Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Viestit - Tex Willer

Itseä kiinnostaa kanssa nuo järeämmän pään linkojen erot. Onhan niistä jo täällä joskus keskusteltukin. Vaihtoehtoina Esko 3292, Huki ja Wieska hintajärjestyksessä. Vanha linko on Esko 300 ja se on kanssa ollut ihan ok. Vähän turhan ohuesta aineesta tehty ja heittosiivikko tahtoo repeillä. Onko se Wieska niin hyvä, että siitä kannattaa maksaa 3000 - 4000 e enemmän.
Jaken etunostolaitteesta olen tietoinen ja tiedän että se on järeä. Sitä ei kuitenkaan tule ostettua näin pienimuotoiseen urakaontiin, etenkin kun etunostolaite on jo olemassa. Sitä vaan pohtinut, kun yleinen mielipide tälläkin palstalla tuntuu olevan, että muut etunostolaittet ei kestä, mutta kuitenkin monissa kuvissa aura on kiinnitetty valtran etunostolaitteeseen. Ylivoimaisesti suurin osa aurauksista on ainakin alussa muita kun metsäautoteitä.

Heseä olen käyttänyt edessä juuri nivelauran asemasta ja tämän käytön etunostolaitteet on kestäneet. On pihojen ja liittymien aurauksessa erittäin tehokas peli, etenkin kun ei tarvitse kurkkia taakse. Voi vetää ja työntää. Ongelma hesellä tulee keskitalvella kun penkat kasvaa korkeiksi, kun ei juuri heitä etenkään hitaassa vauhdissa. Tahän tarpeeseen tarvitsen joko auran tai lingon. Jos laitan alueauran eteen, niin hese on laitettava taakse ja siellä ei niin hyvä.
Kysyisin mielipidettä seuraavaan asiaan:

Pitäisi valita pienimuotoiseen urakointiin alueaura tai linko Hese-levyn kaveriksi. Auraukset on tulevalla talvella pihoja, mökkiteitä ja metsäautoteiden avauksia.

Alueauraksi olisi katsottuna Karitekin n. 3.4 levä käytetty hyväkuntoinen aura. Kiinnitys etunostolaitteeseen ja hese perään. Toinen vaihtoehto ( kalliimpi) on ostaa perään uusi järeä linko ja pitää hese etunostolaitteessa.

Kysymys:

Kestääkö Valtran normi etunostolaitteet alueauraa metsäteiden aukaisussa ja onnistuuko ko. yhdistelmällä yleensäkään metsäautotien aukaisu lopputalvesta ( traktori valtra n175 ) vai pitäisikö suosiolla ostaa linko perään. Ei tulisi penkkoja, onnistuistuisi helposti hangen aukaisu, mutta linko hidas ja järeä linko kallis.
Elikkä Tanelilla vastaavat kokemukset samalla kalustolla. Ei tullut itse kokeiltua sivurajoittimien vapauttamista kokonaan vaan olivat pitkässä reijässä. Todennäkösesti aurat menisivät silloin sivussa. Kuhnin ohjekirja on mielestäni hyvä ja kyseisen auran säädot siinä kerrottu perusteellisesti eli se asia kuhnilla kyntäjillä pitäisi olla kunnossa jos viitsii perehtyä asiaan. Koneviestin testissä Kuhnia muistaakseni kehuttiin helpoiksi auroiksi säätää. Olen myös testannut kyntämistä kapeammilla viilunleveyksillä ja silloin vetotehon tarve loogisesti pienenee, mutta en tehnyt havaintoja silloin kampeamisen suhteen. Eturengas on senverran leveä, että se menee kuin juna vakoa pitkin eli yhdistelmän "linjaa" ei pysty ohjaamalla muuttamaan.

Tarkoitatko JD 6630 tuolla "nostovarsi työntövarsi " suhteella niiden kulmaa suhteessa auroihin? Siihen en kovin paljon kiinnittänyt huomiota, koska olivat likimain kuten ennenkin. Täytyypä tarkastaa.

Näyttää siltä että todennäköisin syy suureen vetotehon tarpeeseen on raideleveyksien erossa. Jäki on silti hyvää ja aurat toimii niin varmaankin tulee kärsittyä lisääntynyt polttoineen kulutus, koska ainoa vaihtoehto on takavanteiden uusiminen.
En ole varma kampeamisesta, mutta muutakaan syytä en ole keksinyt. Näiden aurojen pitäisikin olla raskaammat vetää, mutta vetrotehon tarve on mututuntumalla liian suuri. Kyseessä oleva rengasyhdistelmä on käsittääkseni niin yleinen, että ajattelin vastaavasta raideleveyden erosta olevan jollain kokemusta ja siksi kyselen.
Tarvitsisin kokemusperäisiä mielipiteitä seuraavaan ongelmaan:

Kuinka paljon etu- ja takarenkaiden raideleveydessä saa olla eroa, että kyntö vielä järkevasti onnistuu? Tämän hetkisellä rengastuksella eroa on 19 cm ( edestä 139, takaa 120 ) ja kiinteät vanteet eli muuttaminen ei helpolla onnistu.

Renkaat on 650 65 38 ja 540 65 28. Traktori n175d ja aurat kuhn varimaster 123. Kyntösyvyys 20 cm, viilunleveys 18, ensimmäisen viilun leveys ok ja muutenkin säädöt ohjekirjan mukaiset. Esiaurat käytössä.

