Mitenhän mahtaa nuo aloitustopikin 1200 saksalaista asiakasta ajatella? Kuten aiemmin mainittua, heilläkin on ollut varmaan sen 50 vuotta aikaa harjoitella yhteistyötä niin urakoitsijana kuin asiakkaanakin  Meillä täällä Suomessa koko urakoinnin ammattimainen toiminta on vielä niin alkumetreillä yo. tapaukseen nähden niin urakoitsijana kuin asiakkaana olemisen osalta muutamia pioneereja lukuun ottamatta, Suomessa kun ei ole kovin selkeää kulttuuria olemassakaan urakoinnille tai sen käytölle. Jokainen kokeilee tyylillään, niin urakoitsijana kuin asiakkaana olemista, vaihtelevin kokemuksin. Mitä kannattaa tehdä ja kannattaa jättää tekemättä molemmin puolin, tulee vain onnistumisten ja erehdysten kautta, valmista sapluunaa ei helpolla muualta haeta. Harva on hakenut mallia tai edes haluaa hakea sellaisista kulttuureista, joissa urakoinnin käytön historia on jo pitkä kuten esim. tuo Saksan koneasema, säästää aika monta karikkoa helpolla kun käy ja kyselee. Toiminnan periaatteet on samat vaikka kokoluokat onkin osin erilaisia.
Tilojen osalta vierailuja kannattaisi ehdottomasti laajentaa koneasemien asiakkaiden tiloille ja tentata niitä miten on mennyt jne.  Moniko ilmoittautuisi mukaan, jos järjestetään asian edistämiseksi Agronet lukijamatka sopivaan kohteeseen "asiakas & urakoitsija" - teeman pohjalle, pari käyntiä koneasemilla ja useampia tilakäyntejä heidän asiakastiloilleen, eri kokoluokista? Voin järjestää jos tarpeeksi kiinnostusta.

Saksan, Tanskan ym. aktiivisten alueiden isot koneasemat on kasvaneet nykymittakaavaan vuosien saatossa, tulitteko reissulla kysyneeksi milloin aloitusviestissä mainittu paikka oli perustettu? Tanskassa käytiin vastaavalla Koneasemalla ja portinpielen perustuskivessä luki 1947... Eli vajaan työntekijän verran vuodessa. Hyvä palvelu lisää kysyntää hiljalleen eikä koneasema-periaatteella toimivista urakoitsijoista(ei siis ole omaa viljelyä tai muuta vastaavaa toimintaa, vaan 100% konepuolen palvelu) kukaan ole hommiaan perustanut kerralla kovin isoon mittakaavaan. Jos en väärin muista niin jossain maito ja me- lehden jutussa oli selvitetty pelkästään urakoinnilla toimeen tulevien yritysten liikevaihdot Suomessa, 100 000 euron ylittäneitä oli jotain 10 kappaletta pari vuotta sitten eli aika alkutaipaleella ollaan... Kysyntää tosin hiljalleen löytyy kun tilakoot kasvaa ja muuten kehittyy. Jos samaisen saksalaisen koneaseman koneissa kiinni olevaa pääomaa kysyy niin ei mahda paikalliset pankin sedät oikein innostua rahoittamaan edes murto-osaa, koneasemat toimialana on vielä suhteellisen tuore käsite Suomessa eikä se tietysti helpota rahoitusten järjestämistä. Kysyntäkin muodostuu hiljalleen ja luottamus pitää ansaita pala palalta, lehdissä tai netissä mainostamalla ei juuri puhelin soi. Ja kun aikataulut pettää niin palautetta kyllä tulee, pahimmillaan menee asiakas.  Toiminnan laajentuminen on niin monen tekijän summa, että ei voi sanoa vain että joku on ostanut paljon koneita. Vielä tyhmempää on lisäksi kadehtia sitä. Eiköhän jokainen joka maasta leipänsä repii ja työnsä tekee koneilla tai ilman ole hatunnoston arvoinen, kun katsoo tätä nykyisen yhteiskunnan menoa... Itse kun on koneiden kanssa päätynyt leipänsä tienaamaan niin on lakannut kadehtimasta koneita tai tekijöitä, paremminkin oppinut arvostamaan kun joku haluaa tehdä töitä. Maataloudessa sentään pärjää vielä maalaisjärjellä ja ainakin meidän asiakkaiden kanssa on mukava tehdä töitä.

