä 21 pinnassa ekassa kuormassa ja satoa näyttäis tulevan yli 5 tonnia/ha. Voi olla jopa lähemmäs 6 kun tuo toinen pala näyttää vähän paremmalta.
Tänään taas jyvät ihan pehmoisia (eilen satoi ainakin 10mm) mutta täytyy koittaa iltapäivällä ottaa pari kärryllistä vaikka öljyä palaakin.

Orasta sadetetaan kerralla 25-30 mm. Pienempi määrä on vain pölyn sidontaa.

Tätäpä aloin itekkin miettiä, pitäis olla joki tai kaivella isompi lampi johon vettä jemmais.

On kyllä kuivaa täällä Lohja/Siuntio suunnalla. Orastuminen oli nopeaa mutta näkee tosi hyvin missä maa on päässyt liian kuivaksi tai on johonkin kyntöuraan joutunut tasaamaan pintamaata. Kun olisi ollut sen verran fiksu että olisi jaksanut kopista nousta toisenkin kerran rapsuttelemaan tuota kylvösyvyyttä niin olis tajunnu pistää sentin syvempään niin ois nuo savitöyrytkin voinu lähteä samaan aikaan itämään mutta niin oli kiire että meni siihen neljään senttiin kaikki.
Huomenna pitäis tulla muutama milli märkää, saa nähdä toteutuuko, pitää käydä ennen sitä huiskimassa loput apulannat ceylonille jos tuota vettä ei ennen jussia tule lisää.
Tuo nopea kuivuminen oli kyllä ihan ennustettavissa kun tuo maa kerkesi sulaa ja alkoi ennen sitä takatalvea valumaan salaojiin niin siellä alapuolella ei paljon hidastetta ollut kun nuo viimeiset lumet hävisi.
Pitäis kaivella tuonne ojan varteen jotain isoja puskurialtaita ja alkaa sadettamaan tanskan tyyliin. 10 ha:lle 5mm vettä olis 500m3 vai mitenkä? 15m x 15m allas reilun 2m syvyydeltä tarviis olla yhteen sadetukseen... Ei mahoton mutta tarviis järeen pumpun  ja deeren perään ja pikkusen putkia. Ja tuolla sais vaan yhden 5mm. Saisko tuohon jotain ravinteikkaan valumaveden kierrätystukea 

Onkos äkkiä tietoa dyna -4 vilkkumalla ilmoittamasta vikakoodista 23 ? Alkoi käsijarrulla huutamaan vaikka suunnanvaihto oli vapaalla. Muuten kaikki toimi normaalisti , kuten sammuttamisen jälkeen kaikki. Tai aluksi huuti summeri vaikka ei käynyt, mutta uudelleen käynnistämisen jälkeen oire katosi , samoin koodit.

Jos tuo oli suunnanvaitoviiksi, niin se temppuilee aikansa ja lopuksi varaa ittelleen parkkipaikan vaikka keskeltä risteystä. Joskus temppuili vuosia ja sitten jäi konesuojaan , kun olis pitänyt lähteä pellolle. Ja nykyinen viiksi ei  monen vuoden vanha edes ole ja ihan ilmainenkaan se ei ole.

Tää tulee vähä myöhään mutta mulla oli just sama vaiva. Tuolla 23 koodilla voi olla useempi syy jotka löytyy vikakoodeista huoltosoftalla. Mulla syyllinen oli kytkinpolkimen kalibrointi out of range, samalla selvis että tuohon oli laitettu se uudempi ohjain eli polkimen asentoanturi, yläkytkin ja toinen alakytkin mene sellaiseen mustaan mötikkään josta tieto menee digitaalisesti johonkin ohjaimelle. Toinen alakytkin on sillon tarpeeton. Tuo musta poksi oli siis hajonnut ja kun sen vaihtoi niin alkoi pelaamaan.
Mittasin nuo kaikki kytkimet ja asentoanturin (ulos tulee 1,37v-4,5v kun syöttää 12v ja veivaa kampea).
Tuon operaation jälkeen voi joutua kalibroimaan kytkimen uusiksi ja siihen tarvii huoltomiestä kun pakko tehdä koneella.. Vinkki: älä irrota sitä asentoanturia jos ei oo pakko äläkä yritä kalibroida kytkintä turhaan, jos syy on tuossa mötikässä niin vaihdon jälkeen toimii suoraan. Jos tuota mötikkää ei ole asennettu niin voi tarvii jotain taikaloitsuja jos sen haluaa laittaa, huoltomies tietää kyllä.