Kyntöjälki on ihan ok, mutta aurat tuntuu nelisiipisiksi vedättävän mielestäni liikaa ja ainettakin palaa turhan paljon. Nyt hiesusavella meni 20 - 25 l ha ja loivassa ylämäessä mentiin ns. lämä tiskissä. Pelto ollut nurmikierrossa ja n. neljän vuoden kyntörytmissä. Olihan maa tietysti tiukkaa, mutta ero edellisiin 16 tuumaisiin sarka-auroihin on mielestäni turhan suuri. Ne kun tuli perässä lähes itsestään. Viides siipi ei olisi enää kulkenut tuolla traktorilla. Kyntöjälki on ok niin auran säädöt tästä päätellen kunnossa, joten ainoaksi vaihtoehdoksi väkinäiselle menolle on jäänyt liian suuri ero etu ja takarenkaiden raideleveydelle sekä sitä kautta auran kampeaminen.

Onko vastaavasta tilanteesta kokemuksia?
Ei ole tilaa ajella sisätiloissa traktorilla ja apevaunulla. Taitaa tuollainen apevaunu olla aika kallis pelkään paalien silppuamiseen, jos rehu kuitenkin jaetaan eteenpäin Avantilla.

Tuosta paalisilppurien huonosta tehosta olen lukenut aikaisemminkin. Käsittääkseni kuivaheinän pitäisi kuitenkin silppuuntua? On se kumma kun markkinoidaan silppurina jos ei kuitenkaan silppua vaan pikemminkin repii.

Vaihtoehdoksi taitaa jäädä paalaimen vaihtaminen silppuavaan ja tällä paalatut paalit ajetaan silppurin läpi sekä levitetään Avantin rehunjakokauhalla. Tuli vaan hiljattain ostettua hyväkuntoinen Claas rollant 66 eikä haluisi siitä luopua.


Tarkoitus olisi silputa pitkänä paalattuja kuivaheinäpaaleja sekä esikuivattuja paaleja paalisilppurilla. Silppu on tarkoitus jakaa eläinten eteen kouruun avantin säilörehunjakokauhalla. Tähän asti homma on hoidettu pyörittämällä paalit avantilla korotetulle ruokintapöydälle lampaiden eteen, mutta tuotannon laajentamisen vuoksi on mietittävä vaihtoehtoisia tapoja.

Kysymys kuuluu:

1. Saako esim. elho rotorcutter sillpurilla (tai vastavalla) tehtyä riittävän lyhyttä silppua kyseiseen tarkoitukseen? Pitkänä paalattu "nahkea" heinä on oman kokemuksen mukaan ainakin hangolla käsiteltynä erittäin sitkeätä ja silppureista saadun käsityksen mukaan tuo arveluttaa.

2. Onko kokemuksia Avantin säilörehunjakokauhasta? Minkälaista rehun pitää olla, että siitä menee esim. silputtu olki, kuivaheinä ja esikuivattu läpi. Äkkiseltään tuntuisi, että kevyen heinän ja pahnan kanssa tulee ainakin ongelmia jos silppu ei ole riittävän lyhyttä.
Vaikuttaisi siltä että kiinteäkammioisen paalaimenkin perästä voi pistää paaleja muoviin ilman aineita, ehkä. Kai se on vaan itse kokeiltava ja katsottava kuinka käy. Yleisenä mielipiteenä tuntuu olevan, että ei ainakaan ilman ilman muovia jos ei ole kuivuria.

Pahnojen paalaamisesta on monenlaista mielipidettä. Säilytystilaa ei liiemmälti ole ja siksi tuo muovittaminen kiinnostaa kuivillakin pahnoilla. Pressuviritysten kanssa pelaaminen on aina vähän ikävää.

Onkohan tuosta eri kuiva-aine %:lla olevien pyöröpaalien säilyvyydestä tehty tutkimuksia, ei ole osunut ainakaan omaan silmään.
Tilanne on nyt itsellä sama kuin ketjun aloittajalla, pitäisi vaihtaa pikkupaaleista isompiin.

Tuli ostettua Claas 66 paalain ilman silppuria/narusidonnalla ja kvernelandin hinattava käärijä ja näillä olisi tarkoitus tehdä  "kuivaa" heinää lampaille ettei sontakerros nouse mahdottomasti. Niittokoneella niitto, 2-3 päivää kuivumista + mahdolliset pöyhinnät ja sitten paaliin.

Kysymys kuuluu: Onnistuuko kyseisellä koneilla ilman "aineita" homeettoman paalin teko? Tuo Classi tekee ison (150) paalin ja kiinteäkammioisena siitä ei tule kovin tiukka otaksun. Tästä asiasta on yllä jo väännetty peistä, mutta kiinteäkammioisella tehdystä ison paalin muovituksesta ei niinkään. Koneessa ei ole hapotinta ja ei tahtoisi sitä alkaa ostamaan jos ei ole pakko.

Kuinka onnistuu pahnan muovitus ja säilyminen homeettomana ilman aineita? Tämä tulee eteen, kun paalaa heinän suojaviljan pahnoja tai muuten vaan joutuu tekemään kosteahkoja pahnapaaleja. Kuivat pyöröpaaliin paalatut pahnat säilyy käsittääkseni ulkona ilman käärintää tai muovia.

T. Epätietoinen Hämeestä

Sivuja: [1]