Pitikö tulla myös Y6:sta? Toimitukset ovat olleet sekaisin koko alkukauden. Kuormia perutaan ja siirretään ym. säätöä on paljon.

Y6:sta juurikin

Onko muille käynyt niin että heinäkuulle luvatut Yaran apulantatoimitukset ovat siirtyneet elokuun lopulle?

Tietäisikö kukaan onko saneerauskasvien viljelystä mitä tarkempia sääntöjä: Ilmeisesti yksikin laji piisaa, mutta onko kylvömäärillä minimiä? Ja saako mukaan laittaa saneerauskasvilistan ulkopuolisia kasveja? Ainakin ohjeessa lukee että "Voit perustaa saneerauskasvilla seuraavan vuoden kasvuston".  Ja listan kasvit taitavat olla melko lailla yksivuotisia, tosin onhan siellä kumina. Ehkä tuo koskee vain sitä.
Olisi vaan ollut vähän virnaa ja ajattelin että jos mukaan laittaisi rukiin tai syysrypsin jämät ja alkusyksystä niittäisi, niin kohtuuttoman hyvällä tuurilla voisi saada seuraavaksi vuodeksi satokasvin.

Kyllähän tuossa pellonvuokrauksessa kehitettävää olisi. Amatöörien puuhastelua, etenkin jos vuokraajat ovat sukupolvea jolla ei viljelystä enää ole kokemusta. Pellon pitkäaikaisesta kasvukunnosta huolehtiminen tippuu jonnekin mustaan aukkoon. Itä-Euroopassa taitaa olla peltomaata joutunut paljon rahastojen ja muiden sijoittajien haltuun. Ehkä kuitenkin hajautuneempi omistus olisi jotenkin mukavampaa. Siihen että viljelijöiden omistuksessa olevan pellon osuus kasvaisi, en oikein jaksa uskoa. Ja onko pellon ostamisessa viljelyä varten mitään järkeäkään? Maksettava verotetuilla rahoilla ja jos joskus vuosikymmenten nuukailun jälkeen saa maksettua niin seuraava sukupolvi aloittaa taas alusta tai melkein. Eihän mikään muukaan yritys omista kaikkea tuotannossaan tarvitsemaansa, Op-ryhmäkin myi pääkonttorinsa ja jäi vuokralle ja noilla kuitenkin näyttäisi rahaa piisaavan.

Minkälaisella tyylillä mittaatte peltoviljan kosteutta? Olen perus-wileen puinut sormien välissä sen kahvikupillisen mutta kiusallisen hidasta ja työlästä.

Maalämmön kanssa olisi varmaankin hyvä jos patterit olisivat matalammille lämmöille suunniteltuja. Omasta kokemuksesta kyllä tavallisillakin pärjää, mutta pesällinen puuta kylmillä keleillä lisää asumismukavuutta. Eikä niitä pönttöjä muutenkaan kannata hävittää.

Kun koronaa väitetään vähemmän vaaralliseksi kuin vaikkapa kausi-influenssaa tai ties mitä, niin pitäisi myös muistaa että näihin kuolinlukuihin pääsemiseksi on pitänyt tehdä ennen näkemättömät rajoitustoimet ja yhteiskunnan sulkemiset. Ilman niitä luvut olisivat ihan jotain muuta ja monessa paikkaa sairaat olisi pitänyt jättää hoitamatta kun resurssit ei vaan piisaa. Jolloin vaarana olisi myös paniikki kun jokainen vain koettaisi pelastaa oman nahkansa. Merkkejä tuosta näkyi jo keväällä ainakin Espanjassa, kun hylätyistä vanhainkodeista löytyi kuolleita.
Mutta tilastoja tuollaisestahan ei ole kun käytännössä kaikkialla on yritetty jotenkin rajoittaa taudin kulkua. Yksi esimerkki voisi kyllä olla vaikkapa brasiliainen Manauksen kaupunki, jossa korona pääsi valloilleen mutta lääkkeitä tai muuta ei keskelle sademetsää pystytty toimittamaan. Hautuumaata pystyttiin sentään laajentamaan.

