Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Uskoakseni hyvin suuri osa kuluttajista haluaisi syödä suomessa tuotettuja elintarvikkeita, on jopa tärkeämpi valintaperuste kuin hinta. Siis kotimaista, hyvistä raaka-aineista hyvän makuista ja terveellistä. Elintarviketeollisuus vaan tykkää tehdä lihatonta makkaraa, mautonta leipää yms. mitä vaan halvalla kasaan saadaan.
Kerronpa tarinan asiaa sivuten vuosikymmenten takaa ollessani harjurina. Talossa varallisuutta näytettiin ulospäin mm. autoilla, traktoreilla, pihan laitolla, mutta joissakin pikku asioissa venytettiin penniä. Kuskasin risuja salaojitettavalta pellolta pois, viimeisellä kuormalla piti mukaan kuormaan ottaa pari lapiota, matkalla lapio putosi, jäi kärryn pyörän alle, puinen varsi poikki. Nolona isännälle näyttämään, lupasi ostaa uuden varren kun kaupoilla käy. Meni jokunen päivä, isäntä palaa ostos reissulta kiukkuisena kuin kimalainen. Olisi pelkkä varsi maksanut melkein saman kuin koko lapio, ei ostanut. Siitä samoilla lämmöillä sikalan nurkista etsimään toista lapiota elimenluovuttajaksi. Lopulta löytyy alumiini kuuppalapio jolla on sen verran lantaa työnnetty että pesää on muurauslusikan verran jäljellä. Minulta meni sitten ainakin puoli päivää niiden yhteen naittamisessa. Koko loppu kesänä en siihen lapioon koskenut koska se "uusi" varsi oli täysin laho.
Kyllä ne kiintiöt on myytävä päivän hintaan pois, eihän niitä muuten saa varallisuudesta pois. Ymmärrän että kyrsiihän se tappiolla myydä. Myyntihinta on tietysti verotettavaa tuloa, sisältyykö "alvi"?
Hups, niin haihtui kuin pieru Saharaan, eikä siitä mitään tuloista vähenettävää tappiotakaan synny. Näin se käytännössä täällä AB-alueeella meni jo vuosikymmen sitten.
nii saako kaupantekokuluista mitään verotuksessa vähentää.
Kaupanvahvistajan palkkio nyt ainakin.
Seuraavaksi salaojien kimppuun, jos niitä on.
Onko joku saanut kaupanvahvistajalta kuitin, käteistä haluavat ja taskuun sujahtaa.
Kävisin ensin lakimieheltä kysymässä realiteetit ja pyrkisin sitten maanomistajan kanssa neuvotteluratkaisuun. Vai onko tilanne jo niin tulehdutettu että lakimiehille on tiedossa vuosiksi voita leivälle.
Tuos oli Aamulehti/Iltalehti kaivanut lumettomat joulut Tampereellä 1930 vuodesta alkaen. Olin näkevinäni sellaista säännönmukaisuutta että 30-,50-,70-,90- ja 2010-vuosikymmenten alkupuolella oli aina useampi lumeton joulu.
Muistanko väärin että kesällä oli jossain ohjeessa määritelty yläpuolisen valuma-alueen koon mukaan valtaojan kelpoisuus tässä yhteydessä? Toisekseen tietääkseni ainakin Hämeen alueella maataloussihteerien piti tarkistaa kaikkien suojavyöhykelohkojen kelpoisuus ennen varsinaisten tarkastusten alkua.
Minulle mataloussihteeri sanoi ettei voi ilmoittaa kasvipeitteiseksi vuokralohkoa jos sopimus päättyy ennemmin kuin kasvipeitteisyyden muokkaus on sallittua keväällä.
Mielenkiintoista että viljelijät suhtautuu aina huumorilla tilanteisiin joissa on tullut kusetetuksi. Jos vertaisi vaikka tilanteeseen jossa AKT:n työehtosopimukseen työnantajapuoli kirjoittelisi puolet ominpäin uusiksi.
Jospa joku tänä keväänä innostui suojavyöhykkeistä ja päätyi tekemään sen huolellisesti kylvämällä apilanurmea suojaviljaan vaikkapa 20% pinta-alasta. Ensi keväänä siitä sitten kelpaakin vain 5%, saattaa harmittaa.
Pitää hoitaa kuin lhp, maksetaan kuten kesanto, näin muistaakseni, en tarkistanut.
Kyllä näistä kasvipeitteisyys kuvioista oli kaikki oleellinen tiedossa jo keväällä ennen tukihakua ja koko kesä on ollut aikaa opiskella lisää. Luetun ymmärtäminen on tuottanut itsellekin vaikeuksia ja jos matikka on kans kovin "lyhyt" niin vaikeaksi menee. Yksinkertainen asia on tarkoituksella tehty monimutkaiseksi jotta viljelijät tekevät virheitä, joilla taas suuri hallinto ja neuvonta voivat perustella tarpeellisuuttaan ja työtä ja rahaa riittää heille. Tätä on eurostoliitto, sopeudu tai itke ja sopeudu.
Kun vilja on puitu syys-lokakuussa, maa on rutikuivaa, öisin kunnon pakkasia, on juola ottanut jo talvilevon. Pelto näyttää puhtaalta, vaan keväällä kaikki on toisin. Kuivan sängen ruiskutus on turhaa, vihreää kasvua pitäis olla. Laidunnurmia on tullut monesti ajettua lokakuulla ja aina ne on keväällä elottomia ollut.
Tuollaisesta pikku vilpistä kun kerran jää kiinni, saattaapi joutua sille listalle joita arpa suosii joka vuosi.