Tuotekoodi: 4374044M1 maksaa joku 97€. Johdot perinteisesti helposti siellä polkimien takana eli kädet naarmuilla ja selkä krampissa kun niitä liittimiä tuhtaa.

Nyt noita hakemuksia saa täydentää, tais olla 27.2. saakka jos en väörin muista. Erillisellä lomakkeella tai jossain tapauksessa vapaamuotoisella viestillä. Muistakaa käydä tekemässä jos keväällä hukkui rastit. Sihteerit auttaa jos on ongelmia.

Mulla on näköjään jäänyt ekojärjestelmätuen kasvipeitteisyys hakematta vaikka luulen kyllä että en oo niin humalassa / sekaisin ollut että sen oisin jättänyt rastimatta, löysin jopa oman muistilappuni johon tuon olin merkannut. Kätevästi tuossa tulosteessa ei näy yksikään noista toimenpiteistä, ainoastaan ekojärjestelmätuki.
No mitäpä tuolla reilulla tonnilla ois tehnytkään.

Vipu väittää että en ole hakenut talviaikaista kasvipeitteisyyttä. En voi ymmärtää. Tarkistan lähettäessä vaikka kuinka monta kertaa että kaikki on oikein. ***** kun vituttaa

Sain reilu viikko sitten puinnit loppuun, onneksi suurin osa ns hyvän sään aikaan. Sato suunnilleen seuraava:

Syysvehnä (ceylon) 4,2t/ha valkuainen reilu 10 - >rehua

Ohra (rgt planet) 3,8t/ha, vihreitä seassa, muuten tyytyväinen määrään. Pieni toivo maltaaksi jos ei jää vihreistä kiinni.

Kaura (Avenue) n 3,2t/ha, jonkun verran itänyttä lakoa, vihreetä vaaksanmittaista, tyhjää jyvää jne. Esiputsarin putken alla melkoinen karhe kuivatuksen jälkeen, varmaan neljäsosa pölisi pihalle mutta nyt kauraa ilkeää edes katsella, puidessa näytti ihan hirveältä. Pahinta lakoa ei saanu edes puitua, olis pitänyt perunannostokoneella ajaa.

Länsi-Uudellamaalla näin. Sitten vaan odotellaan että hinnat laskee.

Maanantaiaamuna mun Ceyloni oli kattavan yhden otoksen perusteella 19% =>puimaan, ja tuulen ansiosta viimeinen kärry oli varmasti jotain 17 tai alle.

Perinteisesti ekana päivänä enemmän aikaa pellin alla kun ohjaamossa. Heti kärkeen 8030:n roskaelevaattori tukkoon yläpäästä, oli vissiin jääny jätkiltä putsaamatta viime syksynä. On muuten harvinaisen hankala paikka putsata, tuossa sais olla luukku etupuolella. Ja heti kun laakeriliike sulki ovensa niin leikkasi silppurin remminkiristimen laakeri kiinni. Moponetistä onneksi löytyi.

Tieltä kasvusto näyttää ihan hyvältä mutta paikoin harvaa on ja tähkät lyhyitä, jos tuosta saa yli 4t/ha niin hyvä. Kesäkuulla kun olis tullut yksikin sade niin olis varmasti parempi.

Ceylon tässä illansuussa 15,0% Wilellä mitattuna. Tuli kyllä semmoisen ruskeana suhinana torvesta, että paikkansa pitänee. Hermot petti, kun olisi pitänyt lähteä aukealle pitemmälle jatkamaan, puin vain talon ympäriltä mäenrinnettä ja vein puimurin suojaan ja kärryn vajaan. Eivät muutkaan syysvehnää olleet ottaneet.

Ruista puivat kaikki, jotka vaan ehtivät. Pari Sampoa ehtivät päivän aikana hyvinkin 40 - 50 ha puimaan, ja puivat vieläkin, lähistön luomutila otti pikku-jontikalla luomurukiit pois, ja semmoinen muutaman sadan hehtaarin ruisaukea oli työn alla rumpupuimurilla, ykköstien seutuvilla, hitaasti kulki sentään, ehkä lakovilja vähän hidastaa. kun on kymmenen metrin pöytä. Satotasosta en osaa sanoa, pölisee kovasti, ehkäpä ei ihan kahdeksaa tonnia tule, kärryjen täyttymisestä päätellen.

-SS-

Tarttis kylvölannotinta päivittää, joko tulen nova compi,  tai
Wädestaedin rapidi,  käytettyä hakusessa, uusien hinnat kun on
Pompsahtanut poskettomiksi.
Joka koneessa heikot kohdat, mitä tumen nova combissa kannattaa
Tarkistaa ensimmäisenä (piilevät viat!)  yleiskunnon näkee kyllä
Päällepäin.
Pääsääntöisesti muokatulle maalle kylvö,  perinteinen kyntö ja äestys.
Vantaisto kohtuullisen toimivan oloinen.