Lainaus käyttäjältä: Koneasema - 13.10.11 - klo:00:37

Urakointia pitäisi ehkä kehittää siihen suuntaan kuten tilitoimiston käyttöä tilalla. Tila on vakuuttunut heti lähtiessä siitä että tilitoimisto osaa hommansa vähintään yhtä hyvin kuin tilakin, jos ei jopa paremmin. Ja sitä osataan myös vaatia ilman erikseen mainintaa. Tilitoimistot käyvät jatkuvasti kursseja, seuraavat lainsäädäntöä ja kehittävät toimintaansa että tilanne säilyy kuten odotetaankin, homma yleensä toimii. Siellä ollaan ammattilaisia, ei riitä että osaa käyttää tietokonetta.

 Miten onnistuu?

Ei onnistu. Joku "täppäri " tekee paalin pari euroa halvemmalla. Ajaa koneet muutamana kesänä loppuun ja lähtee muille työmaille, kun huomaa, että rahaa ei jäänytkään.

Urakointi suomessa tarkoittaa sitä, että tehdään halvalla. Muuten ei tule urakoita.

Sen halvemman täppärin tilaa asiakas tekemään, missä vika? On kyllä kieltämättä joskus käynyt mielessä että palveluntarjontaa pitäisi olla kahdella tyylillä: Halpa hinta laadun yms.  kustannuksella ja sitten erikseen laatutyö oikealla hinnalla ja katsoa kumpaa kysytään enemmän. Toistaiseksi on ollut tavoite vain viimeksi mainittuun tyyliin, kun ei luonto anna periksi eikä ole tarvettakaan. Nykyisellään lietteen sijoitusta tehdään täälläkin kahdella tyylillä: halvalla sinnepäin ja oikealla hinnalla laatutyötä vaikeissakin olosuhteissa, kuten esimerkiksi nyt. Teettäjät yleensä myös jakautuu kahteen leiriin, tukioptimointi ja aktiivitilat. Arvatkaa kummat on kumpaa tyyliä vailla.. Ja olemme ainoastaan kiinnostuneet aktiivimeiningistä.
Ps. VMS1 kirjoitta asiaa, lähteekö joku tuohon? Apejuttu voi olla arka alue, mutta muuten.

Urakointia pitäisi ehkä kehittää siihen suuntaan kuten tilitoimiston käyttöä tilalla. Tila on vakuuttunut heti lähtiessä siitä että tilitoimisto osaa hommansa vähintään yhtä hyvin kuin tilakin, jos ei jopa paremmin. Ja sitä osataan myös vaatia ilman erikseen mainintaa. Tilitoimistot käyvät jatkuvasti kursseja, seuraavat lainsäädäntöä ja kehittävät toimintaansa että tilanne säilyy kuten odotetaankin, homma yleensä toimii. Siellä ollaan ammattilaisia, ei riitä että osaa käyttää tietokonetta.
Suurin osa urakoitsijoista puolestaan odottaa että tila neuvoo kaiken mitä tarvii tietää, kunhan osaa ajaa traktoria tai jotain konetta jotenkin. Varsinaisesta säilörehunkorjuusta ja sen laatuasioista ei tarvitse ihmeitä tietää ja aina voi sanoa että ei vaadittu tai neuvottu tarpeeksi jne ja huono kelikin + Kiire. Entäs jos urakoitsijaan voisi suhtautua kuten tilitoimistoon, kouluttautuvat, kurssittautuvat ja kiinnostuvat laadukkaan työn tekemisestä = hankkivat tavalla tai toisella rautaisen ammattitaidon, johon voisi luottaa kuin tilitoimistoon? Laatu ja hinta voisivat olla naimisissa, vastuu pitäisi olla enempikin tekijällä ja sidoksissa hintaan. Tilaltakin vaaditaan myös rohkeutta kysyä" Otatteko huolehtiaksenne tämän tilan rehunkorjuut, niin myötä kuin vastamäessä?"... Tähän ei tosin ole nykyisellään luottamusta monessakaan tapauksessa, mutta siihen suuntaan kiinnostusta pitää kallistaa. Siinä olisi urakoitsijoille haastetta, kuten myös tiloillekin. Ja kaikkihan onnistuu niin kauan kuin halua löytyy, vaikka aikaa ottaa ennen kuin yleistyy. Ja tämä pitäisi nimenomaan huomioida kun laskeskellaan ja tuumaillaan että miten teettää ja kenellä, hinnan lisäksi. Miten onnistuu?