Minulla ainakin rypsi meni täysin ketuilleen. Taimettui äärimmäisen hitaasti ja epätasaisesti ja varmaan ötökät viimeistelee. Mutta en kyllä viitsi uudestaankaan kylvää ja ruveta tappioita maksimoimaan. Toivottavasti sen verran taimia säästyy että uskaltaa tukihakemuksessa pitää rypsinä.

Ostin Makitan akkusahan. Käyttö on ihan satunnaista ja aina on polttomoottorisahojen kanssa saanut tuskailla vanhojen bensojen ja käynnistysongelmien kanssa.
Kävin eka kertaa ihan metsässä kokeilemassa, raivailin paksumpia pajuja ja leppiä nuoresta metsästä.
Sujui ihan hyvin, ja kivaa oli kun aina lähti nykimättä käyntiin.  Mutta sitten lipesi ketju laipalta ja otti vielä sen verran siipeensä ettei suostunut enää sujuvasti asettumaan takaisin. Lieneekö sitten ohut ketju jotenkin tarkempi kiristämisen suhteen. Pitää yrittää jatkossa muistaa. Ajattelin että voi olla kalliskin ketju kun vähän erikoinen, mutta ei onneksi, suunnilleen 15e.

Minkälaisia nuo kiinnityssopimukset yleensä on? Jos satoa ei tulekaan soviddua määrää, niin tuleeko sanktioita?

Syysvehnää olen kanssa joskus meinannut kokeilla. Pellot vaan niin maalajiltaan sekalaista että mahtaisiko onnistua. Ainakin joskus menneisyydessä opetettiin että syysvehnää voi viljellä vain jäykillä mailla muuten rouste katkoo keväällä juuret. Enimmäkseen on kyllä lähinnä hiesusavea mutta samalla lohkolla on myös kevyempää. Tai auttaisiko jos kylväisi syvempään.

Kun kerran aiheesta ollaan jo eksytty. Tietääkö kuka löytyykö budjettiluokan ulkoisia gps-vastaanottimia, jonka voisi yhdistää kännykkään tai tablettiin (android) kätevästi ja tarkkuus piisaisi likimain ruiskutuksiin?  Kiinnostaisi kokeilla ajonavigaatiota AgriBus navilla tai muulla ilmaisohjelmalla.

Kummasti vaan tähän maahan mahtuu asiasta kuin asiasta vain yksi totuus kerrallaan. Aikoinaan yli 20 lehmän navetan rakentaja oli epäsolidaarinen suuruudenhullu. Nyt jos haluaa viljellä pienesti niin se pitäisi tehdä lainsäädännön kautta mahdottomaksi. Voisiko mitenkään ajatella että maajussi itse tietäisi miten haluaa asiansa järjestää ja tukipolitiikka olisi mahdollisimman neutraalia. Ikävä tosiasia on että maata on vähemmän kuin yltiöoptimistia wannabe-suurviljelijöitä. Mutta siltikin ihmettelen että jotkut ml MTK? liputtavat sellaisen sääntelyn perään joka vaikuttaa reaalisosialismin kevytversiolta.

Kerrottiin siinä aika uskottava selityskin. Puolet tiloista lopettanut tutkimusjaksolla. Kun pienituloisempi puolisko lähtee pois niin keskiarvo pakosti nousee.

Miten pitäisi suhtautua syysrapsin syksyiseen kukintaan? Muistelen että jossain olisi väitetty että syksyllä kukkinut ei enää keväällä kuki, mutta mahtaako olla noin? Viime syksynä olisi ollut hyvä koepelto jossa osa pukkasi kukkavartta, osa ei. Mutta pakkaset tuhosi tasapuolisesti. Kuulemma Keski-Euroopassa niittävät tarvittaessa. Juventusko on ainoa apu? Jos osaa arvata etukäteen.