Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Olen hiukka skeptinen. Oljen hajotustoiminnassa lisätyppi, tavalla tai toisella, on kyllä se minimitekijä. Maakontakti on ymmärtääkseni avain, sieltä tulee typpeä, puskurin listat ja mikrobejakin. En oikein keksi, mistä Ruinexin mikrobit saavat elämisen edellytykset. Mutta voi tietty olla myös omaa rajoittuneisuuttanikin.
Suomennoksessa on vähän sanomista. Kyseessä ei ole suinkaan bakteeri, vaan lahottajasieni. Tämä on valmisteessa todennäköisesti itiöinä. Tämä kaveri on erikoistunut sellulosan hajottamiseen ja samaa pöpöä käytetään mm. 2.sukupolven bioetanolitehtaissa oljen ja muun kasvijätteen hajottamisessa sokereiksi. En siis suoraan lähtisi tätä tuomitsemaan. Käytännön lopputulos varmasti riippuu vallitsevista olosuhteista: lämpö, kosteus, aika, tms. Näen mahdollisena, että ravinteita saadaan oljesta nopeammin kiertoon. Se onko se taloudellisesti kannattavaa, onkin toinen juttu.
Joskus tuota kalia muistan selvitelleeni, ja päädyin siihen, että biotiitillä saadaan ehkä kuitenkin pitkällä tähtäimellä paras vaikutus. Tarkoitus ollut toteuttaa seuraavat "kalkitukset" vanhoilla kaliköyhillä juurikasmailla biotiitilla 5tn/ha, kunhan nyt pH:t jossain vaiheessa lähenee 6.5:ttä.
Muuten käytössä PY3-4, joissa hyvä NPK suhde omille maille. Mielestäni olen havainnut kalilannoituksesta olevan hyötyä sekä kuivuus/märkyys sietokyvyn paranemisena.
Suosittelen purkaman osiksi ennen hiekkapuhallusta ja sitten kasto kuumasinkkiin. Näin tulee ikuinen ja komea pihakoriste. Ainakin itsellä ensimmäinen yritys maalin kanssa ei miellyttänyt silmää kun ruoste tuli kukkimaan muutaman vuoden päästä.
Perinteisen magliten valo muodostaa sata metriä pitkän sillan yötaivaalle. Led valaisee muutaman metrin kirkkaasti, mutta ei tee keilaa.
Perinteistä Maglitea ei nykyaikana kannata verrata valotehon osalta mihinkään. Kelpaa ehkä auton alle jääneen Supin lopettamiseen. Pölyttynyt hyllyssä kymmenen vuotta käyttämättömänä, ledipäivityskin oli rahan hukkaa. Alle satasen 3,7v litiumakkuinen taskuun mahtuva 1000lm lamppu on nykyaikaa.
Näistä LED taskulampuista vielä. Täällä on ainakin semmoisia kokemuksia, että vuodessa parissa nämä lediviritykset alkaa pätkimään varsinkin ulkosäilytyksessä. Toki en ole ostanut näitä isolla rahalla, vaan kiina shittiä. Vanhat ladattavat AIRAM Supernorpat, joissa on halogeenit pelittää kuivureilla toistakymmentä vuotta luotettavasti. Pistemäinen valokeila on myös kuivurilla hyvä, kun kyttäileee siiloihin.
28 siivellä tulee leveyssäätö tapissa (20") parempaa jälkeä kuin 8 siivellä, joka tahtoo kääntää viilua yli. Hiesusavilla molemmat toimii muuten ihan OK. Sanoisin, että matalaan 28 voisi toimia paremmin, koska siirtää viilua enemmän sivusuunnassa, alle 20cm ei ole tullut koitettua.
semmoinen n. 150kg/ha lienee tyypillistä Keski-Euroopassa, mutta eipä siellä kevätvehnää juuri viljellä.
Tässä yksi resepti, jossa pärjättiin 110-120kg/ha
http://www.fwi.co.uk/arable/wheat-yield-world-record-shattered-in-lincolnshire.htm
Jos haluaa kikkailla, niin kuivurissa pyörittäminen vähentää toksiinien määrää, koska ovat lähinnä kuoressa. Homman kannattavuuden arvioi jokainen itse.
Sanoisin, että kotimallastuskokeiluihin käy raaka-aineeksi mikä tahansa hyvin itävä ja homeista vapaa ohra. Kotimallastuksessa on niin monta kysymysmerkkiä, jota ei pysty tarkoin kontrolloimaan, että siitä vaan kokeilemaan. Monitahoisissa lajikkeissa on usein myös 2-tahoisia korkeammat entsyymiaktiivisuudet, joka kotipanimossa on plussaa. Idättäminen on kotioiloissa mallstusprosessin helpoin vaihe. Ongelmat alkavat siinä vaiheessa, kun ruvetaan kuivaamaan ja paahtamaan tavaraa siten ettei se pääse homehtumaan, ja että entsyymit säilyvät elossa. Ihan pikku erä onnistuu vaikka paistinpannulla tai leivinuunissa. Turhaan ei ollut ennen muinoin erilliset suuret mallassaunat joka maalaistalossa. Kipinässä istuttiin muutama vuorokausi putkeen ja saaliina sitten muutamia satoja kiloja mallasta. Nälkä ja varsinkin jano pisti näkemään vaivaa vähän toisella tavalla. Nykyisin kun selviää kuittaamalla keskaripullon Siwasta.
