Onkohan Yara ja Belor riippuvaisia idän tuonnista?

Vanhasta varpajyrä-äkeestä mallia, järeyttä tuplat se mitä vanhoissa 80-luvun Potiloissa oli. Etummainen jyrä silppuaisi kuivaa sänkeä ja takajyrä pienisi kokkareet.

Kyllähän aika moni asia saadaan ratkaistua hankkimalla juuri sopivaa kalustoa millä saa työn tehtyä ja mielellään nopeasti sekä liikaa itseään rasittamatta. Tulee vain aika kalliiksi.

Täysin riskittömille korkosijoituksille alkaa samaan jo 3,5% korkoa, että se on aivan vähimmäis määrä millä voi laskea viljelyyn sidotun pääoman kulun per vuosi.

Varmasti moni ajattelee tätä maanviljelyä kassavirran kautta, jos rahaa tulee enemmän kuin menee ollaan tyytyväisiä. Ja jos se ylijäämä riittää sen tasoiseen elämään mihin tyytyy niin kaikki hyvin.

Miten tuollaiset yli 40-vuotta vanhat sähkömoottorit, jotka nyt toimii ok. Olisiko niitä syytä huollattaa, tarkastaa tai vaihtaa ennakoivasti?

Meille tuli joskus vuonna  kauan sitten tuon koon tilalle Härmänpelto  nimiseltä firmalta ripakuvioiset, niillä oli niitä ihan valmiilla vanteella. Ja noi oli ihan vyörenkaat, continentali muistaakseni

Ei tuo huono sato / kato kyllä vielä hinnoissa oikein näy. Onko sitten teollisuudessa varastoissa tällä hetkellä tavaraa ja jo ostettua mutta toimittamatonta tavaraa syksyn tarpeiksi?

Jaa se suojavyöhykkeetkin pitäisi niittää ja korjata 31.8 mennessä, kun ennen oli että kasvukauden aikana. Niin että pitäisi nyt (märän) puimattoman pellon läpi ajaa niitto- ja korjuukoneet vyöhykkeelle eikä odottaa kunnes muu pelto on puitu...

Tällä kaudella noi päivämäärien asettaminen ja kyttääminen näyttää olevan hallinnon tärkein tehtävä.

Noiden valvominen sopii tähän satelliitti ja tekoälyn systeemiin, tarkkuus ei vielä riitä pientareiden mittaamiseen

Ruotsissa samaa vikaa ja siellä myönnetty poikkeuslupa nimenomaan ruiskutukseen vihreitä versoja vastaan, (glyfosatmedel mot grönskott).

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3b15ed19-1659-42e2-a896-8e9ac59c1748

Itseasiassa ei. Tulee ajettua pientareet samalla.

Mut asiahan selvisi. Kuva nykytilanteesta ja lisätietoihin niittopäivät. Ehkä joku kaivaa sit vanhat satelliittikuvat arkistoista ja tarkistaa tilanteen..

Ei tämä itseä sinänsä ahdista, kun tiedän et asiat on tehty. Jos olisi niittämättä niin silloin tietysti tilanne olisi toinen. Mut onhan täs viel melkein pari viikkoa aikaa niittääkkin. Hyvähän tää systeemi on et ei tarvii tarkastajien tulla vartavasten paikanpäälle. Tietysti se hieman mietityttää et mitähän ens kaudella sälyytetään meidän tehtäväksi kun pää on saatu auki..
[/quote]

Ensi kesäksi sovellukseen on tulossa velvollisuus ilmiantaa muiden lohkoilla havaittuja puutteita

Ei kai noita satelliitin kuvia mikään inhimillinen olio siellä tutki, tekoäly vertaa kasvustojen biomassan muutoksia. Ja jos ei muutoksia  ole niin lähettää selvityspyynnön.

550 € alv. 0 % Y10 ja Y25, 14.8.

Nousua avauksesta alvin verran

itää se

Imupainelietsojakin ontehokkaita, jotka on uutena kalliita.  Niiden todellinen teho on murto-osa ilmoitetusta. 11kw tehoinen imupainelietso on kuuden metrin korkeuteen  muutaman metrin imulla  hitaampi kuin kymmenen sentin ruuvi 2,2kw moottorilla.

Siilon täytössä ei sitä imua tarvita, pelkkä puhallus  riittää. Vaikka jää se teho sittenkin pienemmäksi kuin vastaavan moottoritehon ruuvilla.

Nyt oli tullut lista Ruokaviraston sivuille sovelluksista:

Ympäristökorvauksen valinnaiseen tilakohtaiseen toimenpiteeseen kelpaavia sovelluksia ja ohjelmia on listattu alle. Listaa voidaan päivittää tarpeen mukaan. Viljelijällä tulee olla viljelyksessä sitä kasvia, joiden kasvitauti- ja tuhoojatilannetta käytössä olevalla sovelluksella voidaan seurata.

LukeKasKas
RapsiApp
Minun Maatilani- WisuEnnuste
AgAssist
Cordulus Farm
Xarvio scouting
Agriportal
Listaa päivitetty viimeksi 1.6.2023
https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/peltotuet/ymparistokorvaus/ymparistokorvauksen-sitoumusehdot/ymparistokorvauksen-sitoumusehdot-2023/#kasvintuhoojien-ja-kasvitautien-seuranta--ja-tunnistussovellukset--toimenpiteeseen-kelpaavia-sovelluksia