Ny nukkuun, aamulla tekemään sijoitustoimintaa. Lietteen osalta.  

Onko kukaan muuten laskeskellut sellaisia tekijöitä että paaleista puhumattakaan noukkarin ja ajosilpun ero ruokinnassa kovalla keskituotoskarjalla on jopa 6 ltr/päivä elukkaa kohden?
Perustuu faktaan, ei luuloon. Voin esitellä epäileville tarkemmin yv:n kautta. Suomessa tutkittu ja tarkkaan, ei vain huudella ettei konemarkkinat kärsi
Urakointi tietysti epäilyttää aina
Onko koskaan käynyt mielessä että kustantaisi jollekin tekijälle 200 sijasta 300 eur/ha tarkkuussilpusta sillä ehdolla että Laatu on päätekijä, ei äkkisuoritus? Saattaisi löytyä laatutekijöitä... Ja ylläolevan esimerkin pohjalta takuulla edullisin. Muutama sopimustila niin aikataulut ym. toimii, ei tarvi repiä 3000 ha vuodessa vesisateessa.... Kaikki voittaa?
Rehuanalyysi mittariksi ja selkeät tavoitearvot urakoitsijalle tietoon(realistiset). Jos tulee paskaa niin hintakin on paska?
Tosin, 10% urakoitsijoista ehkä tietää mikä on rehuanalyysi, valitettavasti. Hintataso ei laajemmin houkuttele alalle rehunkorjuun ammattilaisia, naapuriapua kylläkin.

Lainaus käyttäjältä: +250 - 12.10.11 - klo:19:29

Paikallinen paalimies ajelee 14e paali.Sisältää niiton,paalauksen käärinnän ja verkon.Happoo menee 1,5l/paali.

Miten paljon sinä laitat tuota muovia kun kustannus on noin kova?
Mulla menee noin 5,5€/ha muoviin kun laittaa yhden muovin alle ja kaksi päälle.. 1900m3 kuution aumaan menee muovia noin 830€ edestä alv 0%

Mites tuohon paaliin happoa 1,5 ltr per paali ja 1300 kg kappale?

Ja tuon 5,5 e/ha uskon paremmin kans. Siiloon kaiketi vielä vähempi?

Mainituilla sadoilla ja muovin hinnoilla:

Paalaus 213 + alv, sis muovin.  (15 kpl/ha = 20 tn ha?)
Noukkari 185 + alv, sis muovin  (muovi 15e/ha)
Ajosilppu 215 + alv, sis muovin  (muovi 15 e/ha)
Happo sama kaikille.
Suunnilleen näin?

Vertailun vuoksi:
Paalausketju n. 100 - 150 Keur + 2-3 hlö
Noukkariketju n. 200-250 Keeur + 3-4 hlö
Ajosilppuketju n. 700-800 Keur + 7-8 hlö

Ei ihan linjassa... Laatutekijöille ei tahdo löytyä kysyntää, ainakaan vielä? Nyt en siis tarkoita muutaman paalin tekoa äkkitarpeeseen vaan siis yleensä?

AIV-happo 5 ltr/ tn normaalisti.

Parhaat niittää 30 + alv ja karhotus 17+ alv jne.

Ajosilppurikorjuu liikkuu jossain 200 + alv tietämillä täälläpäin. Sisältää niiton, karhotuksen, ajomatkat siilolle jotain 3-4km asti sekä siilolle pyöräkoneen, 10 - 16 tn.
Hapot ja siilomuovit ei sis. hintaan.
Laatutietoiset nopeuttaa kuivamista vielä pöyhimellä. Olisko pari kymppiä lisähintaa rahtina ja syysnurmille huippuhyvä.