Vaihtoehtona itse mallastamiselle voit tarjota vaihtoehtoa käyttää 10-20% mallastamatonta ohraa kaupallisen maltaan seassa. Ei pitäisi muuttaa paljoa valmistusprosessia, ja voi sitten kuitenkin sanoa, että olut tulee omalta pellolta.
Jos etelämmästä, mutta kuitenkin rajan tältä puolen kaipaa, niin täältä löysin itse renkaat edukkaasti keväällä:
http://www.suomenkayttokone.fi/#section2
15.5m tullut kiipeiltyä viimeiset kolme viikkoa sen kymmenkunta kertaa päivässä. Toistaiseksi olen kokenut sen hyvänä hyötyliikuntana, mutta ehkä 20v kuluttua mieli on toinen. Helpoin ratkaisu lienee saksilava kuivaamon ulkopuolelle varauloskäynnin kohdalle? Tälle löytynee muutakin käyttöä ja helppo hankkiutua eroon, jos jalka taas nousee. Esim. tästä:
http://www.nettikone.com/haulotte/h12sdx-saksilava-4x4/1524533
Oliko helppo operaatio tuo 68:n tyhjennystorven irroitus ja puhdistus? Ei kauheasti nappaisi mutta viime syksynä kosteiden puintien jälkeen alkoi tyhjennystorvi ravistamaan ihan tolkuttomasti jos puimakoneistolla täydet kierrokset. Luultavasti epätasapainossa ja moskassa koko kierukka.
Juu, torvi vaan vaakatasoon eli kuljetusasentoon ja laakereiden lukot ja hilut päästä pois. Sitten tulee ruuvi vetämällä mukaan. Ei kyllä ihan käsipelillä, esim. etukuormaajaan kiinni ja vetoa. Ruuvi on helppo putsata irrallaan, mutta torvi vaatii liotusta vedellä ja joku puolikuun muotoinen raappa pitkällä varrella on hyvä. Putsauksen jälkeen tulee viljaakin torvesta toisella tavalla eikä varopultit enää pauku. Negatiivisena puolena, että pitää taas odotella tyhjennyksen jälkeen tovi ennen kuin pistää torvea kasaan ettei nivelakseli napsahda. Kyllä projektiin voi vähintään puoli päivää varata, enemmäkin, jos tavara torvessa vaatiin pehmennystä.
Itse olen tässä painiskellut ihan saman asian kanssa. Tämmöinen on ollut yksi kandidaatti, jossa plussana pilvitallennus.
https://www.tilavahti.com/product/122/homemonitor-hd-proLangaton verkko ei kuitenkaan ihan meinaa riittää kohteeseen ja siksi olen harkinnut ihan vaan etähallittavaa riistakameraa, toki sillä saa fiksusti vain still-kuvia.
http://www.eranetti.fi/tuote/uovision-um595-3g-sms-12mp-etaohjattava-3g-riistakameraOnko kellään kokemusta noista sähköverkkoon kytkettävistä extendereistä. Saisiko sillä menemään n. 150m matkan toiseen rakennukseen?
https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/176b/Verkko-SahkoverkkoonMiten noi langattomien ja GSM verkon jammerit, eikös niillä ole melko helppo nykyään blokata tämmöiset puuhastelijakamerat?
710mm renkailla kokemusta Kvernelandin no:8 siivestä vaonavartimen kera. Onnistuu, mutta ei siitä oikein nättiä jälkeä tule, kun ensimmäinen viilu jää vajaaksi. Vaidoin sitten n:28 siivet, jotka siirtävät maata enemmän sivusuunnassa ja tekevät leveämmän vaon. Näillä on tullut ihan kelvollista jälkeä.
Aloitus pisimmästä sivusta ja jätetään 1 ruiskun leveys päisteeseen kylvämättä. Lopuksi päisteet. Jos haluaa hifistellä, jätetään pisimpäänkin sivuun päiste, niin saa lopuksi ajella pellon ympäri ja ei tarvitse tallata kylvettyä lainkaan. Näillä hiesusavilla kylvöksen päälle takapyöräkoneella litattu jää tyhjäksi, siksi tämä kikkailu.
Millä tavalla varmistat että jää se 1 ruiskun leveys kylvämättä? Ettei päistettä ajaessa tule päällekkäinkylvöä?
Navisgaattoorin kanssa kun on ajanut yhtenä vuotena pellot ympäri ja sanoo sille, että jätetään esim. 15m päiste niin se piirtää kaistan lohkon ympäri ja helppo nostella oikeassa paikassa. Aikaisemmin kävin laittamassa muutaman tikun linjaan ja hyvin sekin toimi.
Aloitus pisimmästä sivusta ja jätetään 1 ruiskun leveys päisteeseen kylvämättä. Lopuksi päisteet. Jos haluaa hifistellä, jätetään pisimpäänkin sivuun päiste, niin saa lopuksi ajella pellon ympäri ja ei tarvitse tallata kylvettyä lainkaan. Näillä hiesusavilla kylvöksen päälle takapyöräkoneella litattu jää tyhjäksi, siksi tämä kikkailu.