Ite hankin muutama vuosi sitten alkupään 3 metrin Rapidin ja ainakin Junkkarin sivupyöräkoneen jälkeen tuo kone on kyllä huomattavan paljon parempi ja painavampi.
Plussia:
- kunnon rautaa
- vantaat ja kiekot kestää ikuisuuden ja on semihalpoja orkkiksena
- saa painaa 12kmh jos ei ole ihan tyhjä kone ja jäykkä maa

Miinukset:
- painava, kulkee 120hv:llä sujuvasti
- kiekkokone jäykällä rungolla vaatii tasaisen pohjan
- vanhoissa jyräpyörästö yhdessä rivissä, lauttaa mutaa pehmeillä paikoilla
-uudemmissa myös koneiston käyttövoima isolla rautakiekolla, mulla  on kumipyörä etukiekkojen välissä mutta on toiminut hyvin sekin


Ite ostin tuon alle 10 tuhannella ja oon joutunut vaihtamaan ketjun ja laakeroinnin käyttövoiman puolelle ja hommasin vantaat kampanjasta ja oon ootellu milloin vaihtaisin. Niin ja kompuutterin virtakytkin hajos, motonetistä löytyi noin 5 eurolla.
Junkkariin (2,5m) ois maksanu siemenvantaat jotain 3 tonnia.

Lainaus käyttäjältä: eevertti - 06.12.22 - klo:07:14

Kyllä sen viljan hinnan tuosta vielä täytyy nousta🤔
Ukrainan tilanne näyttää pitkittyvän ja pitkittyvän ja lisäksi euroopassa oli ennätyskuivaa. Ja kun lannoitteistakin on pulaa niin pakostakin tulee pula myös viljasta.

Turha miettiä tommosia. Kaikki tieto minkä sinä tiedät on markkinalla. Ja markkina muodostaa sen futuurin hinnan tietojensa perusteella.

Kotimaan sato oli reilusti kulutusta korkeampi eli itseasiassa Suomen hintataso on edelleen Eurooppaan verrattuna korkea. Selitys on nollavarastot kauden alussa. Nekun saadaan normitasolle niin..

No nythän tää viljelyn kannattavuus on noussut taas selvästi kun viljan hinnat juoksee alaspäin jo ainakin toista viikkoa. Pitänee neuvotella ohralle joku uusi koti, kaurat saa jäädä ens vuoden puolelle ellei tuo lasku jatku tuota vauhtia.

Eiks se syysvehnän kylvöaika ole vasta kuukauden päästä siellä Lounais Suomessa? Eiköhän se siihen mennessä ehdi vettäkin työntää, että maa pehmenee..

Tähtäilen kylvöä sinne 20.9. +-5 päivää eli aikaa on vielä hyvin mutta sääennuste näyttää vaan kuivaa seuraavat 10 päivää ja parin edellispäivän 5mm sade ei kyllä kastellut mitään. Toivottavasti vettä tulee vielä ennen kylvöjä. Pitäiskö ajaa 15.  päivä puimakone pellonlaitaan, se yleensä nostaa sadepilviä...

Mitäs arvon kolleegat on mieltä syysvehnän muokkauksesta savimaalla, ja varsin kuivalla. Täällä Lohjan nurkilla ei tuota vettä ole montaa milliä tullut viimeiseen kuukauteen joten ei hotsittais alkaa noita savilohkareita murjomaan kyntöauralla. Kultivointia olen kokeillut aiemmin joskin kosteampaan maahan ja se toimi kohtalaisesti, miten mahtaisi lautasäestys toimia jos sen saisi vaan puremaan maahan?
Itselläni on vähän skeptinen suhde tuohon saunakukkien multaimeen (lautasäkeeseen), joskin tuo lohko on melko siistissä kunnossa tiiviin ohrakasvuston jäljiltä. Ei siis huvittaisi myöskään mitään syysrikkatorjuntaa tehdä..
Kyntöhän olisi paras vesitilan tekijä mutta tuo maaperä on vaan kuivana melko mahdoton kynnettävä ja vielä mahdottomampi muokattava jos ei vettä tule reilusti. Joskus katkoin äkeen piikkejä kuivassa savilouhikossa aikani kunnes runnoin lautasäkeellä lohkareet pieniksi ja siten sain syysrapsin siemenet kylvettyä ainakin silmiltä piiloon. Eihän ne tietty itäneet ennen kunnon sateita..