Onko kallista?

Laatuerot paali vs. noukkari vs. tarkkuussilputtu voi kysyä Valiolta.

Mehtät on vielä puimatta. Kaikki 2 ha.

Sano muuta
Hurjasta maineestaan huolimatta aika normi määrä hehtaarille oikealla tavaralla lienee 30 tn nautaa tai 20-25 tn sikaa, jotta pysyy viljat pystyssä ilman harusvaijereita....

80 tn/ha antaa Vredon automatiikka laittaa ja piiloon menee Wifon multurilla kynnökselläkin, äestää ym. voi muutaman tunnin päästä. Usein kyseessä on vanhat etäkaivot sadevesineen, pesuvesi/lietekaivot ym. Typpi jää 95-100% talteen määrästä riippumatta, joten analyysistä näkee mitä peltoon menee.
T. Nivalan pojat

Uunituoreet MTT tulokset kourassa lietteen multauksesta nurmelle 2010: Analysoitu, Vredolla mullattu lietteen typen hyöty = apulannasta hyödynnetty typpi kg. Eli jos laittaa esim. 90 kg typpeä lietteen muodossa tai esim.NPK lannoitteena, sama ry-sato hehtaarilta + hyvät sr-analyysit molemmilla. Letkulevityksellä sama 90 kg, niin puuttui jo 25% sadosta. Siitä voidaan jo päätellä miten käy viuhkalevityksen ry-sadolle.  Voin lähettää tulokset jos joku haluaa tutustua.

2011 kesällä jatketaan hyväksyttyjen multausmenetelmien erojen tutkimuksella, bomech, yksi-kiekko, yksi-kiekko kartio, kaksoiskiekko jne. Käytännössä siis multaimet laitetaan riviin, Agronic, Joskin, Bomech, muita mitä löytyy ja Vredo. Sitten katsotaan miten käy typelle, ry-sadolle, sr-analyysille (vhbi, jne.), kuiva-aineen riskille joutua rehuun ym, eri maalajeissa märissä ja kuivissa olosuhteissa. Ei ole tällä alalla varaa olla merkkiuskollinen, näistä edullisin & varmin menetelmä voittakoon. Sen verran olen kuitenkin ennakkoon jo vedonlyönnin kannalta asiaa lähestynyt, että toinen Vredon traileri on tulossa kevääksi. Eli kapasiteettia on reilusti ja uusia kohteita haetaan vielä maaliskuun ajan, vink vink.

Yleisesti on huomattu että jos jakaa tilan viljelypinta-alan lietekuutioilla/vuosi, niin harva ylittää 40 tn/ha? (Laskennallinen nitraattiraja ylittyy vasta jotain 56tn/ha kulmilla, MTT) On kuitenkin nurmilohkoja ja KASVU-nurmilohkoja, eli kun lohkon ph:t, vesitalous ym tekijät on kunnossa, niin hyväsatoisille lohkoille enempi lietettä ja heikommille vähempi. Takaan ja allekirjoitan, ettei huonoja tuloksia. Yleistä on lisäksi 100 kg salttulisä/korjuukerta, niin tulee tavaraa.
 
Fosforin kannalta typen haihdunta on olennaista, koska fosfori ei haihdu. Haihtunut typpi rajoittaa satoa ja näin fosforiakaan ei kulu kuin satotason mukaan. Kun taas typpi jää kasville käyttöön ja siten satotaso nousee, niin fosforiakin kuluu enemmän. Vastaavasti edellä mainittu letkulevitys jättää 25% sadon fosforia enemmän peltoon kuin mullattu liete tai vs. korjattava ostotypellä.

Mielenkiinnosta, ynnätkääpä tilan vuotuinen lietemäärä ja koko viljelypinta-alalla jakoon, paljonko tekee hehtaarille?

Joo, täällä on sellainen sopu että ay porukoille ei myönnetä enää palovakuutuksia
Vähentää olennaisesti lakko-henkeä